Työkokeilu omalla työpaikalla ja Kelan kuntoutusraha
Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään henkilöstölleen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palvelut, kun työntekijöitä on yksi tai enemmän (työterveyshuoltolaki 21.12.2011/1383). Työterveyshuoltoon kuuluu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen (työterveyshuoltolaki 21.12.2011/1383 12. §). Työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta voi sisältyä varsinaisiin työterveyshuoltopalveluihin ja niiden lisäksi työntekijöille järjestettyihin sairaanhoito- ja muihin terveydenhuoltopalveluihin (Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383 12. § ja 14. §).
Työkokeilu omalla työpaikalla on yksi esimerkki työterveyshuoltolain mukaisesta kuntoutuksesta, muita voivat olla esimerkiksi kuntoremonttikurssi, kuntoutustarpeen arviointijakso, päihdekuntoutusjakso tai lääkinnällisen kuntoutuksen jakso. Työterveyshuolto on asiantuntijataho arvioimaan ja valitsemaan yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa, mikä varhaisen vaiheen tuki on kunkin työntekijän yksilöllisessä tilanteessa sopivin.
Työterveyshuollon järjestämä työkokeilu sopii varhaisen vaiheen kuntoutustoimenpiteeksi työntekijälle, jolla on havaittu riski työkyvyn alenemiseen mutta jolla työkyky ei ole vielä heikentynyt merkittävästi tai pysyvästi. Terveydentila ei ole ainoa tarkasteltava asia, mutta käytännön elämässä kuntoutusrahaa lähdetään Kelasta hakemaan työkokeilun ajalle nimenomaan terveysperusteisesti. Työntekijällä tulee olla toimintakykyä vähintään osittaiseen työhön paluuseen. Työ voi alkaa kevennettynä, sillä kuntoutusrahan maksamisen edellytyksenä on, että kuntoutuspäivän kesto matkoineen on vähintään neljä tuntia. Työkokeilun aloittaminen ei vaadi edeltävää sairauspoissaoloa.
Kuntoutusrahaa ja ammatillista kuntoutusta haetaan puolestaan työeläkelaitoksesta, kun työterveyshuolto arvioi, että työntekijällä on jo työkyvyn menettämisen ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen uhka. Työterveyshuollon tulisi tunnistaa, milloin kyseessä on varhaisen tuen tarve ja milloin työkyvyn menettämisen uhka, ja ohjata työntekijä sekä työnantaja hakemaan kuntoutusrahaa työkokeilun ajalle oikeasta vakuutuslaitoksesta. Tunnistamiseen ja asian selvittämiseen kannattaa käyttää aikaa, koska se nopeuttaa kuntoutusrahapäätöksen saamista, sillä vältetään niin sanottuja turhia hylkäyspäätöksiä ja varmistetaan työkokeilun käynnistymistä suunnitelman mukaisesti.
Työterveyshuoltolain perusteella tehtävä työkokeilu voi toisinaan edeltää työeläkeyhtiön ammatillista kuntoutusta. Mutta toisinpäin se ei ole mahdollista, koska Kelan kuntoutusrahan tarkoituksena ei ole paikata työeläkeyhtiön asiakasprosessia.
Kelan kuntoutusraha työkokeilun aikana
Kelan kuntoutusrahaa voi saada työterveyshuoltolain mukaisen kuntoutuksen ajalle, jos kuntoutusta annetaan työterveyshuollossa havaittujen työtai ansiokykyongelmien perusteella ja työnantaja tai yrittäjä osallistuu kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 15.7.2005/566, KKRL 18 §). Työkokeilussa työnantajan osallistuminen kuntoutuksen kustannuksiin on riittävää silloin, kun työnantaja maksaa sen ajalta palkan, vakuutukset sekä mahdolliset luontaisetuudet työntekijälle. Muissa kuntoutuksissa edellytetään, että työnantaja osallistuu merkittävillä osin itse kuntoutustoimenpiteen kustannuksiin, vaikkei maksaisikaan palkkaa kuntoutukseen osallistumisen ajalta. Kun työnantaja maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa, Kelan kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, jos siitä on sovittu. Koska työkokeilu on sisällöltään ammatillista kuntoutusta, kuntoutusraha määräytyy suurempana kuin silloin, jos sitä maksettaisiin lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta tai jos kyseessä olisi työkyvyttömyyden ajalta maksettava sairauspäiväraha. Ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutusraha on 75 prosenttia asiakkaan vuosityötuloista. Jos kuntoutusraha on suurempi kuin palkka, ylimenevä osuus maksetaan työntekijälle itselleen.
Kelan kuntoutusrahaa maksetaan työterveyshuoltolain mukaan omalla työpaikalla järjestetyn työkokeilun ajalta silloin, kun työntekijä kokeilee kokonaan uusia työtehtäviä tai omien työtehtäviensä hoitamista, kun niitä on selvästi muutettu asiakkaan terveydentilan tarpeita vastaaviksi, tai työtehtävien tekemistä erityisjärjestelyin. Jos tehtäviä vaihdetaan tämän aikajakson sisällä niin, että kysymys on edelleen työkokeilusta, useamman työn tai työtehtävien kokeilulle ei ole estettä. Osakuntoutusraha ei tule työkokeilussa kyseeseen, koska kuntoutus on työskentelyä eikä siihen osallistuminen ole este työskentelylle. Kelan kuntoutusrahaa voi saada enintään 60 työkokeilupäivää.
Miten työterveyshuolto ohjaa työntekijää ja työnantajaa?
Työkokeilun käynnistämiseksi työterveyshuolto tekee siitä ehdotuksen asiakkaan tarpeen mukaisesti ja työnantaja päättää työkokeilun järjestämisestä. Tämän jälkeen työterveyshuolto täyttää lomakkeen ”Ilmoitus kuntoutuspäätöksestä kuntoutusrahaa varten (KU 114)”. Työterveyshuolto voi halutessaan liittää mukaan kopion työterveysneuvottelusta. Tärkeintä on vastata lomakkeen kohdan 4B)-kysymykseen: ”Jos kyseessä on työntekijän omalla työpaikalla järjestetty työkokeilu, miten työtehtäviä muutetaan?” B-lausuntoa ei tarvita. Työntekijä toimittaa lomakkeen kuntoutusrahahakemuksensa liitteeksi, mikä hoituu kätevästi Kelan sähköisessä asiointipalvelussa. Työnantaja puolestaan ilmoittaa työkokeilun aikaisesta palkanmaksusta Kelan työnantajien asiointipalvelussa, ja tammikuusta 2019 alkaen työnantaja voi hakea kuntoutusrahan tulosrekisterin kautta. Näiden jälkeen työkokeilun voi aloittaa eikä tarvitse odottaa Kelan päätöstä kuntoutusrahasta.
Kuntoutusrahassa on neljän kuukauden takautuva hakuaika siitä, kun etuutta halutaan saada. Kuntoutusrahan myöntöedellytykset selvitetään Kelassa, kun hakemus ja tarpeelliset tiedot ovat käytettävissä. Jos asiakas tai työnantaja haluaa olla varma, että kuntoutusrahan myöntöedellytykset täyttyvät, niin on odotettava kuntoutusrahapäätöstä. Kela voi tehdä päätöksen kuntoutusrahasta, kun asiakas on hakenut etuutta ja sen liitteenä on KU 114 -lomake riittävillä tiedoilla. Itse kuntoutusrahan maksaminen työantajalle voi alkaa, kun se on ilmoittanut palkanmaksusta ja samalla varmistanut, että asiakas osallistuu kuntoutukseensa. Työterveyshuolto vastaa yhdessä työnantajan kanssa työkokeilun seurannasta ja valvonnasta, eikä Kelalle tarvitse toimittaa työkokeilun päättyessä selostusta.
LL, vastaava asiantuntijalääkäri
Työterveyshuollon erikoislääkäri
Kela, vakuutuslääketieteellinen yksikkö
johanna.repo@kela.fi
Marjut Hevosmaa
Vastaava suunnittelija
Kela, työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, työkykyryhmä
marjut.hevosmaa@kela.fi
Kirsi Vainiemi
LL, vastaava ylilääkäri
Työterveyshuollon erikoislääkäri
Kela, vakuutuslääketieteellinen yksikkö
kirsi.vainiemi@kela.fi
Jan Löfstedt
LL, vastaava asiantuntijalääkäri
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Kela, vakuutuslääketieteellinen yksikkö
jan.lofstedt@kela.fi
