Työterveyslääkäri

ICOH 2018 Dublin 29.4.–4.5.2018 – matkakertomus

Työterveyslääkäri
2018;36(3):52-53
Ville Wikström

Kongressikeskus (Convention Center Dublin CCD) sijaitsi kävelymatkan päässä tärkeimmistä keskustan nähtävyyksistä Liffey-joen varrella. Puitteet olivat hyvät ja käytännön järjestelyt onnistuneet. Luentosaleja oli valtavasti, eikä mielenkiintoisista aiheista ollut pulaa.

Unihäiriöiden tunnistamisesta

Professori Pierluigi Cocco Cagliarin yliopistosta Italiasta puhui vuorotyöläisten ja ammattikuljettajien unihäiriöiden ennaltaehkäisystä. Näillä ammattiryhmillä unihäiriöt ovat tavallisia ja voivat hoitamattomina vaikuttaa paitsi työntekijän terveyteen myös työn suorittamiseen ja turvallisuuteen. Noin 10 prosenttia vuorotyöläisistä raportoi päiväväsymystä tai unettomuutta sekä suorituskyvyn laskua, kardiovaskulaarisia, ruoansulatuksellisia tai neuropsykiatrisia oireita. Yksilön geeniperimällä on suuri merkitys siihen kuinka hyvin vuorotyöhön sopeutuu. Vuorokausirytmiä säätelevät geenit osallistuvat energiatasapainon säätelyyn jolloin unettomuus voi altistaa metabolisten sairauksien kehittymiselle. Tämä puolestaan vaikuttaa obstruktiivisen uniapnean syntyyn. Uniapnea on merkittävä liikenneonnettomuuksien aiheuttaja. Professori Cocco painottikin uniapnean varhaisen havainnoinnin tärkeyttä työterveyshuollossa ja kehotti käyttämään menetelminä paitsi kyselytutkimuksia myös biomonitorointia, jossa mitataan syljen kortisolin ja melatoniinin määriä tiettyinä vuorokaudenaikoina. Nähtäväksi jää, milloin biomonitorointia voidaan käyttää kliinisessä työssä uniapnean diagnostiikan apuna.

Kriiseistä ja lapsityövoimasta

Suomalaisen lääkärin näkökulmasta vieraampi mutta globaalisti tärkeä aihe oli lapsityövoima. Maailmassa on satoja miljoonia erittäin vaarallisissa olosuhteissa työskenteleviä alle 18-vuotiaita lapsia, mutta asian sosiaalista ja poliittista ulottuvuutta tutkitaan olemattoman vähän. Tyypillisesti sota ja sitä seuraava pakolaiskriisi ajaa perheitä kurjuuteen ja aiheuttaa lapsityövoiman dramaattisen nousun alueellisesti. Professori Iman Nuwayhid Beirutin yliopistosta kuvasi kotimaansa tilannetta. Libanon on 5,9 miljoonan asukkaan maa, pinta-alaltaan 10 400 km2 eli suurin piirtein Uudenmaan kokoinen. Syyrian sisällissodan seurauksena Libanoniin oli saapunut 1,2 miljoonaa syyrialaista pakolaista maaliskuuhun 2015 mennessä. Nykyisin pakolaisia ei enää rekisteröidä, mutta arviolta heitä on 1,5 miljoonaa. Jo aiemmin maassa oli 200 000 palestiinalaista pakolaista. Pakolaisten suuri määrä aiheuttaa valtavia sosioekonomisia ongelmia pienessä ja erittäin tiheästi asutussa valtiossa. Syyrialaisia lapsipakolaisia on dokumentoitu työskentelevän erityisesti tekstiiliteollisuudessa, myös Turkin puolella. Luennossa tuotiin esille, että arabimaiden BKT:sta suurempi osa käytetään sotilasmenoihin kuin terveydenhuoltoon, toisin kuin muualla maailmassa. Asiaan on tuskin näköpiirissä ratkaisua, eikä sellaista luennossa ehdotettukaan.

Kongressivieraina pääsimme vierailemaan Irlannin laivaston aluksella, joka oli edeltävänä kesänä osallistunut Välimerellä pakolaisten pelastustehtäviin. Aluksella vierailu oli mielenkiintoinen katsaus tärkeään humanitääriseen työhön merellä hengenvaarassa olevien auttamiseksi.

Ville Wikström
LL, työterveyshuollon erikoislääkäri
Mehiläinen Työelämäpalvelut Oy Oulu
ville.wikstrom@gmail.com