Työterveyslääkäri referoi

Mielenkiintoisimmat!

Työkalu eläkeriskin tunnistamiseen

Tutkijaryhmä kehitti ja validoi helppokäyttöisen seulontatestin tule-sairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyseläkeriskin arviointiin. Edustavana tutkimusryhmänä toimi Terveys 2000 -tutkimuksen 3 676 työntekijää ja vertailuryhmänä Helsinki Heart Studyn 6 391 työntekijää. Ryhmien tiedot linkitettiin työkyvyttömyyseläkerekisterin tietoihin, seurantaaika oli 11 vuotta. Ennustetekijät perustuivat omailmoitukseen: ikä ja sukupuoli, koulutuksen taso, kivun aiheuttama päivittäisten toimintojen rajoite, kipujen monipaikkaisuus, reuma- ja lonkka- tai polviartroosi, selkä- tai canalis carpi -leikkaus. Tuloksella 3/7 tai enemmän (indeksin ylin 30 %) oli 83 prosentin sensitiivisyys ja 70 prosentin spesifisyys ja 29-kertaa suurempi eläköitymisriski verrattuna alimpaan 40 prosentin joukkoon. Loppupäätelmän mukaan testiä voi käyttää riskihenkilöiden tunnistamiseen.

Kommentti: Samalla tulee huolehtia, että seulojalla on tuki- ja kuntoutusprosessit kunnossa.

Shiri R, Heliövaara M, Ahola K, ym. A screening tool for the risk of disability retirement due to musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health. 2018;44(1):37–46. Doi:10.5271/sjweh.3684

Kestävätkö ammattiautoilijat väsymystä paremmin kuin muut autoilijat?

Vaikuttaako ammattiautoilijoilla väsymys tavanomaiseen ajosuoritukseen vähemmän kuin muilla, tai adaptoituvatko he pitkiin yövuoroihin ja ajavat väsyneinäkin paremmin kuin muut? Tutkimusryhmä muodostui 11 ammattiautoilijasta ja 15 ei-ammattiautoilijasta. Tutkimusmenetelmänä oli simulaattoriajo, väsyneisyyttä tutkittiin omailmoituksen, fysiologisin ja käyttäytymismittausten keinoin. Ammattiautoilijat ilmoittivat väsyneisyyttä muita vähemmän, mutta väsymystä kuvaten mittauksissa heidän silmänräpäytystensä kesto oli pidempi ja tien viivamerkintöjen ylitykset runsaampia kuin muilla. He myös ajoivat kovempaa. Johtopäätös oli, ettei tutkijoilla ole syytä uskoa ammattiautoilijoiden kestävän väsymystä muita paremmin muutoin kuin omakokemuksena – fysiologiset ja ajokäyttäytymisen mittaukset eivät ole paremmat.

Kommentti: Itsearviointi on aina riittämätöntä – palautetta ja muiden arvioita tarvitaan.

Anund A, Ahlström C, Fors C, Åkerstedt T. Are professional drivers less sleepy than non-professional drivers? Scand J Work Environ Health. 2018;44(1):88–95. doi:10.5271/sjweh.3677

Epätyypilliset työsuhteet (precarious employment) ja työtapaturmat

Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella selvitettiin tutkimusnäyttöä työsuhteen laadun yhteydestä työtapaturmiin. Työsuhteen laatua kuvasivat muun muassa tilapäinen työsuhde, monet samanaikaiset työsuhteet, työskentely aliurakoitsijalle tai henkilöstövälityksen kautta, osa-aikatyö, itsensä työllistäminen ja tuntityö. Kolmesta tietokannasta tehty kirjallisuushaku löysi yhteensä 471 vertaisarvioitua artikkelia, joista 17 täytti katsaustutkimuksen kaikki kriteerit. Kymmenen artikkelia löysi positiivisen yhteyden työsuhteen ja työtapaturmien välillä, neljässä suhde oli negatiivinen ja kolmessa neutraali. Katsauksen johtopäätös oli, että ainakin usean eri työn tekijöillä ja henkilöstövälityksen kautta tulleilla sekä aliurakoitsijoiden työntekijöillä on assosiaatio muita runsaampiin työtapaturmiin. Tutkijat jopa pohtivat, että terveyden kannalta on kyseenalaista, onko epätyypillinen työsuhde parempi kuin ei työtä ollenkaan. Tutkijat toivoivat hyvälaatuista lisätutkimusta muun muassa vaikutusten suuruuden ja kausaliteetin selvittämiseksi.

Kommentti: Epätyypillinen työsuhde voi olla terveysriski – miten toimit työterveyshuollossa?

Korányi I, Jonsson J, Rönnblad T, ym. Precarious employment and occupational accidents and injuries - a systematic review. Scand J Work Environ Health. 2018;44(4):341-350. doi:10.5271/sjweh. 3720