Työterveyslääkäri

Hyvää tekevä taide! Taidetoiminta vahvistaa työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointia

Työterveyslääkäri
2018;36(3):39-42
Pia Houni ja Johanna Vuolasto

Taiteen vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen on tutkittu paljon viime vuosikymmenten aikana. Taiteella on todettu olevan vaikutuksia erityisesti ihmisen mieleen ja mielenterveyden tukemiseen. Tulokset ovat olleet merkittäviä sekä yksilö- että yhteisötasolla. Työterveyshuollossa voidaan tukea tätä myönteistä vaikuttavuutta ehdottamalla taideaktiivisuuden lisäämistä yksilölle tai työyhteisölle.

Taide on osa ihmisyyttä ja siten myös ihmisen kokemusmaailmaa, joka puolestaan vaikuttaa hyvinvointiin. Ihmisen oma keho on maailman kokemisen ja tulkitsemisen ensimmäinen ja perustavin väline, sekä käsitteellisestä että fyysisestä näkökulmasta katsottuna (1). Tästä syystä on yhteisen edun mukaista pohtia niitä mahdollisuuksia, jotka voisivat tukea työhyvinvointia. Taide ei ratkaise ongelmia työyhteisöissä, eikä sitä voi välineellistää syy-seuraussuhteisiin. Taiteen mahdollisuuksia ei voida nähdä mekaanisina. Erilaiset taidetoiminnat tarjoavat mahdollisuuksia työyhteisöjen toiminnan kehittämiseen ja työntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Taide ei ole yksi joukko asioita. Erilaiset taiteenlajit käyttävät omaa ilmaisuestetiikkaa, ja siten niiden aistitietoinen kieli on omanlaisensa. Tästä syystä on tärkeätä erotella eri taidemuotojen suhdetta ihmisen psykofyysisiin kokemuksiin. Taiteella on erityinen kyky kommunikoida sanattomien merkitysten kautta. Nämä eivät ole konventionaalisia rakenteita, kuten kielen ominaisuudet, vaan pikemmin ne ovat lähempänä ihmismielen alitajuisia elämälle välttämättömiä lähtökohtia. Tämä vuoksi nämä ovat lähempänä emootioille olennaisia piirteitä. (1) Taiteen myönteiset vaikutukset mieleen näyttävät lisäävän eudaimonista hyvinvointia. Kyse on silloin syvästä onnellisuuden tilasta, pysyvämmästä kokemuksesta itsensä ja elämän suhteen kuin pelkästään hetkellisestä mielihyvästä. Taiteen ja mielen hyvinvoinnin välisestä lähtökohdasta puhuessa olisi viisasta lähestyä asiaa teoreettisesti juuri tästä suunnasta. Kyse on eksistentiaalisesta hyvinvoinnista, ihmisen olemassaoloon liittyvästä kokemuksesta ja tavoista jäsentää suhdettaan maailmassa olemiseen. Taide ja mielen hyvinvointi operoivat juuri tällä alueella. (2,3)

Taide ennalta ehkäisee ja tukee ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia

Käypä hoito -suosituksissa taide mainitaan joitakin kertoja. Merkillepantavaa on, että suosituksiin mukaan otetut taidemenetelmät liittyvät mielen ja aivojen kuntouttamiseen ja hoitamiseen. Esimerkiksi masennustilojen hoitoon suositellaan musiikki-, (kuva)taide- ja kirjallisuusterapiaa, skitsofrenian hoitoon kuvataide- ja musiikkiterapiaa. Aivoinfarktipotilaan kuntoutumista puolestaan voidaan tukea musiikin avulla, Parkinson- potilaan kävely- ja toimintakyvyn ylläpidossa puolestaan suositellaan rytmimusiikin käyttöä harjoituksissa parantamaan kävelyä ja tanssia kohentamaan liikekontrollia ja tasapainoa. Musiikkiterapialla voi myös olla vaikutusta Parkinsonin taudin hoidossa. Lisäksi musiikin kuuntelu voi auttaa unettomuuden omahoidossa, jossa ajatukset suunnataan pois ongelmasta.

Taiteen positiivisia vaikutuksia on tunnistettu esimerkiksi suhteessa mielialaan ja tunteisiin, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden määrään sekä stressin kokemiseen ja hallintaan. Lisäksi on saatu näyttöä havaintokyvyn ja muistin paranemisesta ja resilienssin kehittymisestä taiteen avulla. Useat tutkimukset osoittavat, että taiteella voi olla vaikutusta fyysisen kivun kokemisen vähenemiseen sekä immuunipuolustuksen aktivoitumiseen. On myös raportoitu lääkityksen tarpeen vähenemisestä. (4,5,6)

Richard Smith toteaa: ”Mikäli terveys on selviytymistä, ymmärtämistä ja hyväksymistä, silloin taide voi olla huomattavasti vaikuttavampaa kuin käytössä olevat lääkkeet.” (7). Smithin ajatus perustuu siihen, että kirjat tai elokuvat voivat tarjota mahdollisuuden ihmiselle unohtaa kipu ja oppia jotain hyödyllistä siitä. Taiteen ja lääkkeiden käytön välisestä suhteesta on vaikea mennä sanomaan mitään yksioikoista, koska tutkimustietoa aiheesta on vähän. Kun taiteita sovelletaan huolellisesti ja suunnitelmallisesti, ne voivat olla tehokkaita välineitä terveyden tukemiseksi. (6)

Taiteen mahdollisuuden yksilön ja työyhteisön hyvinvoinnin tukemisessa

Taide-elämykset, osallistuminen ohjattuun taidetoimintaan, yhteisöllinen taideharrastaminen ja esteettisen ympäristön vaikutukset yksilötasolla voivat estää syrjäytymistä ja elämänhallinnan tunteen menettämistä. Taide vahvistaa yksilön mielekkään elämän kokemusta, joka näkyy esimerkiksi myönteisenä asenteena työtä kohtaan. Taiteella on todettu olevan terapeuttisia ja korjaavia vaikutuksia myös silloin, kun kyseessä ei ole tavoitteellinen taideterapia. Taideinterventiolla on vaikutusta henkilökohtaiseen kehitykseen, kuten itsetuntemukseen ja itseluottamuksen lisääntymiseen. Taiteelliset työtavat kehittävät kykyjä, jotka ovat tärkeitä innovaatioiden tuottamisessa ja suorituksen tukemisessa erityisesti silloin, kun ilmassa on muutosta, stressiä ja epävarmuutta. Taiteelliset interventiot ja taidetoiminta voivat auttaa osallistujaa näkemään asioita uudella tavalla. Osallistujat voivat löytää niistä uusia käytäntöjä ja välineitä, joita voi siirtää päivittäiseen työhön. (8 ja 9)

Työyhteisön yhteinen taidetoiminta parantaa sisäisiä suhteita ja avaa uusia näkökulmia toisiin työtovereihin. Taidetoiminnan avulla voidaan vahvistaa työyhteisön tiimihenkeä ja lisätä yhteenkuuluvuutta ja arvostusta sekä tiivistää luottamusta. Taiteelliset interventiot sitouttavat ihmisiä tunteiden kautta, auttavat reflektoimaan työhön liittyviä positiivisia ja negatiivisia tunteita ja osoittamaan niitä avoimemmin. Taide kehittää eläytymiskykyä ja inhimillisyyttä luovuuden ohella. (8 ja 9)

Konkreettisia ehdotuksia taiteen käytölle osana työterveyshuoltoa ja hyvää työelämää

Seuraavassa esitämme joitakin ehdotuksia taidetoiminnan toteuttamiseksi osana työterveyshuollon tai terveyskeskuksen toimintaa. Osa toimenpiteistä on kirjattu maakuntien kulttuurihyvinvointisuunnitelmiin (ks. esimerkiksi Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma 2017).

1. Taidetta reseptillä -toiminta / kulttuurilähete: Iso-Britanniassa on saatu tuloksia toimista, joissa kroonisesta kivusta ja lievistä mielenterveysongelmista kärsivät asiakkaat ohjattiin yleislääkärin vastaanotolta osallistavan taiteen ryhmiin. Taidetoimintaan osallistuneet eivät ainoastaan raportoineet terveydentilansa parantumisesta, vaan myös yleislääkäri- ja sairaalakäyntien todettiin vähentyneen. (Sitra, tietokortti 2017. https://www.sitra.fi/artikkelit/ nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin «https://www.sitra.fi/artikkelit/»1.)

2. Työpäivän aikana tapahtuva taidetauko. Esimerkiksi lounasdisko. Esimerkkejä on muun muassa Turusta, Oulusta ja Helsingistä, jossa lounasravintola lähti toteuttamaan kaikille avointa konseptia. Taidetauko voi olla myös näyttelyssä käynti, kirkkokonsertti tai mahdollisuus vaikka hetken lukea kaunokirjallisuutta häiriöttä. (Esimerkiksi https://www.ilmarinen.fi/100tekoa/lounasdisko «https://www.ilmarinen.fi/100tekoa/lounasdisko»2.)

3. Terveyskeskuksissa toimivat luovaa taidetoimintaa tarjoavat ryhmät. Näitä voisi vetää esimerkiksi työpari, psykologi ja taiteilija, lääkäri ja taiteilija, toimintaterapeutti ja taiteilija.

4. Otetaan käyttöön taiteen keinoja hyödyntäviä pitkäkestoisia työhyvinvointipalveluita, kuten työpaikalle tulevia taideinterventioita. Siirtyminen ongelmalähtöisyydestä niiden ennaltaehkäisyyn.

5. Taiteilijat otetaan mukaan työelämän kehittämiseen (johtaminen, työhyvinvointi, strategiatyö, luova kehittäminen). (Ks. esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän organisaatiotaiteilija.)

6. Terveyspalveluihin palvelupolut taiteen ja kulttuurin palveluihin. Kaiku-kortti on yksi esimerkki palvelupolun mahdollisuudesta vähävaraisille. (http://www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti «http://www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti»3.)

7. Käytetään tarjolla olevaa kulttuurikaveritoimintaa hyväksi asiakkaan ohjauksessa.

8. Kehitetään sovellus/toimintamalli, joka kannustaa kulttuurikunnon kohottamiseen.

9. Lisätään taiteen ja kulttuurin yhteistyötä liikunnan ja ravitsemuksen kanssa.

10. Työyhteisöön voidaan palkata joksikin ajaksi residenssitaiteilija. Taiteilija tekee yhteisön osana omaa taidettaan erikseen sovittavalla tavalla. Hän voi osallistaa työntekijöitä esim. soittamaan, laulamaan tai tanssimaan yksin tai yhdessä, kahvitauoilla tai jossakin erillisessä tilassa, jossa voi vierailla.

Jo vuonna 2002 British Medical Journalin toimittaja, Richard Smith, esitti rohkeasti, että 0,5 prosenttia terveydenhuollon budjetista käytettäisiin taidetoimintaan. Tästä haasteesta kannattaisi ottaa kiinni, ei pelkästään talouden näkökulmasta vaan kohdistaen huomiota ihmisen mielekkääseen elämään myös työyhteisön näkökulmasta. ”Spend (slightly) less on health and more on the arts”, kuten Smith toteaa. (https://www.bmj.com/content/325/7378/1432.full «https://www.bmj.com/content/325/7378/1432.full»4.) Tätä ajatusta olisi perusteltua tukea ja viedä eteenpäin.

Kirjallisuutta

Pia Houni
TeT, dosentti, vanhempi tutkija
Työterveyslaitos
pia.houni@ttl.fi
Johanna Vuolasto
FT, erityisasiantuntija
Taiteen edistämiskeskus
johanna.vuolasto@taike.fi

Kirjallisuutta

  1. Määttänen P. 2012. Taide maailmassa. Gaudeamus, Helsinki.
  2. WHO 2002
  3. Melder C. 2011. Vilsenhetens epidemiologi. En religionspsykologisk studie i existentiell folkhälsa. Uppsala Universitet, Uppsala.
  4. Taylor K. 2018. Art Thou Well? Towards creative devolution of mental health in Greater Manchester. Fellowship Report. https://artthouwell.com/2018/06/01/artthou- well-towards-creative-devolution-of-mental-health-in-greater-manchester-2/ https://www.wcmt.org.uk/sites/default/files/report-documents/Taylor%20K%20 Report%202017%20Final.pdf
  5. Laitinen L. 2017. Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys. -Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Toim. Kai Lehikoinen ja Elise Vanhanen. Taideyliopisto, ArtsEqual.
  6. Fancourt D. 2017. Arts in Health. Designing and Researching Interventions. Oxford University Press
  7. Smith J. 2002.Spend (slightly) less on health and more on the arts - health would probably be improved. British Medical Journal, 323, 1432-1433.
  8. Berthoin A, Strauß, A.(2013). Artistic interventions in organisations: Finding evidence of valuesadded. Creative Clash Report. Berlin: wzb https://www.phbern. ch/fileadmin/user_upload/IWB/Dokumente/IKAS15_Referat5_Anhang2.pdf
  9. Berthoin A. (2013). Art-based Research for Engaging not-knowing in Organizations. Journal of Applied Arts & Health, Vol. 4, Nro 1.