Migreeni työelämässä

Keskushermoston sensitisaatio ja komorbiditeetti

Migreeni on paljon muutakin kuin päänsärkyä. Se on kompleksinen neurologinen häiriö, joka vaikuttaa useisiin aivojen alueisiin, kuten kivun prosessointiin, aisteihin ja ajatuksiin (6). Migreenin syntymekanismia ei täysin tunneta. Viimeisimpien tutkimuksien mukaan migreenin syntymekanismi selittyisi sentraalisella herkistymisellä (sensitisaatiolla), jossa aistimusten käsittely on muuttunut aivoissa. Herkistyminen on prosessi, jossa alkuperäinen ärsyke vähenee mutta reaktio mihin tahansa ärsykkeeseen kasvaa (7). Sentraalinen sensitisaatio aiheuttaa autonomisen järjestelmän häiriön (6). Autonomisen hermoston toimintahäiriö aiheuttaa neuroendokrinologisia muutoksia elimistössä, ja näin ollen se vaikuttaa hyvin moneen eri järjestelmään, kuten autonomiseen, affektiiviseen, kognitiiviseen ja aistitoimintoihin sekä kaikkiin eri elinjärjestelmiin. Migreenissä on siis kyse tahdosta riippumattoman hermoston toiminnan poikkeavuudesta.

Samanaikaissairastuvuus, komorbiditeetti, syntyy monien eri mekanismien kautta tai se voi olla artefakta diagnostiikan vaikeudesta kuten tensionpäänsäryn kohdalla usein on. Toisaalta komorbiditeettia voivat aiheuttaa migreeniin käytössä olevat lääkkeet. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden käyttö kohottaa verenpainetta ja migreenin estolääkkeet, kuten beetasalpaajat, flunaritsiini ja topiramaatti, voivat alentaa serotoniinitasoa ja aiheuttaa depressiota. Komorbiditeettiin vaikuttavat myös sellaiset geneettiset ja muut tekijät, jotka ovat migreenin ja muiden sairauksien yhteisen patogeneesin taustalla. Näyttöä on migreenin, ahdistuneisuuden, depression, fibromyalgian, lihavuuden, diabeteksen ja verisuonisairauksien samanaikaisesta esiintymisestä (8).

Hyvä elämä migreenin kanssa työterveyshuollon moniammatillisen tuen avulla

Mitkä ovat työterveyshuollon tukitoimet ja mitä työterveyshuolto pystyy tarjoamaan? Perinteisesti työterveyshuollossa on toteutettu yksilöön ja ryhmiin kohdistuvaa tiedon jakamista ja neuvontaa. Työterveyshuolto pystyy parhaimmillaan tukemaan työntekijää ja auttamaan selviytymisessä oireiden kanssa. Omilla elämänvalinnoilla voi vaikuttaa myös oireettomiin jaksoihin. Migreenin kanssa terveellinen ja säännöllinen elämä korostuu. Yötyötä ja vuorotyötä tulee aina arvioida perusteellisesti, mikäli työntekijä sairastaa migreeniä.

Työterveyshuollon vahvuutena on moniammatillinen työskentely. Oireettomana aikana on hyvä hakeutua ammattilaisen vastaanotolle pohtimaan migreenin hallintaa. Työterveyslääkärin lisäksi tulisi hyödyntää työterveyshoitajaa, työfysioterapeuttia, työterveyspsykologia tai ravitsemusterapeuttia. Lääkäri diagnosoi sairauden ja määrittelee hoidon sekä tarvittaessa arvioi työkykyisyyden sekä mahdolliset estolääkkeiden sivuvaikutukset. Työterveyshoitaja tukee työssä jaksamista ja auttaa elämäntapojen hallinnassa sekä tarvittaessa antaa rentoutusopastusta. Migreenin kohdalla on ensisijaisen tärkeää pitää elämäntavat säännöllisinä: huolehtia riittävästä unesta, välttää kahvia ja alkoholia sekä päihdeaineita, harrastaa säännöllisesti liikuntaa ja huolehtia sopivasta ravitsemuksesta. Työfysioterapeutti kartoittaa tuki- ja liikuntaelimistön tilan ja ohjaa omatoimiseen liikkumiseen yksilöllisesti sekä arvioi työergonomian ja tarvittavat korjaukset. Työterveyspsykologi arvioi muun migreenin komorbiditeetin kuten masennuksen, ahdistuneisuuden ja katastrofiajatukset sekä määrittelee supportiivisten käyntien tarpeellisuuden. Ravitsemusterapeutti auttaa työterveyshoitajan ohjannan ja neuvonnan lisäksi tarkentamaan oikeanlaista ravitsemusta. Erityisesti kroonisen migreenin yhteydessä pitää harkita herkästi hammaslääkärin konsultaatiota.

Meidän tulee luoda työterveyshuollossa moniammatilliset hoitopolut, jolloin apua tarvitseva ohjautuu suoraan oikean ammattilaisen vastaanotolle.

Migreenipotilasta pitää tukea elämään mahdollisimman monipuolista ja hyvää elämää.

Miten tunnistamme migreenin aiheuttaman työkyvyttömyysriskin?

Työterveyshuollossa on huomioitava työpaikkaselvitykseen valmistautuessa tai terveystarkastuksia suunniteltaessa yleisempien sairauksien prevalenssit ja kuinka sairaudet vaikuttavat työkykyisyyteen. Ottaen huomioon migreenin aiheuttaman kansantalouden kuorman, työterveyshuollossa tulee huomioida migreenistä aiheutuvat mahdolliset sairauspoissaolot työterveyshuollon toimintaa suunniteltaessa. Migreenissä korostuvat lyhyet ennakoimattomat sairauslomat, jolloin kustannukset ovat työnantajien korvaamia. Osa-aikainen työ ja muut ammatillisen kuntoutuksen keinot sopivat huonosti tilanteisiin, joissa sairauden pahenemisia ei voida ennakoida. Oireiden ennakoimattomuus kuormittaa sekä työntekijää että työnantajaa.

Työterveyshuollon perinteisenä keinona on työterveyshuoltoon kerääntyvän datan analysointi ja riskiryhmien tunnistaminen. Vuodesta 2012 alkaen 30-60-90-asetuksen mukaisesti työnantajan tulee ilmoittaa työterveyshuoltoon yli 30 päivän mittaiset sairauspoissaolot, vaikka ne kerääntyisivät lyhyistä toistuvista kokonaisuutta. Mitä vaaditaan näiden perinteisten keinojen lisäksi?

Triangeli-hankkeen migreenityöpajassa kiinnitimme huomion siihen, että jos emme tunnista sairautta tai sairauden merkittävyyttä, emme myöskään pysty sairauteen puuttumaan.

Työterveyshuolloissa digitalisaatio ja profilointityökalut ovat nykypäivää. Niiden avulla pystymme luomaan algoritmit, jotka "liputtavat" riskiryhmiä ja yksilöitä, jotka vaativat tukea. Nyt jo käytössä olevien algoritmien avulla tunnistetaan työkykyriskit, jolloin interventiot kohdennetaan niin sanottuihin punaisiin riskitekijöihin. Samalla tavalla tekniset järjestelmät voisivat liputtaa migreenin kohdalla, jolloin pystymme kiinnittämään terveystarkastuksissa näihin huomiota. Tärkeintä on migreenin kohdalla moniammatillinen lähestyminen ja aktiivinen tuen piiriin ohjaaminen.

Triangeli-hanke migreenipotilaiden tukena

Syksyllä 2017 kokoontui iso joukko terveydenhuollon ammattilaisia miettimään migreenipotilaiden tilannetta Suomessa. Triangeli-hankkeessa on mukana muun muassa Suomen Migreeniyhdistys, neurologeja, työterveyslääkäreitä, työterveyshoitajia ja työfysioterapeutteja, lääketieteellisiä asiantuntijoita, terveydenhoitajia sekä fysioterapeutteja. Ryhmä perustettiin lääkeyhtiö Novartiksen aloitteesta. Työpajoissa ryhmän missioksi muodostui tuoda toivoa, tietoa ja tukea hyvään elämään migreenin kanssa. Tämä artikkeli on yksi konkreettisista teoista, joilla lisäämme tietoisuutta migreenin vaikutuksesta yksilöihin ja työyhteisöihin.

Triangeli-ryhmän jäsenet: Ville Artto, Neurologi, HYKS; Marja Hassinen, puheenjohtaja, Migreenihoitajat ry; Sirpa Hietaranta, toiminnanjohtaja, Suomen Migreeniyhdistys ry; Herttakaisa Kettunen, järjestötiedottaja, Suomen Migreeniyhdistys; Jaana Kinnunen, fysioterapeutti OMT, Fysiatrinen osaamiskeskus Prima; Minna Korolainen, lääketieteellinen asiantuntija, Novartis;Tatu Laurila, yhteiskuntasuhdejohtaja, Novartis; Helena Miranda, kuntoutuslääkäri, kipututkija, Markku Nissilä, neurologi, tutkimusjohtaja, Terveystalo; Minna Pihlajamäki, työterveyden ylilääkäri, Terveystalo; Stina Rosqvist, potilassuhdepäällikkö, Novartis; Jaana Santaholma, yleislääketieteen erikoislääkäri, Novartis; Niina Valkama, työfysioterapeutti, Terveystalo; Terhi Vesiluoma, työterveyshoitaja, palveluesimies, Terveystalo.