Palomiehet ja ensihoitajat – haastavia työterveyshuollon asiakkaita?

Palo- ja pelastusalalla operatiivisesta työstä suoriutuminen turvallisesti vaatii pelastajalta hyvää terveyttä sekä fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Tiedostetaanko, että työn psykososiaaliset kuormitustekijät voivat heikentää pystyvyyttä huolehtia omasta työkyvystä ja epäterveelliset elintavat voivat toimia jopa yrityksenä selviytyä raskaassa työssä? Vuorotyö ja monet altisteet asettavat erityisiä haasteita terveyden ja työkyvyn ylläpitämiselle. Työpaikan roolia ei ole aina tiedostettu, ja työyhteisön ja yhteisöllisyyden myönteinen vaikutus on vähemmän huomioitu terveyden ja työkyvyn edistämisessä. Toisaalta palo- ja pelastusalalla on tunnistettu uudenlaisen terveyden edistämisen ja yhteisöllistä oppimista tukevan kulttuurin tarve. Terveyden edistäminen on ollut ongelma- ja yksilökeskeistä, ja työkyvyn johtamiskulttuurin muutos on hidasta. Työterveyshuollolla on tässä tärkeä vaikuttamisen paikka, ei pelkästään yksilön vaan koko työyhteisön kautta.

Tiedot pohjautuvat Työterveyslaitoksen koordinoiman vuosina 2015–2018 toteutetun Kroppa ja nuppi kuntoon -ESR-hankkeen (fyysisesti ja psykososiaalisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla) tuotoksiin. Hanke pohjautui yhteiskehittämiseen. Työkykyä ja terveyttä edistävää toimintaa kehitettiin yhdessä Oulu-Koillismaan lisäksi Pirkanmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksilla sekä Suomen sopimuspalokuntien liiton toimijoiden kanssa.

Kehittämiskohteen esille yhdessä keskustellen

Hankkeessa toimintojen haluttiin perustuvan pelastuslaitosten todellisiin työkyvyn ja terveyden edistämisen tarpeisiin niin, että mahdollisimman monen tahon ääni saadaan kuuluviin. Hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin Sytyttäjätyöpajamallia, jonka avulla pohditaan ja saadaan näkyviksi työkykyyn vaikuttavia tekijöitä ja sitä, mitkä asiat ovat hyvin ja mitkä tarvitsevat kehittämistä. Menetelmä on käytännöllinen, helppo ja hauska tapa yhteistoiminnan aloittamiseen esimiesten, operatiivisen henkilöstön, työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon kanssa. Jokaisessa pelastuslaitoksessa yhdeksi kehittämisen kohteeksi valikoitui työterveysyhteistyön kehittäminen.

Työterveysyhteistyön hyvä käytäntö

Oulun kaupungin kaikkia työntekijöitä koskevaan vuosittaiseen puitesuunnitelmaan sisältyy liite, joka koskee yksiköiden tarkempaa toimintaa. Se sisältää pelastuslaitoksella vuosittaisen sisäministeriön ohjeen mukaisen terveystarkastusrytmin lisäksi yksikkökohtaisia asioita, esimerkiksi työkyky- ja liikunta-asiat. Pelastuslaitoksella suunnitelmaa käsitellään yhteistoimintajohtoryhmässä, jossa on mukana myös työterveyshuollon edustaja. Kokouksen perusteella pelastuslaitos tekee esityksensä suunnitelmaan.

Työterveysyhteistyön jatkuvuuden varmistamisen merkitys korostuu, kun työterveyshenkilöstö vaihtuu. Uusi työterveyslääkäri onkin tutustunut alaan konkreettisesti esimerkiksi kokeilemalla itse fyysisen toimintakyvyn testejä. Lääkäri on myös osallistunut testausjärjestelmän (FireFit) koulutukseen, ja hän hyödyntää testien tuloksia, esimerkiksi testiradan sykekäyriä, terveystarkastuksissa. Näin säilyy kokonaiskuva henkilöstön toimintakyvystä ja muutoksiin pystytään reagoimaan oikea-aikaisesti. Nimenomaan työterveyslääkärin näkyminen pelastuslaitosten arjessa lisää luottamusta ja hakeutumista vastaanotolle ennen kuin on liian myöhäistä.

Miten tehdä yhteistyötä esimiesten kanssa

Esimiehet huomaavat usein alkavat työkykyongelmat ja alkavat stressin oireet. Niihin puuttuminen ei kuitenkaan ole helppoa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella ja heidän työterveyshuollossaan kehitettiin kumuloituvan stressin arviointimalli. Kehityskeskustelussa käydään läpi työhön liittyvät altisteet. Altistelomakkeessa on 21 kysymystä viimeisen työvuoden aikaisista tapahtumista, kuten väkivalta- tai uhkatilanteista, epäasiallisesta kohtelusta, tapaturmista sekä työssä kohdattujen vainajien tai vakavasti loukkaantuneiden lasten määrästä. Tarkoitus on saada tietoa työn sisältämistä kuormittavista tapahtumista. Esimiehen kanssa keskustellaan ja haetaan ratkaisuja. Esimies voi tukea työkykyä myös ryhmässä. Ohjaustaitoihin on hankkeessa julkaistu Tue työkykyä, ryhmäohjaus esimiehen työkaluna -opas.

Kehityskeskustelussa työntekijä saa myös linkin, jonka kautta hän vastaa työterveyshuollosta tulevaan stressioirekyselyyn. Stressioirekysely keskittyy työntekijän oireiden kartoittamiseen. Siinä kysytään muun muassa, kuinka työntekijä pystyy palautumaan työstä, sovittaa työn ja vapaa-ajan, kokee työn aiheuttaman stressin ja oman vireystilan sekä minkälainen kokemus hänellä on työn merkityksellisyydestä. Työterveyshoitaja käsittelee vastaukset, vastaa työntekijälle ja tarvittaessa kutsuu vastaanotolle. Vastaukset voivat johtaa myös esimerkiksi terveystarkastusten sisällön muuttamiseen kaikkia työntekijöitä koskien.

Osatyökykyisistä huolehditaan

Lääkärin suosituksen mukaan toteutetaan osatyökykyisen työntekijän seurantaa etukäteen sovitussa aikajaksossa. Lääkäri arvioi, mitä työtehtäviä työntekijä voi tehdä terveyttään vaarantamatta. Tehtävät käydään läpi lähiesimiehen kanssa ja tilaisuudesta tehdään muistio. Mukana tilaisuudessa voi olla myös luottamusmies. Tässä yhteydessä Oulu-Koillismaalla käytetään kevennetty työ -termiä. Tietosuoja huomioiden kerrotaan tilanne yksikön muille työntekijöille. Tämä käytäntö on koettu kaikkia osapuolia hyödyttäväksi. Tilanne on kuitenkin väliaikainen. Sen päätyttyä arvioidaan, voiko työntekijä palata raskaampaan työhön vai tulevatko kyseeseen esim. muut kaupungin tarjoamat tehtävät tai uudelleenkoulutus.

Vahva ennaltaehkäisevä työkään ei estä kaikkia sairauksia. Oleellista on, että hoitovastuu säilyy aina hoitavalla työterveyslääkärillä, vaikka erikoislääkärin konsultaatioita käytettäisiinkin. Erityistukea tarvitseville työterveyshuolto tarjoaa niin sanottuja tukikäyntejä.

Raportointi ja jatkuva kehittäminen

Vähintään kaksi kertaa vuodessa työterveyshuolto antaa työterveysraportin. Se sisältää tiedot sairastavuudesta, poissaoloista ja työterveysneuvotteluista. Asioita käsitellään koko laitoksen tasolla operatiivisen sekä palo- ja pelastushenkilöstön että ensihoidon työntekijöiden ryhmissä.

Oulu-Koillismaalla on oivallettu jatkuvan yhteistyön kehittämisen tarve. Muun muassa suunnitteluprosessin laatua voisi edelleen parantaa keskusteluja lisäämällä, työpaikkaselvitysten tehokkaammalla hyödyntämisellä ja työsuojelun näkökulmaa korostamalla. Viime aikoina on korostunut ”puhtaan paloaseman” merkityksen ymmärtäminen (altistumista vähennetään esim. varusteiden eristämisellä savusukellusten jälkeen). Työterveyshuollosta on tullut ajatus eri ryhmien esimiestason kanssa käytävästä keskustelusta työkyvyn mahdollisista uhkista ennakoivasti. Tämä toiminta tukisi myös Oulun kaupungin toteuttaman esimiespassin tavoitteita. Esimiehellä olisi näin paremmat työkalut työkyvyn ongelmien varhaiseen hoksaamiseen. Ikääntyminen on korostanut urasuunnittelun tarpeellisuutta. Henkilöstö on alkanut omatoimisesti ymmärtää, ettei välttämättä pysty eläkeikään saakka toimimaan raskaimmissa tehtävissä. Entistä nuoremmat miettivät rinnakkaista uraa.