Keski-Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen tehdasvierailu

Yhdistyksellä on ollut aiempinakin vuosina tapana järjestää tutustumiskäynti paikallisen yritykseen. On päästy käymään esimerkiksi Valio Oy Jyväskylän meijerissä, Valtra Oy Suolahden tehtaalla sekä UPM Jokilaakson paperitehtaalla. Tällä kertaa mukana oli 12 innokasta yhdistyksen jäsentä. Isäntinä meille toimi tuotantojohtaja Mika Suoja, tuotekehitys- ja laatujohtaja Timo Harvia sekä markkinointijohtaja Sami Linna.

Harvia Oyj:n tarina alkoi Jyväskylässä sijaitsevan rintamamiestalon alakerrasta vuonna 1950. Sinne Tapani Harvia perusti Taidetakomo Harvian, jossa valmistettiin muun muassa koriste-esineitä ja taloustavaroita sekä sinkittiin lasten ensiaskelkenkiä. Ensimmäinen kiuas valmistui omaan käyttöön, mutta vähitellen kysyntä kiukaille kasvoi ja vuosikymmenen loppuun mennessä kiukaista tuli yrityksen päätuote. 1970-luvun alussa yritys muutti Muurameen paikalle, jossa yritys toimii edelleen. Tällä hetkellä tuotanto- ja varastotilojen koko on noin 30 000 m². Muuramessa työntekijöitä on noin 180, joista tuotannossa työskentelee 130 henkilöä. Kokonaisuudessaan yritys työllistää 370 henkilöä. Harvia Oyj listautui pörssiin maaliskuussa 2018.

Vuosittain kiukaita valmistuu noin 150 000 kappaletta, joista suurin osa Suomessa Muuramessa. Valikoimissa on perinteisten puu- ja sähkökiukaiden lisäksi höyry- ja infrapunasaunoja sekä näiden yhdistelmiä: hybridisaunoja. Kiukaita viedään yli 70 eri maahan. Keskustelua virisi saunakulttuurien eroista eri maissa. Venäjällä saunotaan kovassa lämmössä vähemmällä löylyn heitolla, joka taas Suomessa on tärkeä osa saunomista. Keski-Euroopassa infrapunasaunat ovat suosittuja. Niihin voidaan liittää erilaisia valoja ja tuoksuja. Infrapunasaunassa ideana on, että yhtä henkilöä kohden on yksi säteilylähde ja säteilyä tulee suodatettuna tietyllä aallonpituudella. Saunatilan lämpötila ei nouse korkeaksi vaan se on lähellä normaalia ruumiin lämpötilaa. Ajatuksena on, että elimistö ei pyri viilentämään eikä lämmittämään itseään, vaan saavutettaisiin mahdollisimman rento olotila. Suurimmassa osassa maailmaa sauna on vielä täysin vieras asia, mutta kansainvälinen megatrendi, kiinnostus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, on lisännyt kiinnostusta saunaan ja saunomiseen maailmanlaajuisesti.

Saunovia ihmisiä eri maissa yhdistää tunne ja mielikuva siitä, että saunominen rentouttaa ja saunomisen jälkeen tulee hyvä olo. Harvia Oyj:n tekemästä kyselytutkimuksesta selvisi lisäksi, että suomalaisten mielikuvissa saunominen lisää puhtauden tunnetta kun taas venäläiset ja saksalaiset ajattelevat saunomisen lisäävän erityisesti terveyttä ja että saunoessa ”hikoillaan myrkyt ulos”. Ajatuksia herättävä huomio oli se, että sauna on nykyaikana yksi viimeisistä kännykkävapaista alueista.

Saunomisen terveysvaikutuksia on tutkittu jonkin verran Suomessa. Kardiologi Jari Laukkasen tutkimuksissa on todettu, että 30 minuutin saunominen alentaa verenpainetta. Runsaasti (4–7 kertaa viikossa) saunovilla miehillä on 66 prosenttia pienempi todennäköisyys saada dementiadiagnoosi kuin kerran viikossa saunovilla. Runsaasti saunovilla on todettu myös sydänperäisen äkkikuoleman riski jopa 60 prosenttia pienemmäksi kuin vähän saunovilla. Saunan lämpöä on pidetty hyödyllisenä myös liikuntasuorituksesta palautumisessa.

Tehdaskierroksella näimme, miten kiukaat valmistetaan. Työvaiheista osa on automatisoituja ja osa on käsityötä. Tehtaan erikoisuus on oma työkaluvalmistus, joka yhtenä osatekijänä mahdollistaa koko prosessin toteuttamisen tehtaalla suunnittelutyöstä lopputuotteeseen saakka.

Kierroksen lopuksi mietittiin pienemmällä porukalla, mitä kierroksesta jäi mieleen. Oli ilo kuulla isäntiemme puheissa ammattiylpeys Muuramessa valmistetuista kiukaista ja saunoista. Yleissivistyksemme lisääntyi saunomisen ja kiukaiden suhteen. Kuulimme myös, miten maailmantilanne vaikuttaa kiuastehtaan kannattavuuteen teräksen markkinahintojen vaihteluiden kautta.