Nuorelle työntekijälle apua mielenterveyden oireiluun helposti ja välittömästi

S-ryhmässä työskentelee päivittäin 10 000 alle 25-vuotiasta työntekijää, 25 prosenttia koko henkilöstöstä. Lisäksi vuosittain tuhansia nuoria tekee kaupparyhmässämme työharjoittelun, kesätyön ja TET-harjoittelun. Suomen suurimpana nuorten työllistäjänä S-ryhmä haluaa Nuori Mieli Työssä -ohjelmallaan ymmärtää kaupan alalle tulevien nuorten odotuksia ja valmiuksia sekä kehittää työkykyisyyttä lisääviä työkaluja ja käytänteitä. Yhtenä ohjelman osana toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi noin 1500 nuorta työntekijää. Selvitimme nuorten kokemia voimavaratekijöitä työssä, kokemusta omasta työkykyisyydestä sekä pystyvyyden tunteita työelämätaidoissa ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Tutkimuksen mukaan nuorten pystyvyyden tunne työelämätaidoissa oli yleisesti ottaen hyvä, mutta omasta jaksamisesta huolehtimisessa nuoret kokivat haasteita sekä työssä että työajan ulkopuolella. Huolta herättää, että 39 prosenttia nuorista vastasi kokeneensa ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja toivottomuutta viimeisen kuukauden aikana.

Kyselyn mukaan hyvä esimiestyö ja hyvät työkaverit nousivat merkittävimmiksi voimavaroiksi. Se, että voi luottaa omaan esimieheensä, tämän hyvään tahtoon, myötätuntoiseen suhtautumiseen ja oikeudenmukaisuuteen, on nuorille tärkeintä. Erityisesti nuoret tarvitsevat psykologista turvallisuutta työuran alkumetreillä.

Samaan aikaan esimiehet kipuilevat organisaation vaatimusten ja nuorten tarpeiden välissä. Nuoret tarvitsevat aikuista, kaipaavat kuuntelijaa ja kertovat huolistaan avoimesti. Esimiehet saattavat kokea hämmennystä ja pohtivat: ”miten näihin asioihin pitäisi suhtautua.” Molemmat, sekä nuoret että esimiehet, tarvitsevat tukea uudessa tilanteessa.

Työuran alku kehitysvaiheena

Työelämään siirtyminen on kehitysvaihe, jonka aikana nuoren aikuisen elämässä tapahtuu myös useita muita merkittäviä muutoksia. Lapsuudenkodista irtautuminen, oman identiteetin vahvistuminen, opintojen ja työn yhdistäminen sekä mahdollinen parisuhteen rakentaminen vaativat paljon psyykkistä energiaa. Käsitys omasta itsestä työntekijänä alkaa muovautua ensimmäisten työkokemusten myötä. Nuoria työllistävien työnantajien olisi tärkeää ymmärtää, mitkä kehitysvaiheen virstanpylväät kuuluvat tuohon tärkeään aikaan. Kehitysvaiheella on oma tehtävänsä, ja sitä tulee tukea kannustavalla palautteella ja työyhteisöön kuulumisen tunteen vahvistamisella.

Työelämään siirtyminen on myös herkkä vaihe. Sen epäonnistumisella ja nuoren mielen oireilulla voi olla pitkäkantoiset seuraukset työkyvylle, jos nuori ei saa apua ajoissa. Tähän tarkoitettujen tukimallien kehittäminen on ollut Nuori Mieli Työssä -ohjelman keskiössä. Nuorten mielenterveyden oireilun kasvu on todettu useissa tutkimuksissa. Mielialan lasku ja masennus ovat nuorten yleisimpiä vaivoja ja arviolta joka kymmenes nuori tarvitsisi apua ongelmiinsa (1,2). Nuoret myös hakevat aiempaa enemmän apua mielenterveyden ongelmiinsa ja puhuvat mieltään kuormittavista asioista avoimesti, mutta heidän on vaikea saada apua ongelmiinsa. Tukea tulisi olla saatavilla varhain ja helposti.

Työelämän alulla voi olla jopa kohtalokas vaikutus nuoren tulevaisuuteen. Hiljattain julkaistun väitöskirjan (3) mukaan nuorten työkyvyttömyyseläköitymiseen mielenterveyden syistä oli nähtävissä kehityspolkuja, joissa tietyt vaiheet olivat merkittäviä. Työelämän alku on juuri sellainen nivelvaihe, jossa epäonnistumisella voi olla dramaattinen vaikutus nuoren mielenterveydelle. Aiemmat lapsuusajan kuormittavat tekijät, kouluajan kielteiset kokemukset ja aikuisuuteen siirtymisen aikaiset kuormittavat tilanteet voivat edelleen lisätä psyykkistä haavoittuvuutta, mielenterveyshäiriöiden riskiä ja niistä johtuvaa työkyvyttömyyttä.

Tukea mielenterveystaitoihin

Nuori Mieli työssä -ohjelmassa on haluttu kehittää innovatiivisia uusia työkaluja nuorten työkykyisyyden tukemiseen. Tällainen työkalu on Nuoren Mielen Olkapää -palvelu, joka on kehitetty yhdessä Terveystalon kanssa. Palvelun tarkoituksena on tarjota ennaltaehkäisevää tukea nuorelle työntekijälle mahdollisimman helposti ja nopeasti juuri silloin, kun mieli on lujilla ja tarvitaan ulkopuolista kuuntelijaa. Palvelun odotetaan vastaavan luontevasti tuen tarpeisiin esimerkiksi yksintyöskentelyn kuormittaessa tai haastavien asiakaspalvelutilanteiden jälkeen, kun asiaa on ensin purettu työpaikalla.

Nuoren Mielen Olkapää -palvelussa on kolme tasoa. Nuori voi purkaa mieltään ja harjoitella mielen hyvinvointia tukevia taitoja ensivaiheessa Olkapäächat- digikanavan kautta. Palvelu tarjoaa tuen vaivattomasti, ilman byrokratiaa. Chat-yhteyden saa ajasta ja paikasta riippumatta Oma Terveys -sovelluksen kautta. Digitaalisten tukimenetelmien hyödyllisyydestä ja vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä (4,5,6).

Varsinainen mielen taitojen vahvistaminen tapahtuu erikseen varattavalla Olkapää-Sparri-videovastaanotolla psykologin tai psykoterapeutin kanssa. Mielen sparrauksessa vahvistetaan nuoren voimavaroja sekä harjoitellaan esimerkiksi stressinsäätelytaitoja, tietoisuustaitoja tai keinoja selvitä paineisista tai haastavista työtilanteista. Sparrauksessa käytetään tutkimusnäyttöön pohjautuvia, vaikuttavia menetelmiä. Nuoren mielen Olkapää-chat ja -sparri ovat ennakoivaa hyvinvoinnin tukea, eikä niistä synny hoitosuhdetta työterveyteen.

Mikäli nuoren työntekijän tilanne vaatii lääketieteellistä arviota, hänelle varataan aika työterveyteen ja tarvittaessa edelleen Nuoren Mielen Olkapää -palveluun sisältyvään lyhytpsykoterapiaan. Lyhytpsykoterapia on kiinteä osa Käypä Hoito -suosituksiin pohjautuvaa Terveystalon masennuksen hoitopolkua, ja sen vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä (esim. 7,8). Koulutetun psykoterapeutin toteuttaman lyhytpsykoterapian (Korvausluokka 0) etuna on nopea hoitoon pääsy ennen pulmien laajenemista työkykyongelmiksi. S-ryhmälle räätälöity Nuoren Mielen Olkapää -palvelu sisältää siis sekä ennakoivaa mielen hyvinvointia vahvistavaa tukea että tarvittaessa hoitoa hoitosuositusten mukaisesti. Palvelun vaikuttavuutta ja nuorten käyttökokemuksia seurataan aktiivisesti.

Työpaikoilla ja työterveyshuollossa on paljon tehtävää nuorten mielenterveyden häiriöiden varhaisen tunnistamisen, helposti saatavilla olevan tuen ja hoidon sekä työelämään paluun tukimuotojen kehittämisessä. Mielen oireilun lisääntyessä työelämässä työnantajillakin tulee olla keinoja reagoida nopeasti tukemalla nuorta ja muokkaamalla työtä tarvittaessa. Työterveyshuollossa puolestaan tulee olla keinot tunnistaa mielenterveyden oireilu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä valmius tarjota vaikuttavaa, näyttöön perustuvaa hoitoa. Tarvitaan tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä työntekijän, työnantajan, työterveyshuollon sekä erikoissairaanhuollon kanssa kohti samaa tavoitetta: jokaisen nuoren oikeutta työelämään.

Kaikkein eniten nuori mieli tarvitsee aikuisten tukea ja luottamusta siihen, että toipuminen hankalistakin vaiheista on mahdollista. Tällainen aikuinen voi olla esimies, työterveyshuollon asiantuntija ja tai kuka tahansa meistä.