Voimalaitosten huoltotöissä altistutaan raskasmetalleille
Voimalaitosten kattiloiden huollosta ja tuhkan poistosta vastaavat työntekijät altistuvat merkittävästi raskasmetalleille biomassaa polttavissa laitoksissa.
Voimalaitoskattilan sisälle johtaa pieni luukku, josta työntekijät menevät sisälle kattilaan. Menen työntekijöiden jälkeen luukusta kattilaan sisälle. Jo kattilan sisälle pääsy vaatii henkistä ja fyysistä kanttia. Kattilan sisällä on pimeää, kuumaa ja kaikki kattilarakenteiden pinnat ovat tuhkapölyn peitossa. Asetan työntekijälle mukaan altisteiden mittaamiseen tarkoitetut henkilökohtaiset mittarit, jonka jälkeen työntekijät aloittavat työt. Pian kattilan ilmassa olevan pölyn määrä on niin suuri, että pölyn voi nähdä omin silmin [kuva «Biomassaa polttavien kattiloiden sisällä pölypitoi»1].
Altistumisen kannalta merkittävimmät metallit voimalaitostuhkassa
Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittivat, että biopolttoaineet, pohja- ja lentotuhkat sisälsivät viittätoista metallia, jotka voivat olla vaarallisia työntekijöille (1). Nämä metallit ovat rauta, mangaani, alumiini, sinkki, barium, kupari, kromi, nikkeli, lyijy, koboltti, arseeni, seleeni, thorium, kadmium ja beryllium. Näille kaikille metalleille (pois lukien thorium) on haitallisiksi tunnettu pitoisuus (raja-arvo), jonka ylittyessä metallipitoisuuden katsotaan voivan aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijät terveydelle, turvallisuudelle tai lisääntymisterveydelle (2).
Pölyn ja metallien määrä työn aikana
Tutkimuksen tulokset osoittivat ilman pölypitoisuuksien olevan moninkertaisia (jopa 12-kertaisia) kattiloiden huollon ja tuhkan poiston aikana verrattuna pölyn haitalliseksi tunnettuun pitoisuuteen. Näiden työvaiheiden aikana myös alumiinin, mangaanin, lyijyn, kadmiumin ja berylliumin pitoisuudet ilmassa ylittivät näiden raja-arvot. Työntekijöiden metallialtistuminen näkyi myös työntekijöiden virtsanäytteissä työpäivän jälkeen.
Biomonitorointinäytteiden tulokset
Osa työntekijöiden biomonitorointinäytteistä ylitti altistumattomien viiteraja-arvot (3) lyijyn, mangaanin ja alumiinin osalta kierrätyspolttoainetta polttavassa laitoksessa, alumiinin, lyijyn, mangaanin ja seleenin osalta puuta polttavissa laitoksissa, arseenin, mangaanin ja lyijyn osalta pellettiä polttavissa laitoksissa ja alumiinin osalta turvetta polttavissa laitoksissa. Työntekijöiden altistumista metalleille näissä polttolaitoksissa tulisi arvioida kyseisten biomonitorointinäytteiden avulla.
Työntekijöiden ihoaltistuminen
Ihoaltistumistulokset osoittivat selkeäs-ti, että työntekijöiden käyttämät työvaatteet eivät suojaa työntekijöitä tuhkapölyn lyijyltä. Tuhkapölyn arseeni, kadmium, nikkeli ja lyijy voivat kontaminoida työntekijöiden kädet työvaiheiden aikana käsineiden käytöstä huolimatta [kuva «Tuhkapölyä on päässyt työntekijän iholle lyhyen su»2].
Työntekijöiden metallialtistumista voidaan vähentää suojautumalla oikein
Työntekijöiden tulisi käyttää erityisesti kattiloiden sisällä tehtävissä työvaiheissa pitkiä nahkakäsineitä, hupullisia työvaatteita ja kokonaamarilla ja puhaltimella varustettuja hengityksensuojaimia. Hengityksensuojaimissa tulee olla happamille ja emäksisille kaasuille sekä höyryille ja pölyille tarkoitetut suodattimet (A2B2E2K2-P), jotta työntekijöiden altistuminen voimalaitostuhkassa oleville raskasmetalleille voitaisiin minimoida.
Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto, Hengitysliitto, Suomen työhygienian seura ry ja Työterveyslaitos.
Kirjallisuutta
- Jumpponen M 2017. Occupational exposure to components of biomass-fired power plant ash. University of Eastern Finland. Faculty of Science and Forestry / Department of Environmental and Biological Sciences Dissertation. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Forestry and Natural Sciences., no 285. ISBN: 978-952-61-2617-3.
- HTP-arvot 2016. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:8. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2016.
- Biomonitoroinnin viitearvot: https://www.ttl.fi/palvelu/biomonitorointi/
- Jumpponen M, Rönkkömäki H, Tuomi T, ym. Tuhkan sisältämät haitalliset kemialliset aineet ja mineraalit - Altistuminen ja torjunta. Loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos, työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Kuopio, Oulu, Helsinki 2011. https://www.tsr.fi/valmiit-hankkeet/hanke?h=109140#materials
- Jumpponen M, Rönkkömäki H, Tuomi T, ym. Haitalliset kemialliset aineet kivihiilivoimaloissa - Altistuminen ja torjunta. Tietoa työstä, Työterveyslaitos 2014. ISBM 978-952-261-404-9 (nid.). https://www.tsr.fi/valmiit-hankkeet/hanke?h=111229#materials
FT, erikoistyöhygieenikko
Työterveyslaitos
mika.jumpponen@ttl.fi