Onko tekoäly uhka vai pelastuksemme?

Kuinkahan tekoäly aloittaisi tämän pääkirjoituksen? Tarvitseeko tekoäly älykkäitä ihmisiä oppiakseen? Tässä numerossa saamme lukea koneen ja ihmisen työnjaosta kahdesta näkökulmasta: aihetta pohtivat sekä alaa työkseen tutkiva Työterveyslaitoksen uusi tutkimusprofessori että työelämää SAK:ssa kehittävä kehittämispäällikkö. SAK:n tuoreen Työolobarometri 2018:n osaraportti ”Miten uusi teknologia muuttaa palkansaajien työtä” on luettavissa SAK:n sivuilta. Mielenkiintoinen mutta ei ehkä kuitenkaan yllättävä tulos on, että hyvissä työyhteisöissä työntekijät ottavat uudet teknologiat paremmin vastaan.

Hyvät työpaikat mahdollistavat perheen ja työn yhdistämisen. Työpaikan myönteinen kulttuuri kasvattaa työnantajan houkuttelevuutta, mikä on työnantajalle valtti työntekijöistä kilpailtaessa. Työnantaja voi yhdessä työterveyshuollon kanssa myös tukea nuoria työtä aloittelevia työntekijöitä pääsemään kiinni työelämään – tästä lehdestä löydät esimerkin suuren työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyöstä.

Mikään ei tietenkään korvaa työpaikan turvallisuutta – fyysistä tai henkistä. Työterveyslääkäreille lähes kaikissa maailman kolkissa tuttu professori Jorma Rantanen tarjoaa meille kattavan historiakatsauksen siitä, miten lainsäädännön avulla työterveyttä ja -turvallisuutta on lisätty Suomessa.

Yhtenä aiheenamme on palo- ja pelastusalalla tehty kehitystyö. Lehdessä esitellään myös elokuva-alalla tehty selvitys, joka nostaa tärkeitä asioita mietittäväksemme. Mitä kaikkea voimmekaan työterveyshuolloissa vielä tehdä tutustuaksemme paremmin hoitamiimme toimialoihin! Yhtenä esimerkkinä tästä (ja kevennyksenä) on Keski-Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen kiuasfirmaretki. Tampereen Seudun Työterveyslääkäriyhdistys puolestaan kävi Viipurissa vain hurvittelemassa 45-vuotisjuhlansa kunniaksi, mutta matkaraportissa on siinäkin yksi tärkeä oppi opittavana.

Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä on monelle teoriassa tuttu asia, mutta harva on soveltanut sitä käytännössä. Kelan tiimi otti asiasta kopin ja kirjoitti meille selkeät ohjeet – siitä heille iso kiitos sekä omasta että potilaidemme puolesta! Keva puolestaan ottaa koppia muutospaineissa olevista kunnallisista työterveyshuolloista, jotka elävät viimeisiä päiviä ennen yhtiöittämisvelvoitetta.

PAM tarjoaa meille työntekijänäkökulmaa sairausajan toimeentuloon. Erityisesti pätkätyön tekijä on sairauslomienkin suhteen heikossa asemassa.

Työkyky-yhteistyön vaikuttavuutta voi mitata tekemättömän työn kustannuksia seuraamalla. Lehdessä on aiheesta alkuperäistutkimus, joka ilahduttaa varmasti statistiikasta innostuneita Journal Clubejamme vielä kauan! Toinen artikkeli lähestyy asiaa presenteismin näkökulmasta.

Miniteemassa saamme tällä kertaa kerrata rytmihäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa.

Kuvatoimittajamme ja kollegamme Sinikka Haakana jää toimituskunnastamme pois, kiitos Sinikalle meidän kaikkien puolesta! Samalla kiitos vielä STLY:n puheenjohtajalle Sadulle, jonka jäähyväiset saamme lukea puheenjohtajan palstalta – samalla voimme hänen työpäivästään päätellä, ettei tekeminen varmasti kuitenkaan lopu. Onnea uudelle puheenjohtajalle Minna Pihlajamäelle!

Suurkiitos kaikille kirjoittajille ja toimituskunnalle, ilmoitusmyyjälle, taitolle ja painolle koko vuodesta.

Hyvää joulua ja antoisia lukuhetkiä!