Julkista sektoria koskevat valtakunnalliset työterveysyhtiöhankkeet

Keva on eräiden kaupunkien, kuntien ja sairaanhoitopiirien aloitteesta käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on ollut selvittää, haluavatko julkiset toimijat valtakunnallisen työterveyshuoltokonsernin perustamista ja olisiko se taloudellisesti sekä toiminnallisesti järkevää. Lisäksi selvityksen kohteena on ollut, miten hyvän työterveyshuollon parhaat käytänteet jatkossa voitaisiin säilyttää työhyvinvoinnin parantamiseksi ja työntekijöiden työurien jatkamisen varmistamiseksi julkisella sektorilla. Valtakunnallisesti näiden hyvien käytänteiden implementointi olisi myös nopeampaa.

Työurien pidentämistavoitteen toteuttaminen edellyttää työterveyshuollon tavoitteiden ja sisällön uudelleensuuntaamista siten, että työn terveysvaarojen torjunnan rinnalle nostetaan entistä enemmän työkyvyn edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen. Sairausryhmittäin suurimmat haasteet liittyvät mielenterveyden häiriöihin sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin.

Työkyvyn taloudellinen merkitys ja strateginen painotus tulee aikaisempaa enemmän esille jatkossa. Hyvinvoivat ja työkykyiset työntekijät ovat työnantajan strateginen menestystekijä erityisesti palvelutuotannossa. Työkyvyttömyyden aiheuttamien kustannusten arviointi sekä tavoitteellinen työkyvyn edistäminen tulee olla osana strategista johtamista. Työterveyshuoltopalvelujen tulisi pystyä tuottamaan arvoa sekä työnantajalle, työyhteisölle että työntekijälle.

Eduskunnan käsittelyssä olevien hallituksen esitysten (HE 15/2017) mukaan kunnan velvollisuudet työterveyshuollon palveluiden järjestämisestä ulkopuolisille toimijoille siirtyvät suunnitteilla olevan alueuudistuksen myötä tuleville maakunnille. Kunta, kuntayhtymä ja niiden tytäryhtiöt voivat kuitenkin edelleen työnantajan roolissa tuottaa omalle henkilöstölleen kokonaisvaltaiset työterveyshuoltopalvelut kuten muutkin työnantajat.

Ratkaisuna kahden yhtiön malli

Julkisen sektorin toimijoiden kiinnostus valtakunnallisten työterveyshuoltoyhtiöiden perustamiseen on ollut merkittävää. Hankkeessa ollaan vaiheessa, jossa selvitetään valtakunnallisen niin sanotun in house -periaatteella toimivan ja siitä erillisenä markkinoilla toimivan yhtiön perustamista.

Valtakunnallinen In house -yhtiö

Tarkoituksena on muodostaa toiminnallisesti yhtenäinen kansallinen ketju. Konserni muodostuu valtakunnallisesta emoyhtiöstä ja sen alueellisista tytäryhtiöistä. Konsernin emoyhtiö toimii hallinnollisena yksikkönä, ja tytäryhtiöihin on keskitetty työterveyden varsinainen tuottaminen. Emoyhtiön asiakkaita ovat alueyhtiöt. Työterveyskonsernin asiakkaita ovat sairaanhoitopiirit (vuoden 2021 jälkeen maakunnat), kunnat ja mahdollisesti myöhemmin valtion eri yksiköt. Yhtiöt toimivat in house -asemassa osakkeenomistajiensa sidosyksikkönä, jolloin omistajat voivat hankkia yhtiön palveluita kilpailuttamatta hankintalain säännökset huomioiden. Yhtiön osakkeita saavat omistaa vain julkisena hankintayksikkönä olevat yhtiöt ja muut yhteisöt.

Markkinoilla toimiva valtakunnalinen yhtiö

Kuitenkin mikäli kunta on tuottanut esimerkiksi terveyskeskuksessa tai liikelaitoksessaan alueen työnantajayrityksille työterveyshuoltoa terveydenhuoltolain 18. §. 3 momentin laajuudessa, on sen yhtiöitettävä tämä toiminta. Kyse on kuntien ja tulevien maakuntien vapaaehtoisesta toiminnasta suhteessa alueella toimiviin yksityisiin työnantajiin (työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut). Yhtiö toimii markkinoilla kilpailutilanteessa ja yhtenä yhtiönä koko Suomessa.

Markkinat

Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä työterveys yhtenä sen osa-alueena ovat suuressa murroksessa. Mahdollinen sote-uudistus voisi kiihdyttää entisestään nykyistä kehitystä, jossa työterveyshuollon tuottaminen keskittyy muutamille suurille yksityisille toimijoille. Työterveyshuollon asiakkuus on samalla avain muihin sairaanhoidon sekä hyvinvoinnin palvelujen myyntiin ja erikoissairaanhoidon potilasvirtojen ohjaukseen. Työterveyshuolto muodostaa entistä selkeämmin palvelukokonaisuuden yhdessä perusterveydenhuollon kanssa, jossa työterveydenhuollon lähetekäytännöillä ohjataan potilasvirtaa. Kun työterveyshuolto toimii kiinteästi perusterveydenhuollon kanssa, voidaan varmistaa terveydenhuollon toimiva kokonaisuus ja julkisen terveydenhuollon kilpailukykyisyys. Julkinen työterveysyhtiö mahdollistaisi aidon, monipuolisen kilpailutilanteen ja kirittäisi koko työterveyden laadun kehittämistä. Tulee myös huomioida, että työterveyshuollon järjestämisen sekä vaikuttavuuden kehittämistarve on ilmeinen eikä se ole sidottu sote- ja maakuntauudistukseen.

Työterveyshuollon tulevaisuuden turvaaminen

Työterveysyhteistyössä rakennettu työterveystoiminta on osaamisen aluetta, jota muilla erikoisaloilla ei ole. Se tekee myös omalta osaltaan oikeutuksen työterveyshuollon olemassaololle. Tästä osaamisesta hyötyvät niin työnantajat, työntekijät kuin myös eläkevakuuttajat.

Työterveyshuolto toimii myös sillanrakentajana erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen ja työpaikan välillä. Erikoissairaanhoito voi keskittyä ihmisen hoitotoimenpiteisiin ja toimintakyvyn parantamiseen, kun työterveyshuolto huolehtii työkyvyn johtamisesta ja arvioinnista yhteistyössä asiakkaidensa kanssa.