Tarvitseeko työterveyshuollossa tehdä kansansairauksien ennaltaehkäisyä?

Tarttumattomiin sairauksiin kuolee vuosittain noin 41 miljoonaa, ihmistä maailmassa: valtimosairauksiin 17,9 miljoonaa, syöpäsairauksiin 9,0 miljoonaa, kroonisiin keuhkosairauksiin 3,9 miljoonaa ja diabetekseen 1,6 miljoonaa ihmistä (1, 2). Pelkästään lihavuus aiheuttaa neljä miljoonaa kuolemaa vuodessa (3). Elämäntapasairaudet nostavat työterveyshuollon suoria kustannuksia lisääntyneinä vastaanottokäynteinä ja tutkimuskuluina sekä epäsuoria kustannuksia lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Työterveyshuollon tavoitteena on edistää työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, joten terveyden edistäminen on huomioitava kaikissa työterveyshuollon prosesseissa.

Moni työterveyshuollon sopimus sisältää työterveyspainotteisen sairaanhoidon. Sairaanhoidon toiminnasta kerääntyy kansansairauksista diagnoosikohtaista tietoa, jota tulee hyödyntää yrityksen työterveystoiminnan suunnittelussa terveyden edistämiseksi. Tällöin vastaanottokäyntien datan analysoinnin perusteella työterveyshuollon moniammatillinen tiimi löytää ennaltaehkäisevien toimien tarpeen oikea-aikaisesti.

Kansansairauksien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia julkaisivat konsensuslausuman, joka painottaa ehkäisevän työn tärkeyttä tarttumattomien sairauksien vähentämisessä (4, 5). Tarttumattomien sairauksien neljä pääryhmää ovat valtimosairaudet, syöpäsairaudet, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet. Näitä sairauksia vähennetään merkittävästi vaikuttamalla riskitekijöihin, kuten päihteiden käyttöön (tupakointiin ja alkoholin käyttöön), unettomuuteen, epäterveelliseen ravitsemukseen, liikunnan puutteeseen ja ylipainoon.

WHO pitää työpaikkaa tärkeänä terveyden edistämisen kohteena (6). Vuonna 2010 päivitetyssä meta-analyysissa työpaikan terveydenedistämisen ohjelmilla saatiin 25–30 prosentin lasku terveydenhuollon kustannuksiin. Poissaolojen kustannusten lasku oli keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa (7).

Työikäisen väestön terveyden edistämisessä ei ole käytetty työterveyshuollon mahdollisuuksia vielä tarpeeksi (8), ja haastankin meidät kaikki tarttumaan toimeen! Me työterveyden edustajat olemme avaintekijöitä tähän ongelmaan puuttumisessa, koska me tavoitamme yritysten ja organisaatioiden päättäjät sekä myös työntekijät ja heidän huollettavansa. Vanhempien elämäntapamuutoksessa ovat tosiasiassa aina mukana myös perheen lapset.

Riskitekijöihin puuttuminen, esimerkkinä lihavuus

Terveydenhuollon ammattilaisina meidän tulee ottaa riskitekijät puheeksi, antaa tietoa ja neuvontaa sekä tukea jokaisen päätöksiä koskien terveyttä kyseenalaistamatta tai tuomitsematta. Voimme auttaa työntekijöitä ja työpaikkoja tekemään oikeita valintoja tukemalla terveellisempiä elämäntapoja.

Tarkasteltaessa sairauspoissaolojen riskitekijöitä näkyy viitteitä siitä, että ylipaino on itsenäinen riskitekijä. Yhdysvalloissa on arvioitu, että lihavilla on 1,1–1,7 päivää enemmän sairauspoissaoloja vuosittain (9), suomalaisella aineistolla on saatu samansuuntainen löydös (10). Vielä julkaisemattomassa aineistossa lihavuus oli sairauspoissaolojen itsenäinen riskitekijä (Pihlajamäki M, Uitti J, Arola H, Ollikainen J, Korhonen M, Nummi T, Taimela S).

Mikäli emme tunnista riskitekijöitä tai emme tietoisesti puutu niihin, emme voi myöskään vaikuttaa. Miten ja missä otamme puheeksi henkilökohtaisia asioita, kuten ylipainon tai lihavuuden? Työpaikkaselvityksessä otetaan kantaa tarttumattomien sairauksien ennaltaehkäisyyn tarvelähtöisesti, kuten esimerkiksi vuorotyötä tekevillä yötyön vaikutukseen elimistöön. Toimintasuunnitteluneuvottelussa keskustellaan, miten työpaikan keinoin voidaan tukea painonhallinnassa, ja terveystarkastuksessa huomioidaan yksilöön kohdistuvat riskitekijät.

Tärkeintä on viestintä. (Työ)Terveydenhuollossa tulee lähteä ratkaisemaan kokonaistilanne huomioiden asiakkaan (yksilö/yhteisö) motivaatio ja voimavarat. Nykyisessä yhteiskunnassa koetaan ulkonäköpaineita, ja lääkärin voi olla vaikeaa ottaa ongelma puheeksi. Tämä kuitenkin vain pahentaa ongelmavyyhtiä.

Palvelukokonaisuudet ja tarkistuslistat käyttöön

Yhden määritelmän mukaisesti hoitohoitoketju/ hoitopolku on diagnoosikohtainen kirjallinen suunnitelma, joka on tarkoitettu hoidon porrastukseen sairaanhoitopiirin sisällä. Lisäksi eri työterveyshuollon palveluntuottajilla ja (työeläke)vakuutusyhtiöillä on määritelmiä yhteneväisen palvelukokemuksen luomiselle. Kaikilla määritelmillä tarkoitetaan tutkittuun tietoon, muun muassa Käypä hoito -suosituksiin, perustuvaa palvelua ja hoitoa, jotka kuvautuvat hallittuina ja johdettuina kokonaisuuksina. Näissä korostuu yhteistyö, asiakaslähtöisyys ja saumaton palvelukokemus.

Palvelukokonaisuuksia hallinnoidaan lähetekäytännön kautta. Perinteisesti lähetteitä on laadittu erikoissairaanhoitoon. Tässä lehdessä on ylilääkäri Satu Soinin artikkeli lähetekäytännöstä, jota on pilotoitu Pohjois-Suomessa. Lähete työterveyshuoltoon on tervetullut uudistus, ja meidän tulee valmistautua tähän. Tarvitsemme itse koulutusta ja aikaa omaksua toimintamallin sekä prosessin muutoksia, mutta meidän tulee myös löytää yhteiset käytännöt muun terveydenhuollon kanssa. Sote-muutokseen valmistautuminen onkin jo lisännyt yhteistyötä sairaanhoitopiireissä, ja palvelukokonaisuuksia on rakennettu vastaamaan alueellisia rakenteita sekä resursseja.

Tarkistuslistojen käyttö lisää turvallisuutta monella alalla – myös terveydenhuollossa. Monella palveluntuottajalla on jo terveystarkastusten, työpaikkaselvitysten ja toimintasuunnitelmaneuvottelujen yhteydessä käytetty tarkistuslistoja, jotka on rakennettu potilasjärjestelmiin tai niiden ulkopuolelle.

Riskitekijöihin tulee puuttua

Työterveyshuollossa tehdään merkittävässä määrin ennaltaehkäisevää työtä etsien ratkaisuja yhdessä työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Meidän tulee tiedostaa kansalaisten pelko syyllistämisestä, vähättelystä, tuomitsemisesta ja stigmatisoinnista. Toisaalta puuttumattomuus voidaan tulkita välinpitämättömyydeksi tai jopa hoitovirheeksi.

Työikäisten terveyden edistäminen Sote:n toiminnallisessa integraatiossa on otettava huomioon suunniteltaessa palveluja kansalaisille ja tiedostettava, että työterveyshuollon kansansairauksia ennaltaehkäisevä työ tukee muuta terveydenhuoltoa.

Elämäntapasairauksiin tulee puuttua, niitä tulee ennaltaehkäistä ja hoitaa. Avaintekijöitä ovat tehokkaat palvelukokonaisuudet ja yhteistyö. Palvelukokonaisuus alkaa riskitekijöiden tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta. Ja muistetaan, että tulevaisuudessa lähetekäytäntö työterveyshuoltoon monipuolistaa meidän työtehtäviämme.

STLY:n järjestämän syysseminaarin teema on ”Ehkäise kansansairautta, edistä työterveyttä!”, jolla haluamme nostaa tärkeän aihealueen keskiöön. Kutsun teidät kaikki mukaan keskusteluun!