Työterveyshuollon laatu ja vaikuttavuus – haasteita ja ratkaisuehdotuksia

Kohta 1

Työterveyslaitoksen johdolla on vuonna 2016 käynnistetty työterveyshuollon laatuverkostotoiminta (1). Laatuverkostoon on vuoden 2017 loppuun mennessä liittynyt 270/370 työterveysyksikköä, ja oletus on, että kattavuus tästä vielä paranee. Yhteistyössä laatuverkoston jäsenten kanssa on asiantuntijatyönä laadittu työterveystoimintaa koskeva laatukysely, johon verkoston jäsenillä on mahdollisuus vastata vuoden 2018 alussa. Kysymykset mittaavat yksikön edellytyksiä toteuttaa laadukasta työterveyspalvelua. Kysely mahdollistaa yksiköiden vertailun ja siihen perustuen työterveysyksikkö voi hakea Työterveyslaitoksesta laatuluokitusta. Kuvassa «Työterveyspalvelun tasoluokituksen osa-alueet. »2 on esitetty laatutasoluokituksen osa-alueet.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Työterveyslaitoksen hankkeessa (2015–2018) on kehitetty ja testattu työterveystoiminnan ja -yhteistyön vaikuttavuutta kuvaavia indikaattoreita (2). Tarkoituksena on käyttää niitä jatkossa osana kansallista terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointia.

Kohta 2

Luotettavaa ajantasaista tietoa siitä, kuinka monella työpaikalla riskinar-vioinnit ja työsuojelun toimintaohjelma ovat kunnossa ja mitä niihin on kirjattu, ei ole olemassa. Työterveyslaitos on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen kansallisesta sähköisestä alustasta työturvallisuus-, työterveys- ja työkykyasioita varten, johon jokaisen työantajan olisi liityttävä ja jossa olisi omat näkymät työpaikalle, työterveyshuollolle ja viranomaisille. Alusta helpottaisi työnantajaa huolehtimaan velvoitteistaan tuomalla sinne perustason riskinarvioinnin sähköiset työkalut, asiantuntijoiden tyyppiratkaisuehdotukset ja työsuojeluviranomaisen ohjeet. Sen avulla voisi muistuttaa uudesta arvioinnin tarpeesta. Työsuojeluviranomaiset saisivat sen kautta kattavan kuvan työpaikkojen tilanteesta Suomessa.

Työterveyshuollon ammattilaisten ja työpaikan toimijoiden yhdessä toteuttama työpaikkaselvitys- ja riskinarviointi (PIRA) on todettu toimivaksi ja luotettavaksi menetelmäksi (3). PIRA-menetelmä on tulossa täysin uudistettuna sähköisenä versiona (ePIRA) työterveyshuoltojen ja pientyöpaikkojen käyttöön vuoden 2018 aikana (4).

Kohta 3

Terveystarkastuksia tehdään paljon, seurantakäynnit mukaan lukien lähes 1,5 miljoonaa käyntiä vuosittain. Työterveyshuolloissa on otettu käyttöön erilaisia seulovia kyselyjä. Seulonta on hyväksyttävää, jos se tavoittaa kohderyhmän kattavasti ja kysymykset löytävät oikein henkilöt, joille on kasautunut työkyvyn uhkatekijöitä tai joilla on työkyky-ongelmia. Käytettyjen kyselyjen ja niiden pohjalta tehtyjen seulovien algoritmien herkkyys ja tarkkuus vaativat tutkimusta. Kysymys työterveyshuollon terveystarkastusten vaikuttavuudesta askarruttaa (5).

Työterveyslaitoksessa on käynnissä tutkimus, jossa selvitetään motivoivan ohjauksen ja terveyssuunnitelman vaikutusta tarkastettavan työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon. Työkyvyn lukutaidolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa työntekijän ja työterveyshuollon ammattilaisen yhteistä käsitystä työkykyyn vaikuttavista tekijöistä ja keinoista vaikuttaa niihin tavoitteellisesti. Tutkimus valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä (6).

Kohta 4

Vaikka yksittäisellä työterveyslääkärillä on lain antamat valtuudet ja keinot selvittää työntekijän työ- ja työllistymiskykyä, tulisi etenkin vaativimpien tapausten kohdalla selvitykset, työhön paluuta tukevat toimet ja seuranta keskittää asiaan perehtyneelle moniammatilliselle tiimille. Asiantilaa parantaisi myös se, että työterveyslääkäri osallistuisi työn vaatimusten selvittämiseksi aktiivisemmin työpaikkaselvitysten tekoon.

Huolimatta siitä, että toimintakykymittarit on arvioitu ja löydettävissä TOIMIA-tietokannasta (7), niitä käytetään vaihtelevasti eikä työ- ja toimintakykytietoja kirjata yhtenäisellä tavalla potilasasiakirjoihin. Tähän on saatava muutos (vrt. kohta 6).

Työterveyslaitoksessa on kehitetty sähköinen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä, Kykyviisari (8), kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella oleville. Sen avulla vastaaja voi itse arvioida työ- ja toimintakykyään ja sen muutostarpeita. Kykyviisari antaa vastaajalle henkilökohtaista palautetta ja ehdottaa tarvittaessa jatkotoimia hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Kykyviisarin avulla vastaaja voidaan tarvittaessa ohjata työterveyshuollon ammattilaisen vastaanotolle.

Vastaavia digitaalisia palveluita on käytössä ja kehitteillä muitakin. Parhaat yksilön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn seurantavälineet on tarkoitus kytkeä osaksi kansallista potilastietojärjestelmää, Kantaa. Parhaillaan on pilotoitavana yötyöntekijöiden työterveyden seurantaa varten kehitetty sähköinen palvelu.

Kohta 5

Työterveyshuolto koordinoi työntekijän kuntoutusta, mikä edellyttää yhteistyötä työpaikan, kuntoutuksen palveluntuottajien ja muun terveydenhuollon kanssa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat lisäksi Kansaneläkelaitos (Kela), vakuutusyhtiöt, työsuojeluviranomaiset ja työvoimapalvelut. Verkostomaisessa toiminnassa on tärkeä päästä ymmärrykseen yhteisistä tavoitteista ja jakaa tietoa siitä, mitä on jo tehty ja mitä on meneillään työntekijän kanssa eri toimijoilla. Kunkin toimijan omat prosessit tulee nivoa yhdeksi, yhteiseksi työntekijäkohtaiseksi kuntoutusprosessiksi.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa (9) ilmeni, että verkostoyhteistyössä ja etenkin tiedonkulussa on paljon kehittämisen varaa. Nyt saattaa käydä niin, että kuntoutus käynnistyy esimerkiksi erikoissairaanhoidosta käsin ja työterveyshuolto saa tiedon työntekijän meneillään olevasta kuntoutuksesta ja työjärjestelyistä viimeisenä vasta, kun potilas sattuu asioimaan työterveyshuollossa. Kuntoutusyhteistyötä edistäisivät kaikkien osapuolten kesken yhteisesti sovitut toimintakäytännöt. KIILA-kuntoutusta (10) onkin kehitetty tähän suuntaan.

Tietojärjestelmiä ja sähköisiä asiointimahdollisuuksia tulisi kehittää niin, että tietojen vaihto helpottuisi. Työterveyshuollon potilastietojärjestelmien tulisi tukea paremmin työntekijän kuntoutusprosessin toteuttamista. Työterveyshuolto tarvitsee tietoonsa kaikki työntekijän kuntoutuspäätökset, ja ne tulisi saada Kelasta automaattisesti. Työntekijän kuntoutuksen tulee liittyä paremmin työntekijän terveyden lisäksi myös työssä selviämiseen. Kansallisella tasolla asian tila voi korjautua Kantapalvelujen (11) avulla, kun käytössä on yhteinen, asiakaslähtöinen kuntoutussuunnitelma sekä yhtenäinen, rakenteinen tapa kirjata kuntoutukseen liittyviä tietoja.

Kohta 6

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa määrittelemässä valtakunnalliset potilaskertomuksessa käytettävät työterveyshuollon rakenteiset tiedot sekä työ- ja toimintakyvyn mittarit. Työn odotetaan valmistuvan vuoden 2018 aikana. Pelkkä määrittelytyö ei riitä. Samanaikaisesti tarvitaan toimintatapojen ja kirjaamiskäytäntöjen muutosta sekä tietojärjestelmien tuottajilta käyttäjäystävällisempiä ohjelmia. Asia on ajankohtainen erityisesti sen vuoksi, että Suomessa käynnissä oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus sisältää mittavan asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisen, jolla tavoitellaan tehokkuutta ja säästöjä.

Kohta 7

Työterveyslaitoksessa on käynnistynyt valmistelutyö valtakunnallisen työelämän tietovarannon rakentamiseksi. Suunnittelua tehdään asiantuntijaorganisaatioiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kesken. Ajatuksena on avoin palvelu, jossa yhdistyvät useista lähteistä kootut tiedot niin, että niistä muodostuu yhtenäinen reaaliaikainen kuva suomalaisesta työstä, työpaikoista ja työntekijöiden terveydestä ja työkyvystä. Tietoa on tarkoitus jalostaa eri käyttäjäryhmille sopivaksi. Käyttäjiksi on kaavailtu mm. päättäjiä, työelämän kehittäjiä, tutkijoita, asiantuntijoita, työpaikkoja, työterveyshuoltoja, mediaa ja kansalaisia.

Digitalisaatio muuttaa työtä ja palveluita voimakkaasti. Työterveyshuolto on osa tätä muutosta. Vaikka palveluiden tuottamisen ja yhteydenpidon tavat muuttuvat, tulee kiinnostus laadukkaisiin, vaikuttaviin ja kustannustehokkaasti järjestettyihin palveluihin säilymään tulevaisuudessakin.

Haluan lopuksi kiittää kaikkia tietoja antaneita ja kanssani keskusteluja käyneitä Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Artikkeli perustuu tammikuussa 2018 Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen seminaarissa pitämääni esitelmään.

Kuva 1. Työterveyshuoltotoiminnan haasteita.

Kuva 2. Työterveyspalvelun tasoluokituksen osa-alueet.