Raskaus ja työ – yleisimmin kysytyt kysymykset

Työnantajan velvollisuutena on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä, myös lisääntymisterveyden (ml. miesten) ja raskauden kannalta. Raskaana olevaa työntekijää ei saa altistaa valtioneuvoston asetuksessa (VNa 603/2015) luetelluille kemiallisille, fysikaalisille tai biologisille tekijöille siinä määrin, että siitä on perusteltua olettaa olevan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle (Taulukko «Lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavat t»1). Työterveyshuollon tehtävänä on työpaikkaselvityksen yhteydessä kartoittaa myös ne altisteet, työt ja työtehtävät, jotka saattavat aiheuttaa edellä mainittua vaaraa. Terveysriskin arvioimisessa on käytettävien aineiden ominaisuuksien lisäksi keskeistä pohtia altistumisen määrään vaikuttavia tekijöitä, kuten käyttömääriä, -tapaa ja -aikaa sekä henkilökohtaista suojautumista ja ilmastointiolosuhteita, eli arvioida työntekijän todellista altistumista. Fyysiset tekijät, kuten työn fyysinen kuormittavuus, melualtistuminen ja vuorotyö voivat tietyissä tilanteissa myös aiheuttaa vaikutuksia raskauden kulkuun ja sikiöön, ja ne tulee huomioida arvioinnissa. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli tiedottamisessa esimerkiksi terveystarkastusten yhteydessä, jotta työntekijät osaavat tunnistaa raskauden kannalta potentiaalisesti haitallisia työvaiheita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Ensisijaiset keinot haitallisten vaikutusten hallitsemiseksi ovat työhygieeniset parannukset, työtehtävien muokkaaminen ja mahdollisten haitallisten aineiden tai menetelmien korvaaminen turvallisemmilla.

Kuva 1. Lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavat tekijät valtioneuvoston asetuksen (603/2015) mukaan.

Työterveyslaitoksen raskaus ja työ -neuvontapalvelu

Työterveyslaitoksen Raskaus ja työ -neuvontapalvelu antaa ohjeita ja neuvoja työolojen sopivuuden arvioimiseksi raskauden aikaiseen työhön, joko puhelimitse (puh. 030 4741) tai lähettämällä kysymyksen verkkolomakkeella: Raskaus ja työ -neuvontapalvelun tiedonkeruulomake (www.ttl.fi/raskaus => Raskaus ja työ -neuvontapalvelu).

HUS:n teratologinen tietopalvelu vastaa ensisijaisesti lääkkeiden käsittelyä koskeviin kysymyksiin puhelimitse (puh. (09) 471 76 500, arkisin kello 9-12).

Säteilyä koskeviin kysymyksiin vastaa Säteilyturvakeskus (puh. (09) 759 881, www.stuk.fi).

Raskaus ja työ -neuvontapalveluun voivat ottaa yhteyttä raskaana olevat työntekijät, työpaikkojen edustajat ja terveydenhuollon ammattihenkilöt esimerkiksi työterveyshuollossa tai äitiysneuvolassa. Kysymyksiä tulee keskimäärin muutama viikossa kaikista näistä käyttäjäryhmistä. Kysymykset edustavat laajasti koko työelämäkenttää. Osaan kysymyksistä vastaus löytyy helposti, osa tilanteista on monimutkaisempia ja vaatii lisäselvityksiä. Kaikkiin kysymyksiin ei ole mahdollista ottaa kantaa sähköpostilla tai puhelimitse saadun tiedon perusteella käymättä työpaikalla. Työterveyshuolto tuntee työpaikan olosuhteet ja on paras asiantuntija arvioimaan kokonaisuutta. Neuvontapalvelu voi tarvittaessa auttaa työterveyshuoltoa riskinarvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.

Tietyt kysymykset ja aiheet toistuvat neuvontapalvelussa säännöllisesti, ja otamme näistä tässä muutaman esimerkin.

1. Työssä käytetään kemiallista ainetta X. Voiko raskaana oleva työntekijä jatkaa työssään?

Lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavia tekijöitä ovat VNa 603/2015:n mukaan kemialliset aineet, jotka voivat olla sukusolujen perimää vaurioittavia, syöpää aiheuttavia, lisääntymiselle vaarallisia tai joilla on vaikutuksia imetykseen tai imetyksen kautta, tai aineet, jotka ovat myrkyllisiä yksittäiselle elimelle kerta-altistumisen jälkeen (Taulukko 1). Arvioinnissa hyödynnetään käyttöturvallisuustiedotetta ja muuta käytettävissä olevaa tietoa aineesta, jonka lisäksi on keskeistä arvioida todellisen altistumisen määrää ja todennäköisyyttä käyttötietojen perusteella. Asiantuntijakonsultaatiot ja työhygieeniset selvitykset voivat auttaa epäselvissä tilanteissa.

2. Voiko raskaana oleva työntekijä käsitellä työssään liuotinainepitoisia tuotteita, kuten maaleja, lakkoja tai liimoja?

Liuotinaineisiin sovelletaan sikiön mahdollisen suuremman herkkyyden takia niin sanottua 10 prosentin sääntöä haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta (HTP-tasosta), eli yleensä työskentelyä liuottimien kanssa pidetään sikiölle turvallisena, jos työilman pitoisuudet työhygieenisissä mittauksissa eivät ylitä 10 prosentin liuotinaineiden HTP-tasosta (HTP8h ja/tai HTP15 min). Hengitysvyöhykkeen ilmapitoisuuksiin vaikuttavat oleellisesti käytetyt liuotinmäärät, työtilan koko, ilmastointi, paikallispoistot, työskentelytapa ja niin edelleen. Merkittävää altistumista liuotinaineille tulee välttää koko raskauden ajan. Mikäli altistumista liuotinaineille on vaikea arvioida, on suositeltavaa mitata ilmapitoisuus hengitysvyöhykkeeltä esimerkiksi niin sanottua diffuusiokeräimellä.

3. Voiko laborantti työskennellä raskauden aikana?

Laboratorioissa käytetään alasta riippuen huomattavan paljon erilaisia aineita, joiden joukossa on usein myös raskauden kannalta haitallisia aineita. Altistumisen merkittävyyteen vaikuttaa aineen ominaisuuksien lisäksi myös aineen käyttömäärä ja -muoto. Laboratoriotöitä, jossa haihtuvia ja toksisia aineita käsitellään asianmukaisesti toimivissa vetokaapeissa, ei yleensä pidetä riskinä raskauden kannalta, koska käyttömäärät ovat pienet ja käytettävissä olevan yleisen mittaustiedon perusteella altistumistasot ovat olleet matalia. Noudattamalla hyvää laboratoriotyöskentelytapaa ja suojautumalla asianmukaisesti voi raskaana oleva yleensä jatkaa työskentelyä laboratoriossa, mutta on tärkeä käydä huolellisesti läpi kaikkia käytettäviä kemikaaleja ja niiden käyttötapaa mahdollisen haitallisen altistumisen estämiseksi.

4. Voi raskaana oleva tehdä fyysisesti raskasta työtä?

Raskauden aikaiseen työn fyysisen kuormittavuuteen katsotaan tietyissä tilanteissa liittyvän riskejä raskaudelle ja sikiölle. VnA 603/2015 mukaan raskaana olevan työntekijän käyttämiä työmenetelmiä valittaessa on otettava huomioon siirrettävien taakkojen suuruus, työasennot tai työliikkeet, jotka voivat olla sikiölle vaarallisia. Asiaan on otettu kantaa myös Euroopan yhteisön komission tiedonannossa, jonka mukaan työnantajan tulee varmistaa, että raskaana oleva työntekijä voi välttää fyysisesti raskaita työtehtäviä (5). Kelan myöntämä erityisäitiysvapaa ei kuitenkaan ole tässä tilanteessa vaihtoehto, sillä työn fyysinen kuormitus tai tapaturman vaara eivät Suomessa kuulu erityisäitiysvapaan myöntämiskriteereihin. Keinoiksi jäävät työntehtävien muokkaaminen ja nostoapuvälineet.

5. Voiko raskaana oleva työskennellä vartijana?

Työturvallisuuslaki lähtee siitä, että väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta. Työnantaja vastaa työturvallisuuslain mukaan siitä, että työpaikalla on turvalliset olot. Väkivallan tai tapaturman kohteeksi joutumisen riski eivät kuulu Kelan varsinaisiin erityisäitiysvapaan perusteisiin, joten Kelan myöntämä erityisäitiyspäiväraha ei tässä tilanteessa tule ajankohtaiseksi vaan tilanne täytyy hoitaa työjärjestelyin.

6. Voiko raskaana oleva työskennellä yövuorossa?

Raskauden aikaiseen vuorotyöhön on joidenkin tutkimusten perusteella liittynyt suurentunut keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riski ja myös sikiön kasvun hidastumisen riski. EU-direktiivin mukaan raskaana olevaa työntekijää ei pidä velvoittaa tekemään yötyötä. Yötyö ei kuitenkaan Suomen lainsäädännön mukaan oikeuta erityisäitiysvapaaseen, vaan työntekijä tulisi tarvittaessa siirtää yövuorottomaan työhön.

7. Voiko lastentarhanopettaja työskennellä parvorokkoepidemian aikana?

Jos työpaikalla havaitaan parvorokkoa, raskaana olevan serologinen status (vasta-aineet) tulee selvittää. Selvityksen ajaksi nainen siirretään toiseen työpisteeseen tai pois työstä. Jos äiti on seropositiivinen, hän voi jatkaa työssään. Seronegatiiviselle työpisteen vaihtaminen epidemian ajaksi on ensisijainen ratkaisu. Jos altistumista ei voida ehkäistä työpistettä vaihtamalla, voi erityisäitiysraha olla tarpeen epidemian ajaksi.

8. Ovatko sisäilmaongelmat vaarallisia raskaudelle?

Rakennusten kosteus- ja homevaurioista ei ole osoitettu haitallisia vaikutuksia ihmisen lisääntymisterveydelle tai sikiölle. Eläintutkimuksissa ja tuotantoeläimillä altistuminen ruoansulatuskanavan kautta joidenkin homeiden erittämille myrkyille (esim. pilaantuneen rehun kautta) on suurina annoksina aiheuttanut sikiöhäiriöitä, mutta näitä tuloksia ei voi suoraan soveltaa kosteusvauriorakennuksessa työskentelyyn. Raskaana olevan kohdalla voidaan noudattaa sisäilman osalta samoja periaatteita kuin muiden työntekijöiden osalta.

Kuva 2. Kelan tilasto myönnetyistä erityisäitiysrahakausista syittäin vuonna 2017.

Kirjallisuutta

1. Valtioneuvoston asetus lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta (603/2015) http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2015/20150603
2. Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (619/2015) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150619
3. Mäki-Jokela P, Nynäs P, Lindbohm M-L, Frilander H. Työaltisteet ja raskaus. Suomen Lääkärilehti 2014;69(15):1139–1145
4. http://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-erityisaitiysraha
5. Euroopan Yhteisöjen Komission tiedonanto yleisohjeista niiden kemiallisten, fyysisten ja biologisten tekijöiden ja teollisten prosessien arvioimiseksi, joiden katsotaan vaarantavan raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden tai terveyden (neuvoston direktiivi 92/85/ETY) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52000DC0466&rid=4
6. Taskinen H, Lindbohm M-L, Frilander H. Ohjeet vaaran arvioimiseksi erityisäitiysvapaan tarvetta harkittaessa. Työterveyslaitos 2006.
7. Lindbohm M-L, Frilander H, Helaskoski E, Taskinen M. Lisääntymisterveys ja erityisäitiysvapaa. www.terveysportti.fi