Ruokatrendien aallonharjalla tuulee – tattarijauho voi aiheuttaa ammattitauteja

Kuvaamme kahta Työterveyslaitoksella tutkittua potilasta, joilla todettiin tattarijauhon aiheuttama ammattiastma, ammattinuha, ammatti-ihotauti ja/tai työperäinen anafylaksia. He herkistyivät tattarijauholle hengitysteiden kautta työskenneltyään elintarvikemarketin myyjänä tai pitopalveluyrityksen kokkina.

Tapaus 1

40-vuotiaalla yhdeksän askivuotta tupakoineella myyjällä on todettu Sjögrenin syndrooma, verenpainetauti sekä kissaja koira-allergia. Aiemmin hän ei ollut altistunut jauhopölyille työssään eikä ollut tietääkseen syönyt tattaripitoisia ruokia. Vuodesta 2012 alkaen hän oli purkanut kuormia ja työskennellyt hedelmä- vihannesosastolla sekä kassalla elintarvikeliikkeessä. Jauhopaketeista pölysi usein jauhoa, erityisesti tattarijauhoa sen hienojakoisen rakenteen vuoksi. Potilas hyllytti noin 12 tattarijauhopakettia päivässä. Vuonna 2016 ruokamarkettiin asennettiin esipaistettujen, pakastettujen tuotteiden paistouuni, jonka läheisyydessä potilas työskenteli osallistumatta itse paistamiseen.

Vuonna 2016 työssä alkoi esiintyä hengenahdistusta, limannousua, hengityksen vinkunaa, yskää, aivastelua, vetistä nuhaa sekä kasvojen kutinaa ja silmien punoitusta. Vaikeimmat oireet liittyivät tattarijauhoon, lievemmät oireet muuhun pölyyn ja vehnäjauhoaltistumiseen paistopisteellä. Oireet helpottuivat muutaman tunnin kuluessa työstä poistuttaessa. Myöhemmin tattarijauho aiheutti voimakkaan hengenahdistuksen, kaulan alueen kutinaa ja tukalan olon. Päivystyksessä todettiin hengitystieobstruktio. Seerumin kokonais-IgE:n määrä oli koholla, mutta veren eosinofiilien määrä normaali. Spesifiset IgE-vasta-aineet tattarille olivat merkittävästi koholla (32 kU/l) ja vehnäjauholle normaalit (0.22 kU/l). Spirometriassa todettiin merkitsevä vaste avaavalle lääkkeelle astmaan sopien. Potilaalle aloitettiin inhalaatiosteroidilääkitys ja kirjoitettiin sairauslomaa.

Työterveyslaitoksella histamiinialtistuksessa todettiin voimakas keuhkoputkien yliärtyvyys ja keuhkojen kuuntelussa obstruktio. PEF-työpaikkaseurantaa ei tehty vaikeiden oireiden vuoksi. Työpaikalla myynnissä olevalle tattarijauholle todettiin ihopistokokeissa 11 mm:n reaktio histamiinin ollessa 6 mm:n ja halkaisijaltaan 7 cm:n jälkiturvotusreaktio vielä seuraavana vuorokautena. Spesifiset IgE-vasta-aineet tattarille olivat yli 100 kU/l. Todettiin lievä herkistyminen työpaikan vehnää sisältävälle rieskajauholle, joka valmistavan myllyn mukaan ei sisältänyt tattaria. Kammiossa tehdyssä vehnäjauhoaltistuksessa tai nenän paikallisaltistuksessa ei todettu positiivisia reaktioita. Tattarialtistusta ei tehty merkittäväksi arvioidun anafylaksiariskin vuoksi.

Ihotautilääkäri totesi työperäisen allergisen kosketusnokkosihottuman tattari- ja vehnäjauhoille. Tattarin aiheuttama ammattiastma ja -nuha todettiin perustuen tyypilliseen taudinkuvaan, voimakkaaseen herkistyminen sekä todettuun astmaan. Suositeltiin ammatillista kuntoutusta. Potilas sai anafylaksiaohjauksen, reseptin adrenaliinikynästä ja lähetteen ravitsemusterapeutille tattarin ja unikonsiementen välttämistä varten. Toisinaan inhalaatioaltistuskokeita tai PEF-työpaikkaseurantaa ei ole turvallista suorittaa, ja tällöin astman ja nuhan todennäköinen aiheuttaja arvioidaan muilla selvityksillä. Tässä tapauksessa poikkeuksellisen voimakas herkistyminen tattarille ilman laaja-alaisempaa yleistä allergiataipumusta ja anamneesi olivat merkityksellisiä. Vakuutusyhtiön päätös ei ole vielä tiedossa.

Tapaus 2

30-vuotias tupakoimaton ravintolakokki oli ollut aiemmin terve, eikä hänellä ollut tiedossa allergioita eikä aiempaa altistumista tattarille. Hän oli työskennellyt pitopalveluyrityksessä vuodesta 2014 valmistaen erilaisia ruokia ja käyttäen leipoessaan sekä kotimaisia että gluteenittomia viljoja.

Vuonna 2015 hänelle ilmaantui nenän kutinaa, aivastelua ja lievää tukkoisuutta työpaikalla ja puolen vuoden kuluttua tästä hengityksen vinkunaa ja hengenahdistusta työpäivien jälkeen. Oireet väistyivät täysin viikon loman aikana. Muutamaa kuukautta myöhemmin hän söi ulkomailla tattaria sisältäviä lettuja saaden hengenahdistusta, urtikariaa rintakehälle ja yläraajoihin, huonovointisuutta ja oksentelua. Potilas ei tällöin hakeutunut lääkäriin. Kohtaus sopi anafylaksiaan. Pari kuukautta myöhemmin hän sai vastaavan lievemmän kohtauksen syötyään nougatsuklaata. Ihopistokokeissa todettiin 10 mm:n reaktio tattarijauhoille (histamiinireaktio 6 mm), ja immunospot oli positiivinen työpaikalla käytetylle tattarijauholle sekä raakana että kuumennettuna. Ihopistokokeissa ja spesifien IgE-luokan vasta-aineiden määrityksessä todettiin herkistymisiä muun muassa limelle, maa- ja hasselpähkinälle, valkosipulille ja mantelille. PEF-työpaikkaseurannassa todettiin PEF-tason laskut työssä tattarialtistumiseen ja limen raastamiseen liittyen sekä astmaan sopivaa toistuvaa vuorokausivaihtelua ja vasteita avaavalle lääkkeelle. Potilaalle aloitettiin inhalaatiosteroidilääkitys.

Työterveyslaitoksella histamiinialtistuksessa kuukauden astmalääketauon jälkeen todettiin lievä hyperreaktiviteetti, ja uloshengitysilman typpioksidi oli koholla. Spesifit IgE-vasta-aineet tattarille olivat koholla (0,93 kU/l).

Ammattiastma todettiin perustuen tyypillisiin oireisiin, selkeään herkistymiseen tattarille, astmaan sopiviin keuhkojen toimintakokeisiin ja ammattiastmaan sopivaan PEF-työpaikkaseurantaan. Altistuskokeita ei tehty aiemman tattarin syömisen aiheuttaman anafylaksian vuoksi. Anafylaktinen reaktio aiheutui aiemmin työssä tapahtuneesta herkistymisestä ja oli siten myös ammattitauti. Anamneesi ei ollut tyypillinen ammattinuhalle. Potilas oli herkistynyt tattarin lisäksi useille muillekin ruoka-aineille ja katsottiin, ettei hän voi jatkaa kokin työssä. Suositeltiin ammatillista kuntoutusta. Vakuutusyhtiön päätös ei ole vielä tiedossa.

Pohdinta

Tattari eli viljatatar (common buckwheat, Fagopyrum esculentum) on tatarkasveihin (Polygonaceae) kuuluva viljakasvi, jonka siemeniä käytetään elintarvikkeena (kuvat 1). Raparperi kuuluu samaan heimoon. Tattaria viljellään muun muassa Suomessa, Aasiassa, Venäjällä, Ranskassa ja Kanadassa. Koska tattari on gluteeniton ja erinomainen proteiinilähde, sen käyttö ja viljely lisääntyvät. Tattaria voidaan käyttää esimerkiksi leivonnassa, blineissä, puuroissa, mysleissä, pastassa, nuudeleissa ja gluteenittoman oluen valmistuksessa. Tattarin rungosta voidaan myös valmistaa tyynyjä tai futon-patjoja.

Tattari aiheuttaa IgE-välitteistä välitöntä allergiaa, eikä tattarin allergeenisuus häviä kuumennettaessa. Tattarin aiheuttamia ruoka-aineallergioita, ihottumia, astmaa, nuhaa ja anafylaksiaa ei-työperäisinä ja ammattitauteina on kuvattu kirjallisuudessa. Ruotsalaisessa terveystuotteita pakkaavassa yrityksessä melkein joka kolmas työntekijä oli herkistynyt tattarille. Työterveyslaitoksella kummallakin potilaalla esiintyi tyypillisiä välittömiä allergiaoireita. Hengitysteiden kautta herkistymisen jälkeistä tattarin syömisen aiheuttamaa anafylaksiaa, kuten kuvaamallamme pitopalvelukokilla, on kuvattu kirjallisuudessa. Todettaessa työperäinen herkistyminen tattarille on tärkeää miettiä myös tattarin syömiseen liittyviä oireita ja antaa tarvittaessa anafylaksiaohjausta ja ohjeet tattarin välttämiseksi. Ristiallergia unikonsiemenille ja lateksin kanssa ristireagoiville hedelmille, kuten banaanille tai avokadolle, on mahdollinen.

Tattarijauho on hyvin hienojakoista, ja siten se leviää herkästi ympäristöön ja jauhopussien ulkopuolelle. Ensimmäinen potilaamme kehitti hyvin voimakkaan allergian tattarille, vaikka hän altistui työssään vain lyhyen aikaa ja pienelle määrälle jauhoa. Tarkoissa selvityksissä ei tullut esiin mitään muuta lähdettä tattarialtistumiselle. Työterveyshuollossa on tärkeää ohjeistaa yrityksiä siten, että työntekijöiden iho- ja hengitystiealtistuminen tattaripölyille jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Myös pakkausmateriaaleja kehittämällä altistumista voitaneen vähentää. Tattari voi aiheuttaa vaikeita allergisia ja anafylaktisia reaktioita, ja tutkimukset erikoissairaanhoidossa tai Työterveyslaitoksella on toteutettava viiveettä. Hengitysteiden altistuskokeita tai PEFtyöpaikkaseurantaa ei voida aina tehdä turvallisesti voimakkaasti herkistyneille. Muutkin gluteenittomat jauhot, kuten hirssi-, sirkka-, kvinoa- ja lupiinijauho, ovat myös potentiaalisia ammattitautien aiheuttajia tulevaisuudessa.