Milloin ja miten lähetän työterveyshuoltoon?

Vuoden 2014 alussa tuli voimaan uudistettu asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä. Asetuksessa korostuu työterveysyhteistyö, jolla tarkoitetaan työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Työterveysyhteistyö on parhaimmillaan aitoa kumppanuutta, jossa aktiivisina osapuolina ovat työpaikka ja työterveyshuolto. Myös työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki ja työhön paluun tukeminen nousivat uudella tavalla työterveyshuollon toiminnassa keskiöön viimeistään uuden asetuksen kautta.

Asetukseen tuli myös pykälä, jossa ohjataan työterveyshuoltoa tekemään työpaikan tarpeista lähtevää, suunnitelmallista yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa. Työterveyshuollon on muun muassa sovitettava yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan sujuvaa tietojen vaihtoa ja yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Näitä käytäntöjä ollaan nyt luomassa useissa tulevissa maakunnissa osana TYÖKE-hanketta.

TYÖKE-hanke: Kohti toiminnallista integraatiot sotessa

ESR-rahoitteisen TYÖKE-hankkeen tavoitteena on varmistaa työterveyshuollon toiminnallinen integraatio muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tavoitteena on varmistaa, että sote-muutoksessa rakentuu toimiva työikäisten terveydenhuolto, joka vastaa myös tulevaisuuden haasteisiin. Edellytyksenä on työterveyshuollon, muun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen sujuva yhteistyö työikäisten parhaaksi ja työpaikkojen tukena.

Toiminnallista integraatiota tarvitaan käytännössä ainakin saumattomien maakunnallisten hoitoketjujen luomisessa, työikäisten työkykyasioiden hoitamisessa ja työhön liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja hoitamisessa. Integraatiota tarvitaan myös terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä ja tiedontuotannossa.

Kehittäminen tapahtuu TYÖKE-hankkeessa maakunnallisesti. Tuleviin maakuntiin on luotu työterveyshuollon moniammatilliset työryhmät, ja ne ovat valinneet konkreettiset kehittämiskohteet yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoiden sekä sote-uudistusta tekevien tahojen kanssa. Kehittämiskohteet ovat kaikissa maakunnissa erilaisia. Kehittämistuotoksia jaetaan maakuntien välillä. Useissa maakunnissa on valittu kehittämiskohteeksi lähete perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon.

Milloin lähetän työterveyshuoltoon?

On monia tilanteita, joissa työterveyshuollon osaaminen tulisi saada käyttöön. Näitä tilanteita on kuvattu taulukossa «»1.

Työterveyshuollon konsultoimisen perusehtona on, että henkilö on palkkatyösuhteessa tai hänellä on yrittäjänä työterveyshuolto järjestettynä. Työhön liittyvien sairauksien selvittely ja työkyvyn tukemisen eri muodot ovat tärkeä osa lakisääteistä työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon konsultoimiseen näissä tilanteissa ei tarvita sairaanhoidon kattavaa työterveyshuollon sopimusta. Tämä on tärkeää tunnistaa.

Työttömien kohdalla työterveyshuollon konsultoiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Työttömien osalta on kuitenkin menossa kokeiluja, joissa heidän työkyvyn arviointinsa on järjestetty työterveyshuollossa työterveyshuollon osaamista hyödyntäen. Nämä kokeilut saattavat jatkossa tuottaa uusia toimintakäytäntöjä ja -malleja.

Miksi työterveyshuoltoon?

Työterveyshuollon konsultoiminen on tarpeen, koska työntekijän toiminta- ja työkykyä tulee aina arvioida suhteessa työhön ja työpaikkaan. Työterveyshuolto tuntee työn ja juuri kyseisen työpaikan mahdollisuudet työn muokkaamiseen. Työn muokkaamisen mahdollisuudet ovat usein erilaiset pienessä alle kymmenen henkilön työpaikassa verrattuna suureen työpaikkaan. Työterveyshuolto on tottunut tekemään tiivistä yhteistyötä työpaikan ihmisten kanssa, ja tämä mahdollistaa luovienkin ratkaisujen löytämisen.

Onnistunut työhön paluu sairausloman jälkeen vaatii usein hyvää suunnittelua ja etukäteisvalmistelua. Työkyvyn tuen keinot ovat moninaisia ja osittain työpaikkakohtaisia. Työkyvyn tuen keinojen tunteminen vaatii erityistä osaamista. Työhön paluuta voidaan tukea muun muassa osasairauspäivärahalla, työn muokkaamisella, korvaavalla työllä, työkokeilulla tai muulla ammatillisella kuntoutuksella.

Työterveyshuollon lakisääteisiä tehtäviä ovat myös terveyden ja työkyvyn edistäminen, työkyvyttömyyden ennaltaehkäisy sekä työkyvyn seuranta ja tukeminen.

Miten: Esimerkkejä tähänastisesta kehittämisestä

Pohjois-Pohjanmaalla Kallion peruspalvelukuntayhtymän alueella on menossa kokeilu, jossa perusterveydenhuollon lääkärit voivat konsultoida työterveyshuoltoa edellä mainituissa tilanteissa. Mukana ovat kaikki alueen työterveyshuollot (sekä julkinen että yksityiset työterveyshuollon toimijat). Perusterveydenhuollon lääkärit ja työterveyshuollot ovat yhdessä sopineet toimintakäytännöistä. Tässä kokeilussa tarve konsultaatioon kirjataan sairauskertomukseen ja potilas ohjataan itse varaamaan aika työterveyshuollosta. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Kokeilu näyttäisi lisäävän perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon sujuvaa yhteistyötä.

Useissa maakunnissa on menossa erityyppisiä kokeiluja konsultaatiosta erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoon. Osassa maakuntia leikkauspotilaille on kirjoitettu erikoissairaanhoidosta vain lyhyt, standardimittainen sairauspoissaolo ja jatko on ohjattu työterveyshuoltoon. Osassa kokeiluja on valittu eri klinikoita yhteistyökumppaneiksi ja luodaan uudenlaista, syvempää yhteistyötä. Näille kokeiluille on yhteistä, että tavoitteena on saada konsultoiminen mahdolliseksi sähköisesti. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla tämä on jo mahdollista. Myöhemmin tässä lehdessä on kuvaus myös Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hankkeista (uudenlaisia yhteistyömuotoja, työkunto-arvioita ja sairauslomakäytäntöjä).

Nämä osittain vielä alkuvaiheessa olevat kokeilut osoittavat, että tiiviimpi yhteistyö terveydenhuollon eri toimijoiden välillä on tarpeen ja näyttää tuottavan lisähyötyä, muun muassa sairauspoissaolojen lyhenemistä.

Jo ennen kuin nyt kokeilussa olevat toimintatavat muuttuvat vakiintuneiksi käytännöiksi on potilaan ohjaaminen työterveyshuoltoon mahdollista (taulukko «»2).

Pohdittavaa

Kun potilas lähetetään työterveyshuoltoon, tulee muistaa, että juridinen hoitovastuu ei lähetteen mukana siirry. Ehkä parempi olisikin puhua lähetteen sijaan konsultaatiosta, suosituksesta, palautteesta, toimeksiannosta… On myös muistettava pyytää potilaalta lupa konsultaation tekemiseen ja potilaan tietojen lähettämiseen työterveyshuoltoon. Jotta käytäntö voisi toimia, tulee potilaan työterveyshuollon olla muiden hoitotahojen tiedossa. Tähän tulee löytää toimivia ja yksinkertaisia käytäntöjä esimerkiksi työikäisten henkilötietolomakkeisiin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa on toivottavaa, että kaikkiin tuleviin maakuntiin on saatu sovittua ja luotua sujuvat hoitoketjut ja työikäisten työkykyasiat hoituvat ilman viiveitä ja päällekkäisyyksiä. Tavoitteena on, että työterveyshuollon erityisosaaminen muun muassa työkykyasioissa on muun terveydenhuollon tiedossa ja aktiivisessa käytössä. Työterveyshuollon konsultoimisen tulee olla helppoa ja tapahtua sähköisesti. Tämä vaatii vielä yhteistä maakunnallista kehittämistä, aktiivista yhteistyötä ja yhteisen tahtotilan löytämistä.