Työlämän perustieto on nyt kaikkien ulottuvilla

Työelämän perustietoa on ensimmäinen terveydenhuollon henkilöstölle suunnattu työelämä-oppikirja. Se pyrkii lisäämään ymmärrystä työelämän ja yhteiskunnan rakenteista, toiminnasta, toimijoista ja ajankohtaisista ilmiöistä. Odotettu kirja otettiin suoraan erikoistuvien tenttikirjaksikin.

Kirjan toimituskunta on poikkeuksellisen arvovaltainen. Kirjoittajatkin ovat alojensa varsinaisia asiantuntijoita, ja he avartavat varmasti lukijain ajatusmaailmoja. Yksi teoksen anneista on myös 19-sivuinen kirjallisuusluettelo: kattava ja ajankohtainen katsaus työelämään ja työelämästä.

Kirjan viisi teemaa ja yhteensä 34 noin 10-sivuista artikkelia käsittelevät työelämää poikkeuksellisen laajasti ja elävästi. Teos on myös huomattavan lukijaystävällinen: 2-palstainen teksti, hyvät väliotsikot, taulukoita ja tiivistelmiä on sopivasti, tehostevärejä. Erityinen kiitos kirjan lukuisista sivun kokoisista työntekijäkuvista!

Pieni miinus kirjan nimestä, joka ei ole kovinkaan "seksikäs", houkutteleva, eikä edes aivan paikkansa pitävä, sillä kirjan tietotaso lienee kokeneen erikoislääkärin tasoa – rima on riittävän korkealla! Kijrotusvihreitä ynnä muuta huomasin lukiessani vain kymmenkunta, ja joidenkin taulukoiden esittämistapaa voisi tarkastella kriittisesti. Monen kirjoittajan mukanaolo tuo sen verran toistoa, että toistoa huomaa – hyvästä toimitustyöstä huolimatta.

Nostan esiin omia suosikkejani. Ensimmäisen osan – Muuttunut Suomi ja muuttuva työelämä – aloittava artikkeli Suomalaisen työelämän muutos kuvaa samalla työterveyshuollon perusteita ja kehitystä suhteessa työelämän kehitykseen. Artikkelin taulukko Työntekijyyden kehityslinjat Suomessa on mainio yhteenveto. Juha Siltalan Työelämän muutokset on kielellisesti repäisevimmin kirjoitettu, jopa pamflettimainen – virkistävä lukukokemus ja vankkaa asiaa.

Toisen osan Yhteiskunta ja työelämä aloittava Tuomo Alasoinin Yhteiskuntapolitiikka: yritykset, työt ja työntekijät -artikkeli on oppikirjan luonnetta ajatellen ehkä teoksen parhaiten toteutettu: keskeisen sisällön yhteenveto, napakat tiivistetaulukot, selkeät väliotsikot, sujuvaa tekstiä ja lopuksi ajatustoimintaa aktivoiva harjoitus. Juhana Vartiaisen artikkeli Terveys, hyvinvointivaltio ja vaihtoehdot on stimuloiva. Rivien välistä luen hieman kritiikkiäkin työterveyshuoltoa kohtaan, ja hieman "poliittista taustahälyäkin".

Työstä, organisaatiosta, johtamisesta tuloksiin -osa sisältää yllätysartikkelin, Raimo Tuomaisen Medikalisaation. Artikkeli on rohkea avaus työterveyshuollossa vähän käsiteltyyn teemaan, joskin varsin monisanainen. Kirjoitus tuo selvästi esille muun muassa sen, että medikalisaatio on suurempi ilmiö yksityisessä kuin julkisessa terveydenhuollossa. Yksi perustava medikalisaatiomekanismi on unohtunut: kaikki toiminnot ja käynnit terveydenhuollossa saavat aina lääketieteellisen diagnoosin.

Neljäs osa, Nykyaikaisen työelämän pyörteissä, sisältää ainoan sairauskohtaisen artikkelin, Jouko Lönnqvistin ihmistä ymmärtävän artikkelin Työuupumus (burnout). Osan viihdyttävin, konkreettisesti työelämän monimuotoisuutta kuvaava artikkeli on kirjailija Hannu Raittilan Työelämän pihdeissä, jossa hän kuvaa omaa työuraansa. Osan yllättävin aihe on Anu Valtosen Talous, työ… ja uni.

Päätösosa, Sosiaaliset tekijät – terveys ja sairastaminen, voi monen lukijan käsissä tuntua konkreettisimmalta, varsinkin artikkeli Työttömyys ja sairastavuus. Käy selväksi, että työttömyyteen liittyy runsas sairastavuus. Ja ihan selväksi tulee, että työ- ja työllistymiskykyä kannattaa tukea!

Kirja vastaa tavoitteisiinsa komeasti! Sitä soisi luettavan kaikkialla terveydenhuollossa, ja kaikkien soisi myös kysyvän työstä ja työttömyydestä osana diagnostiikkaa ja hoidon suunnittelua, aina. Kirja olisi mainio paketti myös useim-pien esimiesten luettavaksi.