Osana laajaa yhteisöä

Useissa esityksissä käsiteltiin työterveyshuollon koulutusta työelämän kannalta. Useimmissa maissa on va-jausta työterveyspalvelujen saatavuudessa, etenkin pienyritysten ja yrittäjien osalta. Samalla palvelujen käyttäjien odotukset ovat kasvussa. Hyvä työ tuottaa terveyttä, liiketoimintaa ja varallisuutta yhteiskuntaan. Kaikille tarjolla olevien työterveyspalvelujen tulee tukea hyvää terveyttä ja hyvää työtä. Palveluita tulee tuottaa osallistavalla tavalla ratkoen sekä lääketieteellisiä ja että ei-lääketieteellisiä esteitä työntekoon ja työhön paluuseen. Palveluita pitää myös johtaa hyvin. Palvelujen tulee olla helposti saavutettavia ja kohtuuhintaisia. Moniammatillisen työterveyshenkilöstön koulutuksen ydinsisällöt ja tavoitteet tulisi yhtenäistää. Tarvitaan johtamisopintoja tukemaan väestön luottamuksen ansaintaa. Työterveysammattilaisten toimintakyky-osaamisen tulee olla muun terveydenhuollon käytettävissä ja olennainen osa päätöksentekoa hoitolinjoista. Työn ja työolosuhteiden muotoilua tulee tehdä tuoreen tietämyksen valossa.

Tutulta kuulosti. Kovin samanlaisia ovat haasteet, kun sovitetaan iän myötä kertyviä sairauksia ja työnteon jatkamista. Vahvistuvan tutkimusnäytön mukaan työhön paluun tuki vaatii sekä kliinisiä että työhön kohdistuvia interventioita tasapainoisella tavalla.

Suklaa ja yhteisöllisyys vuorotyössä

Australialaisessa Behaviour-Brain-Body- tutkimuskeskuksessa oli tutkittu yksilöllisiä ja työpaikkakohtaisia keinoja vuorotyössä selviytymiseen. Yötyö karsii siitä sairastuvat vuosien varrella, jolloin pitkään vuorotyötä tehneet voivat olla yllättävän terveitä (Healthy Survivors). Tutkijat vertasivat sairausoireiden yleisyyttä eri-ikäisillä hoitajilla eri työaikajärjestelmissä. Odotetusti oireisuus alkoi yleistyä viisivuotisryhmittäin 40 vuoden iästä alkaen. Oireisuus lisääntyi kuitenkin vähemmän vuorotyöläisillä kuin päivätyötä tekevillä ja jyrkimmin niillä hoitajilla, jotka olivat aikaisemmin tehneet vuorotyötä. Terve työntekijä -vaikutus näkyi myös solutasolla: kromosomien telomeerit olivat pitkään vuorotyötä tehneillä 70-vuotiailla pidempiä kuin 40-vuotiailla. Tutkijat tulkitsivat vielä 70-vuotiaina vuorotyötä tekevien hoitajien olevan kestävistä kestävimpiä.

Vuorotyössä selviytymisen strate- gioista oli kerätty laaja haastatteluaineisto. Yksilöllisten unihygieenisten tekniikoiden ohella löytyi työyhteisön tukikeinoja, kuten turvallisuuskriittisten vaiheiden tuplavarmistukset, kiireisenä pysytteleminen ja ergonominen työvuorosuunnittelu. Psykososiaalisia keinoja listattiin laaja kirjo ulottuen lemmikkien hyödyntämiseen. Työmatkoilla pysyteltiin virkeänä jääpalojen pureskelun, musiikin ja taukojen keinoin. Liikuntaan liittyi hyviä rutiineja.

Yövuoroissa syömistä tutkittiin myös analysoimalla eväät. Vaikka hoitajat tuntevat terveellisen ruoan merkityksen, kymmenistä tutkituista vain yhden eväät olivat suositusten mukaiset. Eräs hoitajista totesi syövänsä muulloin salaattipainotteisesti, mutta tarvitsevansa yövuorossa suklaata. Yövuorojen yhteiset herkutteluhetket palvelivat joissakin yhteisöissä tiukoista työvaiheista palautumista ja sosiaalista tukea. Tutkijat kannustivatkin kulttuuristen tekijöiden ja työyhteisön toiminnan tarkasteluun vuorotyön terveyden edistämisessä.