Uudenlaisia yhteistyömuotoja, työkyvyn arviointi- ja sairauslomakäytäntöjä

Yhteistyö on työterveyshuoltojen luonnollinen tapa toimia. Yhteistyöhön myös velvoitetaan muun muassa työterveyshuoltolaissa ja HTTHK-asetuksessa. Tärkein peruste yhteistyölle on kuitenkin se, että hyvällä, monitahoisella yhteistyöllä voidaan asiakaslähtöistä työterveyttä edistää parhaiten.

Yhteistyötäkin voidaan parantaa. Kehittämistoimia tehdään eri tahoilla osana niin yleistä kehitystyötä kuin käynnissä olevaa sote-uudistustakin tavoitteinaan asiakaslähtöisyys, oikea-aikaisuus, saumattomuus, vaikuttavuus ja niin edelleen P-KKS:n ja KYSin kirurgien ja työterveyshuoltojen yhteistyössä on kehitetty uudenlaisia käytäntöjä muun muassa sairauspoissaoloasioihin.

SiunSote-pilotti

SiunSoten käynnistyminen 1.1.2017 loi Pohjois-Karjalaan käytännön tarpeen työterveyshuoltojen väliselle yhteistoiminnalle. Yhteistyö on toteutunut jo 2,5 vuoden ajan säännöllisillä suurimpien toimijoiden vastaavien lääkäreiden tapaamisilla sekä muutaman kerran vuodessa toteutuvilla moniammatillisilla tapaamisilla. Työterveyshuollot ovat myös nimenneet yhteisen edustajan SiunSoten suuntaan. (Kukkonen 2017.)

Yhteistyöelimen aloitteesta päädyttiin kokeilemaan pilottia. Tarkoitus oli tutkia optimaalista tapaa siirtää työkykyasioiden selvittely erikoissairaanhoidosta työterveyshuolloille. Pilotissa ortopedit kirjoittivat sairauslomaa kaksi–kolme viikkoa sovituilla diagnooseilla. Sairausloman jatko-arvio ja työhön paluun tukitoimet toteutuivat omissa työterveyshuolloissa.

Pilotin aikana ortopedit ohjasivat yhteensä noin 20 potilasta ja muut pilotista tietoiset poliklinikat noin 10 potilasta työterveyshuoltoihin. Somaattinen hoitovastuu säilyi erikoissairaanhoidossa ennallaan.

Pilottia arvioitiin kesäkuussa. Sekä työterveyshuoltojen että sote-piirin mielestä työkyvyn arviointi on kriittisen tärkeää. Läheteasian hoitamisen ohella työkyvyn arviointi ja tukeminen korostuvat. Sujuva toiminta edellyttää muun muassa työkykyasian liittämistä hoitoketjuihin sekä lisääntyvää automatisaatiota ja tietoteknisiä ratkaisuja, sillä esimerkiksi pilotissa käytetty salattu sähköposti osoittautui tiedonsiirrossa kömpelöksi. Pilotin edellyttämä potilaalta pyydettävä kirjallinen lupa koettiin työlääksi.

Arvioinnin jälkeen SiunSote on osoittanut prosessille it-tukea. Pyrkimyksenä on syksyn aikana saada sairauskertomuksen fraaseihin jatkopoluksi työterveyshuolto työkykyasiana. Lupa kysyttäisiin lääkärin vastaanotolla sairauskertomusta täytettäessä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta rakentaa työterveyshuolloille lähetekansioiden kaltainen järjestely, josta ne kävisivät itse poimimassa toimeksiannot ja kontaktoisivat potilaat. Tarkoitus on myös rakentaa Mediatriin huomautustoiminto työterveyshuollon huomioimisesta, kun potilaalle kirjoitetaan yli kolmen viikon sairausloma. Järjestelyn valmistuessa jatkuu työkyvyn arviointi- ja tukiasioiden siirtoprosessi.

Puoli vuotta kestänyt pilotti loppui 3/2018, mutta kehittämistyö siis jatkuu. Erityiset kiitokset ortopedian poliklinikalle ja pilottipotilaiden työkykyarvioita tehneille työterveyshuolloille!

Kentän kokemuksia SiunSote-pilotista

Vajaan kolmen vuoden kokemus on osoittanut yhteistyön SiunSoten kanssa tarpeelliseksi ja hedelmälliseksi. Olemme pystyneet tuomaan erikoissairaanhoidolle roolimme esiin ja saaneet tuettua pilotissa sovittujen potilaiden työhön paluuta hyvin. Työterveyshuoltojen kesken sovittu yhtenäinen toimintamalli auttaa ortopedeja luottamaan jatkohoidon onnistumiseen. Muillakin erikoisaloilla on noussut kiinnostusta toimintaan.

Myös työterveyshuoltojen keskinen moniammatillinen yhteistyöryhmä on osoittautunut hyödylliseksi. Joka ammattikunta on selkiyttänyt omaa rooliaan ja erilaisia ”sudenkuoppia” on tunnistettu ja voitu välttää. Toimijoiden resurssien ja käytäntöjen ollessa tiedossa on saatu sovittua “minimi-malli”, johon kaikki voivat sitoutua. Erikoissairaanhoito tietää, mitä työterveyshuolloilta voi odottaa. Terveyskeskusten toimintaan malli ei ole puuttunut.

Pilottia aloitettaessa toivottiin, että potilaat hakeutuisivat työterveyshuoltoonsa mahdollisimman pian. Sähköisen lähete ja palaute -järjestelmän huono toimivuus oli yksi syy, miksi potilaat palautuivat työterveyshuollon piiriin hitaasti tai vasta sairausloman loppuessa. Työhön paluusuunnitelmien virittäminen juuri sairausloman loppumetreillä aiheuttaa haasteita.

Työterveyshuoltoihin oli nimetty ja koulutettu työkykykoordinaattorit, joille sairaalasta kotiutuneiden potilaiden tiedot oli tarkoitus ilmoittaa. Tarkoitus oli, että työkykykoordinaattori välittäisi tiedot potilaan nimetylle työterveystiimille. Tiimi ottaisi yhteyden potilaaseen ja aloittaisi työhön paluun suunnitelmat. Pilotin alussa potilaita ei teknisten ynnä muiden vaikeuksien vuoksi ohjautunut työkykykoordinaattorin tietoon. Osa potilaista otti itse yhteyttä omaan työterveystiimiinsä. Parhaiten toimi leikkaavan lääkärin kehotus potilaalle hakea jatkosairausloma omasta työterveyshuollosta – potilaalla on vastuu oman asiansa hoitamisessa.

SiunSoten hoidosta vastaavat lääkärit kirjoittivat sopimuksen mukaisen sairausloman ja kehottivat potilaita ottamaan yhteyttä omiin työterveyshuoltoihinsa. Näin leikatut ja tapaturmapotilaat ohjautuivat ortopedeilta aiempaa varhemmin työterveyshuoltoon, joissa päästiin jo toipumisen alussa suunnittelemaan sairausloma-asioita ja työhön paluun järjestelyjä. Positiivista oli, että myös muilta kirurgian aloilta potilaita ohjautui työterveyshuoltoihin. Huomasimme omienkin lääkäriemme käytännöissä muutoksia.

Miten Pohjois-Savossa

Myös Pohjois-Savossa on kehitetty sekä työterveyshuoltojen välistä että työterveyshuoltojen ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Osana TTL:n koordinoimaa TYÖKE-hanketta kutsuttiin maakunnan kaikista työterveyshuolloista edustajat koolle. Palaverissa ideoitiin erikoissairaanhoidon (KYS) ja työterveyshuoltojen yhteistyön käynnistämistä ja sovittiin työterveyshuoltojen yhteisistä edustajista erikoissairaanhoidon suuntaan. Kokous päätti esittää KYSille selkäleikattujen potilaiden työhön paluun tukemiseen uusia käytäntöjä. Hyödynsimme Pohjois-Karjalan pilotin kokemuksia ja pyrimme karsimaan byrokratiaa. Palaverissa KYSin neurokirurgian ja selkäortopedian ylilääkäreiden kanssa esitimme, että kirurgit kirjoittaisivat selkäleikatulle potilaalle vain kaksi viikkoa sairauslomaa, potilas ottaisi yhteyttä omaan työterveyshuoltoonsa, sopisi tikkien poiston sekä ajan työhön paluun arvioon omalle työterveyslääkärille. KYSin seurantakäynnit toteutuisivat kuten aiemmin.

Toimintamalli otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Seurantatapaamiset maalis- ja kesäkuussa osoittivat mallin olevan leikkaavien lääkäreiden hyväksi kokema. Erityisesti he kokivat sairauslomia varten tarvittavien B-lausuntojen vähenemisen hyväksi. Malli on nyt otettu käyttöön myös yksinkertaisten juuriaukon avarrusten potilaisiin sekä kaularangan välilevyleikkauspotilaisiin. Lokakuun kokouksessa on tarkoitus kartoittaa mallin laajentamista muihinkin ortopedisiin työterveyshuoltojen lähettämiin potilaisiin.

Maaliskuussa pohdittiin fysiatrien kanssa mallin laajentamista myös leikkaamattomiin potilaisiin, mutta asia on vielä jatkosuunnittelussa. Terveyskeskusten ylilääkärikokouksessakin mallia esiteltiin, mutta terveyskeskusten saaminen mukaan osoittautui tässä vaiheessa mahdottomaksi.

Kaikki työterveyshuollot ovat kyenneet huolehtimaan potilaidensa työhön paluun tukemisesta mallin mukaisesti. Tiedonkulku erikoissairaanhoidosta työterveyshuoltoihin toimii, kun epikriisit kirjataan Kantaan aiempaa nopeammin.

Epäselvyyttä on ollut niiden potilaiden osalta, joilla työterveyshuoltoa ei ole. Heidän hoitonsa on jatkunut ennallaan erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa tai yksityispuolella.

Työnantajat ovat olleet toimintamalliin tyytyväisiä, koska on vihdoinkin saatu työkyvyn arvioinnit, sairauslomatarpeen määritys sekä työhön paluun tukitoimet osaksi työterveysyhteistyötä. Työterveyshuollot ovat voineet hyödyntää yhdessä tehtyä mallin kuvausta asiakasyrityksilleen tiedottamisessa. Toimintamalli on ollut potilaidenkin hyväksymä. Mallista tiedotettiin yleisölle sanomalehtiartikkelin avulla.