Työn muokkauksen keinot mielenterveyden häiriön vaikuttaessa työkykyyn

Kognitiivisen kuormituksen hallinta

Työ asettaa erilaisia vaatimuksia kognitiiviselle suoriutumiselle. Eri mielenterveyshäiriöille on tunnistettavissa tyypillisiä kognitiivisen suoriutumisen ongelmia erityisesti sairauden akuutissa vaiheessa. Työn muokkauksen kannalta mielenterveyshäiriöihin liittyvät epäspesifiset oireet, kuten madaltunut kynnys kuormittumiselle tai mielialan lasku, heijastuvat työkykyyn laaja-alaisesti spesifien kognitiivisten oireiden ohella. Kognitiivinen kuormittuminen näyttäytyy usein keskittymisvaikeuksina, kognitiivisina virheinä, työprosessien vaatiman ajan kasvamisena ja tehtävien loppuunsaattamisen vaikeuksina. Muistikuorma ja jatkuvat keskeytykset voivat työntekijän näkökulmasta paitsi vaikeuttaa tehtävien suorittamista myös heikentää psyykkistä riittävyyden tunnetta.

Kognitiivista suoriutumista tukevat muun muassa seuraavat:

• työyhteisön informoiminen erityisen työrauhan tarpeesta
• oma huone, josta saa oven kiinni
• asianmukainen näkö- ja kuuloergonomia
• työn jaksottaminen ja riittävä tauotus
• työn pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin esimiehen tai työkaverin avulla
• selkeät tehtävät ja mahdollisuus keskittyä yhteen tehtävään kerrallaan
• muistikuormaa vähentävien välineiden, kuten ilmoitustaulujen, lokerikkojen ja tehtävälistojen, käyttö työn jäsentelyssä.

Työterveyshuollossa työn kognitiivisia vaatimuksia eli kognitiivista ergonomiaa voidaan tarkastella psykososiaalisen kuormituksen näkökulmasta. Yksilövastaanoton lisäksi kognitiivisen ergonomian kysymykset voivat ilmetä myös työpaikkatasolla esimerkiksi osana työpaikkaselvitystä.

Työhön liittyvien sosiaalisten tilanteiden helpottaminen

Sosiaalinen toimintakyky on kykyä toimia sosiaalisissa verkostoissa ja olla vuorovaikutuksessa. Sosiaalisen toimintakyvyn alueella voi mielenterveyden häiriöiden yhteydessä ilmetä esimerkiksi syrjään vetäytymistä, vaikeutta toimia tilanteissa, joissa omaan toimintaan kohdistuu ristiriitaisia odotuksia, tai pelkoa joitakin tilanteita kohtaan.

Usein on mahdollista tunnistaa tilanteet, jotka laukaisevat sairauden oireet, ja tämä voidaan tehdä yhdessä työterveyshuollon kanssa. Vuorovaikutukseen liittyvien vaikeuksien huomiointi on erityisen tärkeää työssä, jossa vuorovaikutuksen laadulla on seurauksia asiakkaiden tai potilaiden hyvinvointiin, sekä esimiestyössä.

Ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa voivat helpottaa erilaiset toimet, joiden mahdollisuuksista on hyvä keskustella työntekijän kanssa. Näitä toimia ovat muun muassa seuraavat:

• mahdollisuus työskentelyyn pienessä ryhmässä tai parin kanssa
• sopiminen yhdestä tukihenkilöstä, jonka kautta työntekijä voi viestiä isomman ryhmän kanssa
• siirtyminen pois asiakastyöstä tai asiakastyön vähentäminen, mahdollisuus säädellä vuorovaikutuksen määrää
• siirtyminen pois esimiestyöstä
• sairauden oireista kertominen työpaikalla, ja tätä kautta mahdollisuus harjoitella tilanteessa olemista, vaikka oireita esiintyisikin
• tieto mahdollisuudesta poistua tilanteesta, mikäli tilanne tuntuu ylivoimaiselta
• sopiminen tuuraavasta työntekijästä, kun tilanne käy ylivoimaiseksi eikä tauko ole työn luonteen vuoksi mahdollinen
• työstä poissaolon jälkeen asteittainen tutustuminen työpaikan arkeen.

Mielialaan ja tunteiden säätelyyn liittyviä keinoja

Tunteiden säätelyyn liittyvät ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi vakavoitumisena, alakuloisuutena, mielialan heittelemisenä tai huonommuuden tunteena suhteessa työkavereihin. Tunteiden säätelyn vaikeus on esimerkiksi depressio keskeinen oire, joka on vuorovaikutuksessa kognitiivisten, itseä ja ympäristöä kielteisesti tulkitsevien ajatusmallien kanssa.

Seuraavista keinoista voi olla apua tunteiden säätelyssä ja stressin hallinnassa:

• työn vaativuuden ja työmäärän suhteen sopivasti mitoitettu ja hyvin organisoitu työ
• selkeät tehtävät ja usein saatu palaute työstä
• onnistumisen kokemukset sekä työstä annettava kiitos
• ilmapiiri, jossa avun pyytäminen on luonteva osa työtä
• mahdollisuus stressinhallintaja rentoutusmenetelmien käyttöön työpäivän aikana
• tukihenkilö työpaikalla
• mahdollisuus soittaa tarvittaessa tukihenkilölle tai terapeutille työpäivän aikana
• musiikin kuuntelu kuulokkeista
• joissain töissä lemmikkieläimen tukena pitäminen voi olla mahdollista.

Työajan joustot ja tukimuodot

Työajan muokkaaminen on usein käytetty muokkauksen keino, koska se on yksinkertaisin tapa vaikuttaa kokonaiskuormitukseen. Toisessa ääripäässä ovat kaikkia hyödyttävät joustot työajoissa, toisessa maksimaaliset joustot tilanteessa, jossa työntekijän työkyky on selkeästi alentunut.

Työaikaan liittyvää työn muokkausta voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:

• lyhentämällä kokonaistyöaikaa
• lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin
• työvuoroihin liittyvillä uudelleenjärjestelyillä
• etätyöjärjestelyillä ja työajan joustoilla.

Kokonaistyöajan lyhentäminen vaatii yleensä diagnosoidun sairauden sekä päätöksen menetetyn palkan korvaavasta etuudesta, ellei työntekijä itse halua siirtyä osa-aikatyöhön ja hyväksyä siitä seuraavan ansioiden pienentymisen. Mahdollisia ovat osasairauspäiväraha, joka sopii erityisesti tilanteisiin, joissa työntekijän työkyky on vähitellen palautumassa sairausjakson jälkeen, osatyökyvyttömyyseläke ja osittainen varhennettu vanhuuseläke sekä työkokeilu.

Liukuva työaika ja muut työaikojen joustot voivat sallia yksilöllistä joustoa esimerkiksi työpäivän alkamis- ja lopettamisajoissa, työpäivän pituudessa, taukojen ajoittamisessa sekä lomien ja vapaa-aikojen järjestelyissä.

Vuorotyö on yleensä riippuvaista ajasta ja paikasta, ja jouston mahdollisuudet ovat siinä muita työaikamuotoja pienemmät. Eniten kuormitusta aiheuttavat yövuorot sekä varhaiset aamuvuorot. Lisäksi aikaistunut tai viivästynyt unijakso voi aiheuttaa ongelmia. Työterveyshuolto voi suositella vapautusta tietyistä vuoroista, kun vuorotyö uhkaa työntekijän terveyttä ja sairauden hoitotasapainoa. Vuorotyötä tekevillä saattaa ilmetä enemmän unihäiriöitä sekä muita terveysongelmia kuin yksivuorotyössä olevilla.

Etätyömahdollisuudella voidaan työmatkojen osalta vähentää kuormittumista työssä sekä mahdollisesti vähentää häiriötekijöitä työssä. Etätyön mahdollisuutta voidaan hyödyntää myös silloin, kun julkisilla kulkuneuvoilla matkustaminen on työntekijälle esimerkiksi pelko- tai paniikkihäiriöoireiden vuoksi vaikeaa. Etätyössä on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteydenpitoon työpaikalle ja siihen, miten työntekijän työssä tarvitsema tuki varmistetaan. Aina työajan lyhentäminen ei ole paras tai ainoa ratkaisu, vaan kiireen vähentäminen on olennaisempaa.Kirjoittajien lisäksi Työn muokkaus mielenterveyden häiriöissä -ohjeistuksen työryhmään ovat osallistuneet Johanna Vilén, Riitta Sauni ja Jaana Vastamäki.