Stressi, työstressi, seksi ja seksuaalisuus

Onnettomuus ja stressi sekä vastaavasti onnellisuus, parisuhde ja seksi kulkevat siis käsi kädessä. Parisuhde lisää suomalaisten onnellisuutta, ja seksi lisää onnea parisuhteessa. Tutkimusten mukaan on hyvin vähän seksittömiä suhteita jotka ovat onnellisia. Onnellinen parisuhde myös suojaa stressiltä. Tukihenkilö elämän myrskyissä on lähellä. Toisaalta parisuhdeonni on tutkimuksissa sitä parempi mitä vähemmän muuta stressiä elämässä on. Vaikutus on siis kaksisuuntainen.

Vaikka neljä viidesosaa parisuhteessa elävistä arvioi vuonna 2007 seksuaalielämänsä ainakin melko tyydyttäväksi, niin tyytyväisyys omaan seksuaalielämään on tasaisesti laskenut tutkimuskerrasta toiseen. Parisuhdeonnea on vaikea ylläpitää ilman keskinäistä intiimiä läheisyyttä ja hyvin toimivaa seksuaalista suhdetta. Kun seksi loppuu, loppuu usein myös muukin läheisyys, koskettelu ja intiimiys. Niistä pareista, joilla kyselytutkimuksissa ei viimeisen vuoden aikana ollut yhdyntöjä, oli puolella myös suutelu loppunut kokonaan.

Naisten merkittävin ongelma on haluttomuus, miehillä tämän lisäksi elimellisemmät seksuaalihäiriöt: erektiohäiriö ja ennenaikainen laukeaminen ovat yleisimpiä. Toisaalta seksuaaliongelmat muodostavat usein vyyhdin, jossa ongelmat usein laajenevat yleiseksi haluttomuudeksi ja sitten koko suhdetta koskeviksi ongelmiksi.

Naisten yleisimmälle seksuaalihäiriölle haluttomuudelle altistaa stressi kuten myös sen seuraukset uupumus, unihäiriöt, masennus ja ahdistus. Stressi, ja sen seuraukset yhdistyvät ja johtavat usein myös heikentyneisiin elintapoihin, joiden seurauksena kehittyvät metaboliset häiriöt puolestaan omalta osaltaan vaikuttavat niin hormonitasapainoon kuin neurokemiaankin halun kannalta epäedullisesti. Näiden kaikkien vaikutus suhteen kommunikaatioon ja tunneilmapiiriin on usein negatiivinen, jos tilanne pitkittyy. Emotionaalisen yhteyden heikkeneminen yhdistyy erityisesti naisilla haluttomuuteen. Intiimiyden ja seksin puute parisuhteessa tai eläminen ilman parisuhdetta puolestaan taas heikentää mielialaa. Jos pelkästään parisuhteessa on ongelmia, saattaa haluttomuus olla ainoastaan tilanneriippuvaista ja johtaa suhteen kannalta epäedulliseen lopputulokseen.

Miesten kohdalla haluttomuutta aiheuttaa varsin samanlainen kaskadi. Tämän lisäksi miehen erektio on metabolisten- ja kardiovaskulaarihäiriöiden ytimessä, kanarianlintuna kaivoksessa ensimmäisenä ilmoittamassa heikentyneestä endoteelifunktiosta ja ahtautuvista arterioista. Näihin miesten oireisiin tulisi tämän vuoksi suhtautua äärimmäisen vakavasti ja hoitosuositustenkin mukaan niiden tulisi johtaa metabolisiin ja endokrinologisiin selvittelyihin pelkän lääkereseptin sijaan. Miehen erektiohäiriö ennustaa infarktia lähivuosina. Stressi sekä suoraan sekä seurannaisvaikutusten kautta on luonnollisesti merkittävä taustavoima tälle kaskadille. Erektiohäiriöstä kärsivien miesten työteho on muuten myös todettu keskimääräistä heikommaksi.

Ennenaikainen siemensyöksy (tai "herkkä siemensyöksy", kuten sitä tulisi kutsua) on miesten vaiettu seksuaalihäiriö – joidenkin arvioiden mukaan jopa erektiohäiriötä yleisempi. Erektion nosti hoidon piiriin laajassa mittakaavassa sildenafiili, ennenaikaiseen laukeamiseen ei vielä ole vastaavaa tehokasta lääkettä. Tämä ongelma on kuitenkin aina myös suhteessa pariskunnan yhteinen ongelma ja harmillisen usein johtaa noidankehään, jossa haluttomuutta seuraa erektiohäiriö ja katkeruuden, epäilysten ja itsesyytösten vyyhti, joka johtaa pahimmillaan suhteen kariutumiseen. Eronnut mies on terveyden kannalta kaikkein huonoimmassa asemassa tutkimusten mukaan, elintavat heikkenevät, sosiaalista eristäytymistä seuraa masennus ja alkoholismi. Selvää on, että työkykykin kärsii ja pitkäaikaisennuste on vielä huonompi. Seksuaalihäiriöiden vaikutukset voivat olla potilaan elämän kannalta merkittäviä, jopa ratkaisevia.

Vaikka seksuaalihäiriö ei missään näistä tiloista olisikaan lääkärin ajatuksissa ensisijainen asia johon tarttua, voi se potilaan kokemusmaailmassa olla se tärkein ongelma ja toisaalta myös voimakkain motivaattori muutokseen. Hyvä seksuaaliterveys on hyvää yleisterveyttä, ja tehdessään hyvää preventiivistä lääketiedettä hoitaa lääkäri aina myös sek-suaaliterveyttä. Kannattaa miettiä, onkohan ainakin joissain tapauksissa peniksen terveys miehelle lähempänä sydäntä kuin sydänterveys. Ja kertoa potilaalle, miksi nämä ovat yksi ja sama asia.

Kirjallisuutta

1. Reisman Y et al. ESSM Manual of Sexual Medicine. 2nd updated ed. 2015.
2. Seidman S. et al. Treatment of Erectile Dysfunction in Men With Depressive Symptoms: Results of a Placebo-Controlled Trial With Sildenafil Citrate. Am J Psychiatry 158:10, October 2001
3. Araujo A et al. The relationship between depressive symptoms and male erectile dysfunction: cross-sectional results from the Massachusetts Male Aging Study. Psychosom Med. 1998 Jul-Aug;60(4):458-65.
4. Gazzaruso C. et al. Erectile Dysfunction as a Predictor of Cardiovascular Events and Death in Diabetic Patients With Angiographically Proven Asymptomatic Coronary Artery Disease. J Am C Cardiol. 2008.
5. Goldstein I. The mutually reinforcing triad of depressive symptoms, cardiovascular disease, and erectile dysfunction. Am J Cardiol. 2000
6. Salonia A. et al. Is erectile dysfunction a reliable indicator of general health status in men? Arab Journal of Urology 2013.
7. Hatzimouratidis K. et al. EAU Guidelines on Erectile Dysfunction, Premature Ejaculation, Penile Curvature and Priapism. 2016. Uroweb.org
8. Kontula O (toim.): Suomalaisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden tulevaisuus. Väestöliitto. Helsinki 2011.
9. Kallio M., Kontula O (2015). Happy End: Seksuaalisesti vireät parisuhteet. WSOY. Porvoo.
10. Kontula O. Parisuhdeonnen avaimet ja esteet. Perhebarometri 2009. Väestöliitto.
11. Kontula O. Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Perhebarometri 2013. Väestöliitto.
12. Kontula O (2016). LEMMEN PAULA: Seksuaalinen hyvinvointi parisuhdeonnen avaimena. Perhebarometri 2016. Väestöliitto.