Toimintakykykeskuksista työkyvyn tuen palvelua koko työvoimalle

Osatyökykyisen työkyvyn arvioinnin ja tuen osaamista tarvitaan yhä enemmän terveydenhuollossa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa avattiin vuoden 2017 elokuussa ensimmäisenä Suomessa matalan kynnyksen lähetteetön toimintakykykeskus (TOIKE), joka etsii yksilöllisiä ratkaisuja osatyökykyisten työelämän haasteisiin. Samanlainen keskus avattiin kuukautta myöhemmin Seinäjoen keskussairaalaan. Tässä artikkelissa kuvataan pääosin Pirkanmaan kokemuksia. Toimintakykykeskuksilla on STM:n hankerahoitus, ja se kuuluu hallituksen kärkihankkeeseen Osatyökykyisille tie työelämään (OTE).

TOIKE-hankkeen taustalla on terveydenhuollon, erityisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon, puutteellinen kyky tunnistaa osatyökykyiset ja tukea heitä. Erikoissairaanhoidossa hoitopolkua rakennettaessa työkyvyn arvio jää usein katveeseen. Pitkittyneet tutkimus- ja hoitojaksot ovat uhka työkykyisyydelle. Työttömien työkyvyn arviointi ja tukeminen jää vaillinaiseksi. Osa työllisistäkin jää työterveyshuollon ulkopuolelle.

Tavoitteellinen työkyvyttömyyden ehkäisy edellyttää terveydenhuollossa viiveetöntä osatyökykyisyyden tunnistamista ja työkykyä tukevien toimenpiteiden käynnistämistä. Työikäisen väestön toiminta- ja työkyvystä olisikin syytä huolehtia eri toimijoiden yhteisin voimin, yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti ja olemassa olevia resursseja tehokkaasti hyödyntäen. Tätä varten TOIKE-hankkeessa on rakennettu työkyvyn tuen ammattilaisten verkostoa.

Työkyvyn tuen palvelu hakee ratkaisuja jo varhaisessa vaiheessa

Toimintakykykeskuksen työkyvyn tuen palvelu on suunnattu erityisesti varhaiseen vaiheeseen, jolloin työkyky ei ole vielä merkittävästi alentunut ja työelämään palaaminen on realistista. Keskuksen toimintaperiaatteina ovat asiakaslähtöisyys, lähetteettömyys, vapaaehtoisuus, nopeus ja matala kynnys. Asiakas ottaa itse yhteyttä TOIKEen, ja hän saa tarvittaessa ajan vastaanotolle nopeasti. Keskuksessa toimivien ammattilaisten ydinosaaminen liittyy osatyökykyisen henkilön työkyvyn arviointiin ja työkyvyn tuen palvelujärjestelmän tuntemiseen. Työryhmään kuuluu kaksi ensilinjan työntekijää (kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä) ja kaksi työterveyslääkäriä sekä psykologi.

TOIKE-palvelu sisältää puhelin- ja sähköpostikontakteja ja vastaanottokäyntejä. Ensilinjan työntekijä tekee puhelimessa alkuhaastattelun ja lähettää Kykyviisari-linkin asiakkaalle sähköpostilla. Työterveyslaitoksen kehittämä Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, jota kokeillaan hankkeessa esikyselynä. Asiakkaat ovat pitäneet verkossa täytettävää lomaketta helppokäyttöisenä ja selkeänä. He saavat kyselyn tuloksesta automaattisen palautteen.

Vastaanottavana työparina työskentelevät useimmiten työterveyslääkäri ja ensilinjan työntekijä. Lisäksi TOIKEpalvelu tarjoaa psykologin tukea erityisesti silloin, kun on kyseessä kipu- ja jaksamisongelmat. Psykologin työstä TOIKEssa kerrotaan tarkemmin lehden seuraavassa artikkelissa. Asiakas nähdään TOIKE-palvelussa verkoston yhteisenä asiakkaana ja aktiivisena toimijana. Asiakas voi tulla autetuksi jo yhdellä puhelinkontaktilla. Keskimäärin asiakkaat ovat käyneet keskuksessa yksi–kaksi kertaa.

TOIKE-palvelulla tarkoitetaan prosessia, jossa tehdään tilanteen selvittely, työ- ja toimintakyvyn arviointi ja palvelutarpeen arvio sekä asetetaan tavoitteet ja tehdään suunnitelma. Asiakastyön prosessi on vuorovaikutteinen ja ratkaisukeskeinen. Suunta on kohti työelämää ja ratkaisun avaimet ovat asiakkaan omissa voimavaroissa ja motivaatiossa. Työkyvyn tuen vuorovaikutteinen arviointiprosessi on kuvattu kuvassa 1 «»1.

Pohdittavia asioita ovat asiakkaan työkyky, toimeentulo ja arjessa selviäminen: hänen mahdollisuutensa osa- tai kokoaikaiseen työhön ja edellytyksensä vaikkapa osakuntoutustukeen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Ratkaisu voi olla suositus lääkinnällisestä tai ammatillisesta kuntoutuksesta, sairauspäivärahasta, kuntoutustuesta tai lausunto sairauksista TE-toimistoon. Se voi olla myös opastus työkokeiluun, palkkatukeen tai kuntouttavaan työtoimintaan työllisyyspalveluiden kautta. Joskus ratkaisuksi voi riittää ymmärtävä kuuntelu ja asiakkaan tiedon ja hallinnan tunteen lisääminen hänen sairauteensa, tehtyihin tutkimuksiin tai hoitoihin liittyen.

Asiakkaina tuki- ja liikuntaelinsairaita

Hanke kohdentui aluksi henkilöille, joilla on vaikeuksia tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi päästä työelämään tai jatkaa siellä. Keväällä 2018 sairausryhmäkriteeri poistettiin. Ensimmäisen vuoden aikana saatujen kokemusten mukaan keskukselle on ollut tarvetta. Se on lisännyt osatyökykyisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Yli 600 asiakkaan työ- ja toimintakykyä on arvioitu ja heitä on ohjattu eteenpäin konkreettisen suunnitelman avulla. Palveluita käyttäneillä asiakkailla on ollut eniten rankasairauksia.

Osalla asiakkaista on ollut paljon terveydenhuollon palveluja, mutta vähän tukea työhön paluuseen. Pitkittyneen työttömyyden takana on usein ollut terveydellisiä rajoitteita. Pitkittynyt työkyvyn ongelma kuormittaa myös henkisesti. Monilla asiakkailla on kipu-, uni- ja jaksamisongelmia, joihin psykologi on voinut antaa tietoa ja tukea. Kaikista Taysin toimintakykykeskukseen yhteyttä ottaneista 67 prosenttia on ollut työttömiä, 27 prosenttia työsuhteessa ja kuusi prosenttia yrittäjiä. Useilla asiakkailla on ollut pitkä työura. Kolmen kuukauden seurannassa (n=108) työttömistä asiakkaista (n=74) 15 prosenttia oli päässyt työelämään. Taulukossa 1 «»2. on kuvattu keskeisten suositusten toteutuminen.

Osatyökykyisen työkykyä tuetaan koko verkoston voimin

Työkyvyn tuen verkostossa on oleellista tunnistaa osatyökykyinen henkilö. Kokeilussa osatyökykyisyyden tunnistamista on lisätty sekä yleisellä OTEhankkeen että kohdennetulla TOIKEhankkeen viestinnällä. Verkostoyhteistyö on osatyökykyiselle usein välttämätöntä väliinputoamisen estämiseksi on ollut oikein ajoitetun ja tarkoituksenmukaitarkoituksenmukaisen polun ja varmistamiseksi. Verkosto ja keinovalikoima ovat laajat. Verkostoon kuuluvat sote- ja työllisyystoimijoiden lisäksi muun muassa Kela, vakuutusyhtiöt, yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt.

Verkostomaista mallia on rakennettu kokoamalla maakunnan työkyvyn tuen osaajat yhteisiin työpajoihin, joissa ammattilaiset ovat analysoineet käytännönläheisesti osatyökykyisten palvelutarpeita ja -polkuja verkostomallin pohjaksi. Kehittämistyössä on ollut mukana myös asiakaskehittäjäryhmä.

Osatyökykyisen työkyvyn tuen verkostomallissa ammattilaiset tunnistavat toistensa asiantuntemuksen ja osaavat käyttää sitä asiakkaan hyödyksi. Verkoston tukipilareina toimivat avainhenkilöt, jotka ovat lähellä asiakasta olevia työkyvyn tuen palvelut tuntevia ammattilaisia. He ottavat kopin ja toimivat linkkinä verkostoon. Avainhenkilö voi olla esimerkiksi tk-lääkäri, työkykykoordinaattori, työttömien terveydenhoitaja tai kuntoutusohjaaja.

Tulevaisuudessa TOIKE-malli tarvitsee työvälineeksi digitaalisen alustan, joka on kaikkien työntekijöiden ja asiakkaiden ulottuvilla ajasta ja paikasta riippumatta. Tätä on hahmoteltu kuvassa 2 «»3. Keskeistä mallissa on nimetty avainhenkilö, yksilöity monialainen palveluverkosto, kirjatut tavoitteet sekä visuaalinen aikajanalle rakentuva palvelupolku ja asiakassuunnitelma. Mallin perusta on asiakkaan tarpeissa, jotka on jaettu neljään kategoriaan: terveydentila, työ- ja työllistyminen, arjen hallinta sekä osaaminen ja ammattitaito. Jokaiseen tarpeeseen on saatavilla jokin digitaalisen palvelutarjooman palvelu, joka on kuvassa sijoitettu palvelukoreihin. Taloudellinen tilanne kulkee mukana jokaisessa tarvekategoriassa.

Nyt erikoissairaanhoidon toimintakykykeskus toimii sekä terveydenhuollon palveluketjujen yhdistäjänä että linkkinä kuntoutus- ja työllisyyspalveluihin. Tulevaisuudessa TOIKE-palvelu voisi toimia alueellisissa hyvinvointikeskuksissa monialaisena tiiminä (työkykykoordinaattorit, terveydenhuollon, työvoimapalveluiden ja sosiaalityön ammattilaiset) tai toimintakykykeskuksen jalkautuvana toimintana. Taysin toimintakykykeskuksen rooli olisi jatkossakin koordinatiivinen, ohjauksellinen ja kouluttava. Työterveyshuolto hoitaa nyt ja jatkossakin työllisten työkyvyn tuen prosessin yhteistyössä verkoston kanssa.

TOIKE-hankkeessa verkostoyhteistyö on ollut aktiivista ja käytännönläheistä. Pilotteja on käynnissä Kelan, TE-toimiston ja työllisyyspalveluiden kanssa. Yhteistyötä on jatkettava palveluiden integroimiseksi ja optimaalisten työmuotojen löytämiseksi. Meneillään oleva hanke on todentanut sen, että työkyvyn tukeminen on monitahoista työtä ja vaatii laaja-alaista tietoa kuntoutuksen keinoista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Työkyvyn tuki ei mahdollista työllistymistä, jos työmarkkinoilla ei ole tarjota asiakkaan osaamista vastaavaa työtä. Työnantajien halukkuutta työllistää osatyökykyisiä pitäisi lisätä yhteiskunnan tukitoimin. Osatyökykyisillä on paljon hyödyntämätöntä osaamista ja työkokemusta. Varhaisella tunnistamisella ja oikein kohdennetuilla palveluilla voidaan parhaimmillaan tukea henkilön työllisyyttä ja yhdenvertaisuutta.