Raskaana melussa – onko sikiötäkin syytä suojella melulta?

Melulle altistutaan edelleenkin

Suomessa yli 80 dB melulle altistuu työssä Työterveyslaitoksen (Työ ja Ter-veys, 2012) arvion mukaan noin 110 000 naista, näistä yli 85 dB melulle noin 24 000 (22 %). Impulssimelulle altistuvia on noin 1500. Hedelmällisessä iässä yli 80 dB melulle altistuvia naisia on noin 75 000 ja näistä yli 85 dB melulle altistuvia noin 16 000. Yli 80 dB melulle altistuneille naisille syntyy laskelmien mukaan vuosittain arviolta noin 3600 lasta, 80–85 dB melulle altistuneille noin 2 800 lasta ja yli 85 dB melulle altistuneille noin 800 lasta vuodessa. Työ ja Terveys 2006 -kyselyssä noin 250 000 naista koki työympäristössään niin kovaa melua, että tavallinen puhe ei kuulu metrin päästä.

Melun vaikutuksia sikiöön

Raskauden aikainen altistuminen melulle on ollut tutkimuksissa yhteydessä lapsen alentuneeseen syntymäpainoon. Jatkuva altistuminen noin 85 dB tai voimakkaammalle melulle on ollut yhteydessä sikiön kasvun hidastumiseen. Vuorotyötä tekevillä, noin 85 dB tai sitä voimakkaammalle melulle altistuneilla, on todettu myös kohonnut uhkaavan keskenmenon (verenvuodot) ja raskaudenaikaisen verenpaineen nousun riski (Nurminen ja Kurppa, 1989). Raskausajan melun on epäilty vaikuttavan suoraan lapsen kuuloon, mutta myös vastakkaisia tutkimustuloksia on saatu. Löydösten luotettavuutta rajoittavat metodiset ongelmat, kuten esimerkiksi pienet havaintolukumäärät. Selander et al. (2016) raportoi raskaudenaikaisen yli 85 dB työmelun vaikuttavan lapsen kuuloon haitallisesti.

Eräiden keskos- ja eläintutkimusten tulosten mukaan on mahdollista, että sikiön altistuminen melulle vaikuttaa si-kiön keskushermostolliseen kuullun prosessointiin ja siten välillisesti syntyvän lapsen kielelliseen kehitykseen (Huotilainen, 2010). Sikiökauden sensoriset ärsykkeet ovat normaalin kehityksen edellytys ja raskauden toisella puoliskolla kuulojärjestelmä kehittyy huomattavasti. Normaali ääniympäristö raskausaikana sisältää äidin elimistön ääniä, äidin puheääntä sekä äidin kehon ulkopuolelta kantautuvia vaimentuneita ääniä. Tämä ääniympäristö sisältää elementtejä, jotka muokkaavat kuulojärjestelmää kohti puheen havaitsemista. Kuulojärjestelmän on todettu hiiritutkimuksissa kehittyvän paremmin, jos sikiö altistuu niin sanotuille luontoäänille, ja järjestelmän kehitys häiriintyy sikiön altistuessa muille äänille (Chikahisa et al., 2006). Sikiöaikaisen melualtistumisen vaikutuksista sikiön kuulon prosessoinnin ja kielen kehitykseen tiedetään toistaiseksi varsin vähän.

Kuuleeko sikiö?

Terve sikiö on raskausviikoilta 23–28 lähtien valmis reagoimaan akustisille ärsykkeille. Vallitsevat äänet kohdussa ovat odottavan äidin sydänäänet, puheääni, hengitys, liikehdintä sekä suolistoäänet. Tiedetään, että tämä taustaääni ei laske juuri alle 30 dB ja voi saavuttaa jopa >80 dB tason esimerkiksi äidin laulaessa. Jotta äänet tavoittaisivat sikiön, niiden pitää olla voimakkaampia ja taajuudeltaan matalampia kuin taustaäänet. Korkeat taajuudet vaimenevat äidin kudosten kautta. Ääni johtuu sikiön korvaan äänenä ja tärinänä. Kun ilmaääni osuu kohtuun, siitä heijastuu osa pois ja osa välittyy kohtuun. Äänen heijastumisen ja kohtuun jäämisen suhde riippuu äänen taajuudesta. Hyvin matalilla taajuuksilla suurin osa äänestä välittyy kohtuun, mutta taajuuden kasvaessa osuus pienenee. Korkeilla taajuuksilla kohdun vaimennuskyky on 15–30 dB (European Agency for Safety and Health at Work, 2005). Kohdunsisäiset mittaukset hydrofoneilla osoittivat, ettei ihmissikiö ollut merkittävästi suojattu kovilta ääniltä. On myös huomattava, että mikäli raskaana oleva työntekijä nojaa tärisevään koneeseen tai laitteeseen, voi pienitaajuinen tärinä välittyä kohtuun ja kuulua meluna sikiön korvassa.

Säädöksiä meillä ja muualla

Euroopan unioni (EU) on vuonna 2000 tiedottanut, mitä altistuksia se pitää riskeinä odottaville ja imettäville äideille. Sen mukaan melu voi vaikuttaa myöhempään kuuloon, ja pientaajuinen melu on erityisen vaarallista. Tämän perustella Työterveyslaitos on määritellyt, että odottavan äidin päiväaltistus melulle ei saisi ylittää 115 dB(C) (Työterveyslaitos, 2016). EU on antanut melua koskevan erityisdirektiivin 2003/10/EU. Sen soveltamista koskevat tärkeimmät säädökset ovat valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006) sekä valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (831/2005). Meluasetus tuli voimaan vuonna 2006, musiikki- ja viihdealalla vuotta myöhemmin. Musiikki- ja viihdealalle on laadittu asetuksen mukaiset käytäntösäännöt, jotka huomioivat alan erityispiirteet (Musiikki- ja viihdealan meluntorjuntaohje). Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan on arvioitava mahdollinen työssä tai työoloissa raskaana olevalle työntekijälle tai si-kiölle aiheutuva vaara.

Saksassa laki kieltää raskaana olevien työskentelyn työpisteissä, jotka on merkitty melutyöpaikoiksi. Haitalliseksi meluksi katsotaan päiväaltistuminen >80 dB(A) tai melu, jossa on odottamattomia impulssipiikkejä >40 dB(A) 0,5 sekunnissa tai 135 dB(A) ylittävää impulssimaista melua. Ammattimuusikoilla hyväksytään melun ennustettavuuden sekä sen ominaisuuksien vuoksi päiväaltistumisrajaksi 85 dB(A). Musiikkimelu ei saa ylittää 90 dB(A):n huippuarvoja eikä impulsseja, jotka osoittavat yli 40 dB(A) nousua 0,5 sekunnissa. Yli 4000 Hz taajuudet tulisi minimoida. Sveitsissä eivät lain mukaan raskaana olevat saa työskennellä >85 dB melussa. Sekä ruotsalaisen että tanskalaisen raskautta ja työoloja koskevan ohjeistuksen mukaan päivittäinen yli 85 dB(A) melulle altistuminen voi olla haitallista sikiölle. Ruotsalainen ohjeistus suosittaa sellaisten työolojen välttämistä erityisesti raskauden jälkimmäisellä puoliskolla, joissa vaaditaan kuulosuojainten käyttöä. Tanskalaisen ohjeistuksen mukaan raskaana olevan ei tulisi altistua voimakkaalle melulle, joka sisältää matalataajuisen osan (alle 500 Hz), sillä tämän tyyppinen melu saattaa ohjeistuksen mukaan vahingoittaa raskauden toisella puoliskolla kehittyvää kuuloa.

Suomessa uudessa meluasetuksessa työntekijän päivittäisen melualtistumisen rajaksi määriteltiin 87 dB(A) kuulosuojainten alta mitattuna. Raskaana olevien työturvallisuutta koskevaan EU-direktiiviin (92/85/ETY) liittyvät Euroopan komission yleisohjeet, joissa työnantaja velvoitetaan varmistamaan, etteivät raskaana olevat altistu kansalliset altistumisrajat ylittävälle melulle. Työterveyslaitoksen oppaan "Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkittaessa" mukaan raskaana olevien ei tule altistua melulle, jonka taso ylittää 85 dB:n rajan (Taskinen et al., 2006). Melu ei kuitenkaan kuulu erityisäitiysraha- ja erityisäitiysvapaaperusteisiin, joista säädetään sairausvakuutuslaissa (1224/2004) ja siihen liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) ja työsopimuslaissa (55/2001).

Ajankohtaista

Työterveyslaitoksella on valmistumassa teemaan liittyvä Työsuojelurahaston tukema tutkimus "Äidin työmelun vaikutus syntyvän lapsen kielelliseen kehitykseen". Tiedetään, että pienetkin puutteet kielellisissä taidoissa jo elämän varhaisvaiheessa voivat hidastaa oppimisprosesseja. Pitkän työuran edellytys toisaalta on elinikäinen koulutus ja kouluttautuminen. Sen vuoksi on tärkeää selvittää, liittyykö raskaana olevien naisten työmelualtistumiseen riski tällaiseen keskushermoston toiminnan häiriytymiseen syntyvällä lapsella, ja siten selvittää välillisesti, kuinka haitallista melu on raskauden aikana. Löydösten perusteella voidaan tarvittaessa tarkentaa työpaikoille ja työterveyshuolloille annettavia ohjeita raskaana olevien työjärjestelyistä ja melutasoista. Tutkimustuloksista tullaan raportoimaan kuluvan vuoden aikana.