Ravintoloita koskeva tupakkalaki edistää työntekijöiden ja asiakkaiden terveyttä

Ravintola-alalle räätälöity tupakkalaki

Suomessa 2000-luvun alussa noin 70 000 ihmistä työskenteli ravintola-alalla. Ravintolat, pubit, yökerhot ja baarit olivat tuolloin ainoat työpaikat, joissa tupakointi sallittiin samoissa tiloissa, missä työntekijät tekivät työtään. British Medical Journal (Jamrozik 2005) julkaisi tuolloin tutkimuksen, jossa arvioitiin, että Englannissa kuolee vuosittain 650 kansalaista työpaikan tupakansavualtistumisen seurauksena ja heistä 54 työskentelee ravintoloissa. Englannin tupakkalaki salli tuolloin tupakoinnin ravintoloissa, joissa edellä esitetyn mukaan yksi ravintolatyöntekijä viikossa kuoli tupakansavun takia. Kun Englannissa raportoituja tupakansavuun liittyviä työntekijöiden kuolemia verrattiin Suomen lukuihin, arvioitiin, että meillä tupakansavu aiheuttaisi ravintoloissa keskimäärin viiden työntekijän kuoleman vuosittain. Tämä arvio oli tärkeä tieto erityisesti Suomen palkansaajajärjestöille, jotka vahvasti tukivat tupakkalain valmistelua.

Yhdysvalloista, Irlannista ja Norjasta saatujen kokemusten mukaan tupakoinnin totaalikielto ravintoloissa oli osoittautunut tehokkaimmaksi keinoksi tupakoinnin haittojen ehkäisyssä (Allwright ym. 2005). Suomessa tupakointia ei ravintoloiden asiakastiloissa kuitenkaan kielletty aluksi kokonaan, vaan päädyttiin sallimaan tupakointi osassa ravintoloiden sisätiloja. Tämä kolmikannassa STM:n johdolla valmisteltu ensimmäinen ravintoloita koskeva tupakkalain uudistus oli nyt jälkeenpäin arvioiden tarpeettoman varovainen.

Tupakkalaki toteutui myös ravintoloissa

Vuonna 2000 tuli voimaan ravintoloita koskeva tupakkalaki, joka asteittain tiukkeni niin, että vähintään puolet asiakaspaikoista piti varata savuttomiksi. Tupakansavu kirjattiin laissa nyt syöpävaaraa aiheuttavaksi aineeksi ensimmäisenä maana maailmassa, ja raskaana olevat työntekijät pystyivät jäämään pois työstä käyttämällä erityisäitiyspäivärahaa, mikäli heidän altistumistaan tupakansavulle ei muuten pystytty estämään.

Pian lain voimaantulon jälkeen todettiin, että tupakansavu leviää ravintoloiden sisätiloissa ja työntekijät altistuvat edelleen tupakansavulle. Ministeri Liisa Hyssälä kutsui vuonna 2004 selvityshenkilön arvioimaan lain toteutumista käytännössä (Reijula 2004). Selvityksen perusteella lakia päädyttiin lopulta tiukentamaan ja etenemään kohti tupakoinnin totaalikieltoa ravintoloissa.

Viimeisin ravintoloita koskeva tupakkalain uudistus tuli Suomessa voimaan heinäkuun alussa 2007, jolloin valtaosa 13 000 ravintolasta tuli saada kokonaan savuttomiksi. Osa ravintoloista sai tuolloin siirtymäajan, jolloin tupakointi sallittiin niissä edellyttäen, että ravintolat olivat tehneet merkittäviä parannuksia tupakansavulle altistumisen vähentämiseksi. Kesäkuun alusta 2009 siirtymäaika päättyi, minkä jälkeen tupakointi on ollut kielletty ravintoloissa. Ravintoloitsija voi lain mukaan varata tupakointiin erillisen tilan (esim. tupakkakopin), johon on tullut hakea lupa rakennusvalvonnasta. Tupakkakopit oli suunniteltava ja rakennettava niin, että savu ei niistä voi levitä asiakastiloihin. Tarjoilu tupakkakoppeihin myös kiellettiin, joten tarjoilijat eivät joutuneet enää työskentelemään ja altistumaan tupakansavulle tupakkakopeissa. Ravintolat noudattavat kiitettävästi sähkösavukkeissa tupakkalain periaatteita eli niidenkin käyttö ravintolan asiakastiloissa on pääsääntöisesti kielletty.

Altistumisen arviointi

Työterveyslaitos seurasi tupakkalain toteutumista ravintoloissa vuodesta 1999 alkaen vuoteen 2010 saakka keskimäärin kahden vuoden välein tehtävin kyselyin ja mittauksin. Seurantaan kuului laaja kysely Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Matkailu ja ravintolapalvelut MaRan jäsenille. Kyselyn lisäksi Työterveyslaitos toteutti kolmessa kaupungissa (Jyväskylä, Helsinki ja Lappeenranta) ravintoloiden sisäilman nikotiinipitoisuusmittauksia ja työntekijöiden altistumisen arviota biologisen monitoroinnin avulla. Tuloksia hyödynnettiin tehtäessä muutoksia tupakkalakiin. On tärkeää, että tupakkalain toteutumisen valtakunnallisesta tilanteesta saatiin luotettava kuva tällä toimialalla ja mahdolliset epäkohdat voitiin pikaisesti korjata.

Miten tupakkalaki vähensi altistumista?

Vuonna 2000 voimaan tullut ravintoloita koskeva tupakkalain muutos ei johtanut toivottuihin tuloksiin. Noin puolet ravintoloissa työskentelevistä tarjoilijoista altistui vuonna 2003 edelleen yli puolet työajastaan tupakansavulle. Baaritiskien takana työskentelevistä tarjoilijoista lähes kaksi kolmesta ilmoitti altistuvansa valtaosan työvuorostaan tupakansavulle, vaikka uudistettu tupakkalaki nimenomaan kielsi tupakoinnin baaritiskien välittömässä läheisyydessä.

Valtakunnallisen seurannan mukaan (kuva 1) ensimmäisen tupakkalain uudistuksen jälkeen tupakansavulle altistuminen työssä väheni, mutta hyvin hitaasti. Vuonna 2007 toteutuneen tupakoinnin totaalikiellon takia ravintolatyöntekijöiden altistuminen tupakansavulle asiakastiloissa käytännössä loppui.

Tästä eteenpäin

Ravintola-alan työntekijät tupakoivat muita yleisemmin. Vuosina 1978–1991 tarjoilijanaisista 23–42 prosenttia ja miehistä 44–56 prosenttia tupakoi päivittäin (Kauppinen ym. 2014). Vuosina 1999–2010 naisten tupakointi väheni 32 prosentista 25 prosenttiin ja miesten 45 prosentista 31 prosenttiin (Reijula ym. 2013). Ravintola-alan opiskelijoilla päivittäinen tupakointi on tätä yleisempää. Ravintola-alan työntekijät käyttävät muihin ammattialoihin verrattuna lisäksi runsaammin alkoholia ja heillä on suurempi riski sairastua syöpiin (Reijula 2015).

On tärkeää tukea tupakoinnin lopettamispyrkimyksiä juuri tällä alalla. Ravintoloita hoitavan työterveyshuollon tulee käynnistää toimet tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Käypä hoito -suositus (2012) antaa perusvalmiudet tähän, mutta yhteistyötä on tehtävä ravintola-alan työpaikkojen ja niitä hoitavien työterveysasemien kanssa hyvän käytännön löytämiseksi tupakoinnin vieroituksessa.

Lähitulevaisuudessa tulemme toivottavasti näkemään tupakkalain merkityksen ja tupakoinnin lopettamisen tuen vaikutukset myös ravintolatyöntekijöiden sairastavuuden vähenemisenä.

Kiitokset

Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry on tukenut tätä tutkimusta myöntämällään väitöskirja-apurahalla (JR:n väitös v. 2015).

Kuva 1. Ravintoloita koskevan tupakkalain vaikutus työntekijöiden tupakansavulle altistumiseen. Vasta vuonna 2007 tupakkalaki johti toivottuun tulokseen ja altistuminen käytännössä loppui (Reijula ym. 2013).