Osaatko epäillä ammattiastmaa – mahdollisia aiheuttajia yli 400

Tutkijoiden tavoitteena oli helpottaa ammatin aiheuttaman astman taudinmääritystä ja tehostaa sairauksien ehkäisyä. Tutkimuksen aineisto kerättiin PubMed-tietokannasta hakemalla ammattiastmaan liittyviä julkaisuja. Tuloksiin sisällytettiin lisäksi ammattiastman aiheuttajista tehtyjen katsausartikkeleiden viitteet ja tiedot ammattitautitilastoista Iso-Britanniasta, Etelä-Afrikasta ja Saksasta. Lisäksi arvioitiin aineet, jotka sisältävät vaaralausekkeen H334 "voi aiheuttaa hengitettynä allergia- tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia" (vuoteen 2011 asti vaaralauseke R42) ja H335 "saattaa aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä" (vuoteen 2011 asti R37).

Aineistoksi valikoituneiden tutkimusten mahdolliset harhaa aiheuttavat tekijät arvioitiin. Kokenut arvioija ja ammattitautiyksikön kokenut lääkäri arvioivat erikseen jokaisen tutkimuksen ja keskustelivat siitä. Tämän jälkeen tutkimukset arvioitiin Scottish Intercollegiate Guidelines Networkin (SIGN) -luokituksen mukaan. Kaikkien arvioitujen tutkimusten perusteella määritettiin näytön aste ammattiastman eri aiheuttajille Royal College of General Practitionersin (RCGP) tuottamaa kolmen tähden asteikkoa käyttäen. Tutkijat käyttivät RCGP-asteikosta omaa muunnostaan, johon oli lisätty kaksi väliporrasta. Taulukossa «Tutkimuksessa käytetty muunneltu kolmen tähden RCG»1 on esitetty tutkijoiden käyttämä muunneltu RCGP-asteikko ja taulukossa «Käypä hoito -suositusten näytön astetta kuvaavat k»2 suomalaisissa Käypä hoito -suosituksissa käytetty neliportainen asteikko vertailua varten.

Tietokantahaun tuloksena oli aineisto, joka käsitti 2 315 artikkelia allergeenien aiheuttamasta ja 865 artikkelia ärsytyksen aiheuttamasta astmasta. Kun ei-ammattiperäistä astmaa käsittelevät artikkelit suljettiin pois, jäi jäljelle 865 allergeenien aiheuttamaa ja 474 ärsytyksen aiheuttamaa ammattiastmaa käsittelevää artikkelia. Nämä julkaisut viittasivat 372 yksittäiseen allergeeniin ja 184 ärsyttävään aineeseen tai työhön, jotka voivat aiheuttaa ammattiastmaa. 36 aiheuttavaa tekijää lukeutui sekä allergisoiviksi että ärsyttäviksi. Ammattiastmalle tunnistettiin siis yhteensä 520 eri aiheuttajaa. Vähintään heikoksi luokiteltua tutkimusnäyttöä oli 78:lle eri allergeenille ja 71 ärsyttävälle tekijälle. Näistä 12 kuului kumpaankin ryhmään.

Altistumisesta koe-eläimille ammattiastman aiheuttajana löytyi vahva tutkimusnäyttö. Kohtalainen näyttö ammattiastman aiheuttajana löytyi yhteensä 18 allergeenille ja 17 ärsyttävälle tekijälle. Näihin lukeutuivat muun muassa Aspergillus oryzaen alfa-amylaasi, Bacillus subtiliksen entsyymit, papaiini, leipomiseen liittyvät altisteet (jauhot, amylaasi), jättituija, lateksi, psyllium, maataloustyöhön liittyvät altisteet (eläimet, viljat, heinät ja oljet), varastopunkit, rotat, karmiininpunainen, kananmunan proteiinit, merenelävät, reaktiiviset väriaineet, bentseeni-1,2,4-trikarboksyylihappo, kloori, koboltti, eri isosyanaatit, ympäristön tupakansavu, sementti, hitsaushuurut ja muut rakennustyöhön liittyvät altisteet.

Hieman heikompaa tutkimusnäyttöä astman aiheuttajana löytyi muun muassa seuraaville tekijöille ja aineille: pesuaineiden entsyymit, soijapapu (kuoret ja jauhot), paprika, teepöly, Aspergillus niger, ftaaliset anhydridit, puuvilla, rikkidioksidi, valimotyöhön liittyvät altisteet, torjunta-aineet ja puhdistusaineet, kukkalajit, guarkumi, unikko, ruusu, senna, auringonkukan siitepöly, trypsiini, puulajit (mm. kastanja, tammi ja saksanpähkinä), rikkihappo, metakrylaatit, alumiinisulfaatti, ammoniakki, formaldehydi ja dieselpakokaasut.

Suurelle osalle tutkimusaineiston sisältämistä ammattiastman aiheuttajista löytyi vain kohtalaista tai heikkoa tieteellistä näyttöä. Tutkijat pitävät pääasiallisena syynä sitä, että satunnaistettuja verrokkitutkimuksia ei pidetä eettisinä tutkittaessa mahdollisesti terveydelle haitallisia aineita. Suurin osa aineiston tutkimuksista on selvityksiä tai tapauskertomuksia, joiden tieteellisen näytön taso on heikko. Yksittäisen astman aiheuttajan näytön taso riippuu myös tehtyjen tutkimusten määrästä. Vaikka tieteellisen näytön aste olisikin vain heikkoa tai sitä ei olisi lainkaan, ei se kuitenkaan poissulje työhön liittyvän tekijän mahdollisuutta aiheuttaa ammattiastmaa. Tässä tutkimuksessa ei siis arvioitu työssä esiintyvien tekijöiden aiheuttamaa astmaan sairastumisen riskin kohoamista. Tutkimuksen tuloksista voi kuitenkin saada arvokkaita vinkkejä mahdollisista ammattiastman aiheuttajista ja tieteellisen näytön asteesta niiden taustalla.

Julkaisun kirjoittanut tutkija toimii Berliinin työterveysinstituutissa. Kaikki tutkimuksessa tunnistetut ammattiastman aiheuttajat eivät välttämättä ole ajankohtaisia suomalaisessa työympäristössä. Suomessa työssä esiintyvää tekijää voidaan pitää ammattitaudin aiheuttajana, jos se on sairauden todennäköinen ja pääasiallinen aiheuttaja. Tavallisimmat ammattiastman aiheuttajat on lueteltu asetuksessa (valtioneuvoston asetus ammattitautiluettelosta 769/2015). Myös muiden tekijöiden aiheuttamaa astmaa voidaan pitää ammattiastmana, mikäli kyseistä tekijää esiintyy työssä ja oireiden ja altistumisen välinen yhteys voidaan osoittaa. Ammattitautidiagnoosia tukee tällöin tieto, että tutkimuskirjallisuudessa kyseisen tekijän on kuvattu aiheuttavan astmaa. Aina työntekijän oireilun ja altisteen välistä syy-yhteyttä ei pystytä osoittamaan. Tällöin kyseessä saattaa olla työn pahentama astma. Kuvassa «»3 on esitetty työhön liittyvän astman terminologiaa.

Kuva 1. Tutkimuksessa käytetty muunneltu kolmen tähden RCGP-asteikko (The modified Royal College of General Practitioners three-star system of the British Occupational Health Research Foundation).

Kuva 2. Käypä hoito -suositusten näytön astetta kuvaavat kirjaimet ja niiden selitykset.

Kirjallisuutta

1. Baur X. A compendium of causative agents of occupational asthma. Journal of Occupational Medicine and Toxicology 2013, 8:15.
2. Näytön asteen määrittely, Hoitosuositustyöryhmien käsikirja, Käypä hoito -toimitus, 27.12.2016.