Välitön työperäinen kemikaaliherkistyminen

Työelämän nopeista muutoksista huolimatta monella työpaikalla käytetään edelleen suuria määriä erilaisia kemikaaleja ja merkittävä joukko työntekijöitä kohtaa kemikaaleja päivittäisessä työssään. Joillakin kemikaaleilla on herkistäviä ominaisuuksia, ja ne voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ja pahimmillaan työkyvyn menettämistä altistuneissa työntekijöissä. Tehokkaimmat toimenpiteet herkistävien aineiden haitallisten terveysvaikutusten estämiseksi ovat altistumisen ennaltaehkäisy ja alkavien oireiden varhainen tunnistaminen.

Välittömän työperäisen kemikaaliherkistymisen diagnostiikassa ja ennaltaehkäisyssä on edelleen huomattavia osaamisen puutteita. Väitöskirjatyön tavoitteena oli arvioida työperäisten välittömien allergisten sairauksien diagnostisia käytäntöjä ja ihopistokokeiden soveltuvuutta diagnostiikassa. Kosketusurtikariaan kohdistettiin erityistä huomiota. Lisäksi tutkimme välittömien allergisten iho- ja hengitystiesairauksien samanaikaista esiintyvyyttä.

Tutkimus perustui Työterveyslaitoksen työlääketieteen klinikan potilasaineistoon ajanjaksolta 1.1.1990–31.5.2011. Tutkimusjakson aikana positiivisia ihopistokokeita todettiin orgaanisille happoanhydrideille, isosyanaateille, epoksiresiineille, persulfaateille, kloramiini T:lle, klooriheksidiinille ja atsiridiinille. Amiinikovetteet, formaldehydi, glutaraldehydi, parafenyleenidiamiini, metakrylaatit ja kolofoni aiheuttivat satunnaisia, pieniä ihopistokoereaktioita, joiden kliininen merkitys jäi epävarmaksi. Etanoliamiinit, pyrokatekoli, ammoniumtioglykolaatti ja glyoksaali eivät aiheuttaneet positiivisia ihopistokoereaktioita.

Kaikista 291 tutkittavista, joilla oli todettu välitön allerginen ihosairaus, kosketusurtikaria todettiin 232 henkilöllä ja proteiinikosketusihottuma 59 henkilöllä. Jauhot, jyvät ja rehut olivat yleisin aiheuttaja ennen lehmän hilsettä ja luonnonkumia. Altistuminen kemikaaleille aiheutti työperäisen kosketusurtikarian 41 henkilölle.

Samanaikainen hengitystiesairaus saman työperäisen altisteen aiheuttamana todettiin 46 %:lla tutkittavista.

Välittömien työperäisten allergisten sairauksien diagnostiikka on vaativaa ja standardoiduille allergeeniuutteille, vakiintuneille testausmenetelmille ja yleisesti hyväksytyille toimintaohjeille on selkeä tarve. IgE-välitteinen herkistyminen vaikuttaa olevan merkittävässä roolissa välittömien allergisten ammattitautien kehittymisessä valikoituneissa kemikaaliryhmissä, jolloin ihopistokokeista voi olla ratkaiseva hyöty. Tuloksia tulee kuitenkin tulkita varovasti, huomioiden myös altistumistieto, kliiniset oireet ja muiden tutkimusten tulokset. Monen kemikaalin kohdalla spesifin IgE:n rooli allergisten oireiden kehittymisessä jää edelleen epäselväksi ja ihopistokokeista saatava hyöty diagnostiikassa on rajallinen.

Potentiaalisten herkistäjien varhainen tunnistaminen on tärkeää pitkäaikaisten terveysvaikutusten ja työkyvyn menettämisen ehkäisemiseksi. Välitön herkistyminen kemikaaleille on ehkäistävissä korvaamalla haitalliset aineet turvallisemmilla, käyttämällä asianmukaisia työmenetelmiä ja suojavarusteita ja kouluttamalla työntekijöitä. Samanaikaiset allergiset hengitystiesairaudet ovat varsin yleisiä potilailla, joilla todetaan välitön allerginen ihosairaus, ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tulisi käsittää sekä ihon että hengitysteiden suojaamisen.