Työhön sopivuus hengitystieallergioissa ja astmassa
Kohtuullisen lääkityksen avulla hyvässä hallinnassa olevaa astmaa sairastavat sopivat yleensä lähes kaikkiin töihin. Tätä vaikeampaa astmaa sairastavat sopivat huonosti töihin, joissa esiintyy astmaa pahentavia tekijöitä. Niitä astmaa sairastavia, joilla esiintyy työssä pölyjä, käryjä tai muita astmaa pahentavia tekijöitä, on tärkeää seurata säännöllisesti työterveyshuollossa. Astmaa tulee hoitaa hyvin ja tarvittaessa käynnistää ammatillinen kuntoutus. Allergiat tavanomaisille ympäristöallergeeneille, kuten siitepölyille tai eläinpölyille, rajoittavat vain harvoin työntekoa. Ammattinuhaa tai ammattiastmaa sairastavat eivät pääsääntöisesti sovi töihin, joissa altistutaan niiden aiheuttajille.
Alku- ja määräaikaistarkastuksissa arvioidaan työntekijän sopivuutta hänen tulevaan tai nykyiseen työhönsä. Työntekijä arvioidaan sopimattomaksi työhön, jos kyseisen työn ajatellaan vaarantavan työntekijän terveydentilaa. Lisäksi esimerkiksi pelastus- ja kuljetusalalla on omia säädöksiä työhön sopivuudesta liittyen työn fyysisiin vaatimuksiin ja työturvallisuuteen. Sopivuusarvio edellyttää tarkkaa harkintaa, ja työterveyslääkärin on voitava aina perustella lääketieteellisesti tekemänsä arvio. Työhön sopivuuden arvion tarkoituksena on suojella työntekijää työn aiheuttamilta terveysriskeiltä. Jos työntekijä kuitenkin todetaan perusteettomasti työhön sopimattomaksi, hän saattaa menettää työnsä ja hänen työnsaantimahdollisuutensa rajoittuvat. Astmaan voi liittyä riski lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, mutta se ei ole syy todeta työntekijää työhön sopimattomaksi.
Hengityselinten kannalta keskeisiä ovat terveystarkastukset, jotka tehdään työssään merkittävästi pölyille, huuruille ja kaasuille altistuville. Näitä tehdään muun muassa elintarvikealalla, maata-loudessa, eläintenhoidossa, kauneudenhoitoalalla sekä maalaus- ja rakennusalalla työskenteleville. Tarkastusten yhtenä tavoitteena on ehkäistä ammattitautien syntyä vähentämällä altistumista niiden aiheuttajille sekä tunnistaa ammattiastmat ja -nuhat varhaisessa vaiheessa. Allergisoivien ja astmaa aiheuttavien tekijöiden lisäksi näillä aloilla altistutaan usein melko runsaasti hengitysteitä ärsyttäville tekijöille, kuten pölyille, huuruille ja kemikaaleille, jotka voivat myös aiheuttaa hengitystieoireita tai astman pahenemista.
Allerginen nuha ja astma ovat yleisiä sairauksia työikäisessä väestössä, ja niiden esiintyvyys on ollut nousussa. Allergista nuhaa sairastaa noin 30 prosenttia työikäisestä väestöstä ja astmaa noin 8 prosenttia. Valtaosalla sairaudet ovat kuitenkin lieviä ja pysyvät jaksottaisella tai säännöllisellä lääkityksellä vähäoireisina ja vaikuttavat vähäisesti työssä pärjäämiseen.
Herkistyminen
Herkistyminen ja allerginen sairaus ovat eri asioita, mikä on syytä pitää mielessä sopivuusarvioita tehtäessä. Herkistyminen tutkitaan ihopistokokeilla tai määrittämällä spesifejä IgE-luokan vasta-aineita seerumista. Jos todetaan herkistyminen tietylle allergeenille, jolle altistumiseen liittyy tyypillisiä nuha- tai sidekalvontulehdusoireita, voidaan todeta allerginen sairaus. Allergisen astman osoittaminen edellyttää lisäksi astman toteamista keuhkojen toimintakokeilla. Kyky muodostaa IgE-luokan vasta-aineita on yksilöllinen, ja osalla ihmisistä on korkea kokonais-IgE-pitoisuus, ja heillä esiintyy kohonneita vasta-aineita useille allergeeneille ilman merkittäviä allergiaoireita. Tämä on huomioitava terveystarkastuksissa.
Todettaessa herkistyminen työssä olevalle allergiaa aiheuttavalle tekijälle, esimerkiksi vehnäjauholle, ratkaisevat työntekijän oireet sopivuusarvion. Jos työntekijällä ei tarkan anamneesin perusteella esiinny nuha-, astma- tai iho-oireita tai hänellä ei ole esiintynyt näitä aiemmin hänen ollessaan altisteisessa työssä, voidaan häntä pitää työhönsä sopivana. Allergisen sairauden kehittymisen riski on kuitenkin, lisääntynyt ja altistumisen määrän vähentäminen mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi parantamalla työhygieniaa tai muokkaamalla työtehtäviä on tärkeää. Lisäksi näitä työntekijöitä on syytä seuranta tavanomaista tiheämmin työterveyshuollossa ja kehotettava hakeutumaan tutkimuksiin herkästi oireiden ilmaantuessa.
Jos taas todetaan työperäinen herkistyminen tai epäillään sitä ja potilaalla esiintyy hengitystie- tai iho-oireita, ammattitautitutkimukset erikoissairaanhoidossa tai Työterveyslaitoksella ovat aiheellisia ennen kuin tehdään lopullinen sopivuusarvio. Joskus voidaan kirjoittaa väliaikainen lausunto esimerkiksi muotoillen, että "työhön sopivuuden arviointi edellyttää lisätutkimuksia".
Allergiat yleisille ympäristöallergeeneille (esim. siitepölyt, eläimet) lisäävät riskiä sairastua ammattiastmaan erityisesti aloilla, joilla altistutaan IgE-välitteistä allergiaa aiheuttaville orgaanisille pölyille, kuten jauho- tai viljapölyille, eläinten hilseelle tai virtsaproteiineille tai entsyymeille. Allerginen taipumus on kuitenkin hyvin tavallista, ja vain pieni osa allergisista sairastuu ammattitautiin, vaikka he altistuisivat työssään orgaanisille pölyille. Tämän vuoksi allerginen nuha tai ihopistokokeissa tai verikokeissa osoitettu herkistyminen tavallisille ympäristöallergeeneille eivät ole yleensä syy todeta työntekijää sopimattomaksi työhön.
Harkintaa on kuitenkin käytettävä, jos työntekijällä on oireinen eläinallergia ja hän on menossa eläintenhoitotehtäviin. Tällöin työhön sopivuuteen vaikuttaa allergian voimakkuus ja työtehtävissä tapahtuva eläinten pölyille altistumisen määrä. Jos eläinallergiaoireet ovat voimakkaita, ei työntekijä sovi eläintenhoitotehtäviin. Jos eläinten käsittelyyn liittyvät työtehtävät ovat lyhytaikaisia ja allergia on lievää, sopivan hengityksensuojaimen avulla voidaan vähentää altistumisen määrää. Joskus voidaan harkita myös siedätyshoitoa, jota on saatavilla koirille, kissoille ja hevoselle. Työterveyshuollon on aiheellista seurata useille eri ympäristöallergeeneille herkistyneitä tavanomaista useammin.
Astma
Ammattiastma
Ammattiastmaa sairastava ei sovi työhön, jossa altistutaan ammattiastman aiheuttajalle. Joskus voidaan kuitenkin lieväoireisessa ammattiastmassa hyväksyä vähäinen altistuminen, jos työntekijää seurataan hyvin työterveyshuollossa ja keuhkolääkärin vastaanotolla. Esimerkiksi maanviljelijät jatkavat usein työssään hengityksensuojaimia käyttäen. Mikäli astma vaikeutuu, on työhön sopivuutta arvioitava uudelleen.
Jos terveystarkastuksessa herää ammattiastmaepäily, on syytä tehdä ammattitautiselvitykset ennen lopullisen sopivuusarvion tekemistä. Ammattiastma voi kehittyä, vaikka työntekijällä olisi jo aiemmin todettu astma. Jos leipurilla on ollut lievä astma ennen töiden aloittamista ja astma selvästi vaikeutuu leipomotyössä, on syytä epäillä herkistymistä esim. jauhopölyille ja käynnistää ammattitautiselvitykset.
Astman hallinnan arviointi ja työhön soveltuvuus
Työhön sopivuutta on vaikeaa arvioida, jos potilas ei ole sitoutunut säännölliseen lääkehoitoon. Lieväkin astma voi hoitamattomana aiheuttaa oireita useissa töissä. Pysyvää arvioita astmaa sairastavan työkyvystä ei kannata tehdä ennen kuin astmaa on hoidettu säännöllisesti seuraten pidempiaikaisesti, yleensä vähintään 1–2 vuoden ajan.
Astman hallinnan arviointi perustuu astmaoireisiin (esimerkiksi käyttäen kyselyä: www.astmatesti.fi), PEF-vuorokausiseurantaan ja spirometriaan avaavan lääkkeen kanssa. Astma on hyvässä hallinnassa, jos päiväaikaisia oireita ja avaavan lääkkeen tarvetta esiintyy enintään kahdesti viikossa, yöoireita ei esiinny lainkaan, PEF-vuorokausiseurannan puhallustaso on potilaan normaalilla tasolla eikä siinä esiinny merkittävää vaihtelua ja spirometriassa ennen keuhkoputkia laajentavaa lääkettä FEV1 on normaali.
Astmaa hoidetaan Käypä hoito -suosituksen portaikon mukaisesti. Jos astma on hallinnassa potilaan käyttäessä kohtuullista lääkitystä (Käypä hoito -suosituksen porras 1-3), sopii potilas yleensä lähes kaikkiin töihin. Huomiota kannattaa kuitenkin kiinnittää turvallisten työtapojen ohjaukseen, henkilökohtaisiin suojai-miin ja seurantaan. Erityisen tärkeätä tämä on, mikäli astmaoireet pahenevat töissä.
Potilaat, joiden astma on säännöllisestä runsaasta lääkityksestä huolimatta (Käypä hoito-suositus porras kolme tai neljä) huonossa hallinnassa tai joiden astman hoitoon tarvitaan erittäin runsasta lääkitystä (Käypä hoito- suosituksen porras neljä), sopivat huonosti runsaasti pölyjä ja käryjä tai muita astmaa pahentavia tekijöitä sisältäviin töihin.
Erityisammatit
Astmaa sairastavien palomiesten kelpoisuus savusukellustehtäviä sisältäviin töihin on arvioitava Työterveyslaitoksella tai erikoissairaanhoidossa. Kuljetusalalle esimerkiksi lentoliikenteeseen ja merenkulkuliikenteeseen on omia säännöksiä astmaa sairastavien työhön sopivuudesta. Jos astma on hyvässä hallinnassa, työntekijä sopii yleensä työhönsä. Poikkeuksena ovat laivoilla tietyt työtehtävät, joissa edellytetään savusukelluskelpoisuutta.
Työn pahentama astma
Esimerkkejä astmaa pahentavista työperäisistä tekijöistä on kuvassa «Työhön liittyviä astmaa pahentavia tekijöitä. »1. Astmaoireiden ja astman pahenemisvaiheiden esiintyminen suhteessa työjaksoihin ja työn altisteisiin selvitetään. PEF-työpaikkaseuranta tehdään työssä pärjäämisen arvioimiseksi potilaan oman normaalin lääkityksen aikana kolmen viikon ajan. Työn pahentamaan astmaan sopivat työpäivinä esiintyvät matalammat puhallusarvot, suurempi vuorokausivaihtelu, runsaammat oireet ja/tai avaavaan lääkkeen käyttö.
Jatkotoimet
Työterveyshuolto on keskeisessä roolissa astmaa pahentavien tekijöiden tunnistamisessa ja altistumisen vähentämisessä esim. muokkaamalla työtehtäviä, parantamalla kohdepoistoja tai hengityssuojaimen avulla. Työpaikkakäyntien ja työhygieenisten mittausten perusteella tunnistetaan haitalliset altisteet. Työterveysneuvottelussa voidaan sopia tarvittavista toimista tilanteen kohentamiseksi. Astman hoidon tehostamisen ja työolosuhteiden kohentamisen jälkeen astman hallintaa seurataan tavanomaiseen tapaan. Mikäli toimenpiteistä huolimatta astmaa ei saada hallintaan, käynnistetään työn pahentaman astman vuoksi ammatillinen kuntoutus, jonka korvaa työeläkevakuutusyhtiö tai Kela.
Lopuksi
Astman hallinta ja lääkehoidon toteutuminen on aina arvioitava soveltuvuusarviota tehtäessä. Kohtuullisen lääkityksen avulla hyvässä hallinnassa olevaa astmaa sairastavat sopivat yleensä lähes kaikkiin töihin. Esimerkkinä rajoituksin sopivasta voisi olla kokkina työskentelevä, joka ei saa altistua jauhoallergian vuoksi kotimaisten viljojen pölyille. Toisena esimerkkinä on säännöllisestä lääkehoidosta huolimatta oireilevaa astmaa sairastava, jolle ei suositella työskentelyä kylmässä tai pölyisissä työpisteissä. Asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta huonossa hallinnassa olevaa astmaa sairastavat sopivat huonosti töihin, joissa on runsaasti astmaa pahentavia tekijöitä. Ammattinuhaa tai -astmaa sairastavat ovat pääsääntöisesti sopimattomia töihin, joissa altistutaan niiden aiheuttajille.
Kirjallisuutta
- Hennenberger PK, Redlich CA, Callahan DB ym., An official American Thoracic Society statement: work-exacerbated asthma. Am J Respir Crit Care Med 2011;184:368-78
- Purokivi M, Sauni R, Hannu T ym., Työn pahentama astma. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014;130(17):1691-8
- Nicholson PJ. CP, Burge P.S., Boyle, C. Occupational asthma: Prevention, identification & management: Systematic review & recommendations. British Occupational Health Research Foundation. London 2010.
- Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 9.4.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri
Työterveyslaitos, työlääketiede
irmeli.lindstrom@ttl.fi
Hille Suojalehto
LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, ylilääkäri
Työterveyslaitos, työlääketiede
hille.suojalehto@ttl.fi