Elvytys

Sairaalan ulkopuolinen sydänpysähdys

• Sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyksen, jossa ensihoito elvyttää potilasta, esiintyvyys on Euroopassa vuodessa noin 55 tapausta 100 000:ta asukasta kohden «Gräsner JT, Wnent J, Lefering R, ym. European registry of cardiac arrest study THREE (EuReCa- THREE) - EMS response time influence on outcome in Europe. Resuscitation 2026;223():110704 »9. Suomessa esiintyvyys on 52–78 tapausta 100 000:ta asukasta kohden vuodessa ja ensihoito aloittaa elvytyksen 46–51 potilaalle 100 000:ta asukasta kohden «Setälä P, Hoppu S, Virkkunen I, ym. Assessment of futility in out-of-hospital cardiac arrest. Acta Anaesthesiol Scand 2017;61(10):1334-1344 »10, «Hiltunen P, Kuisma M, Silfvast T, ym. Regional variation and outcome of out-of-hospital cardiac arrest (ohca) in Finland - the Finnresusci study. Scand J Trauma Resusc Emerg Med 2012;20():80 »11. Ks. taulukko «Sairaalan ulkopuolisten sydänpysähdysten esiintyvyystietoja Euroopasta ja Suomesta. »1.
• Sydänpysähdyksistä 91 % johtuu jostakin sairaudesta, erityisesti sydänperäisistä sairauksista «Greif R, Lauridsen KG, Djärv T, ym. European Resuscitation Council Guidelines 2025 Executive Summary. Resuscitation 2025;215 Suppl 1():110770 »1.
• Euroopassa defibrilloitava alkurytmi todettaan noin 20 %:ssa tapauksista, kun taas suomalaisissa tutkimuksissa osuus on ollut 29 ja 31 % «Setälä P, Hoppu S, Virkkunen I, ym. Assessment of futility in out-of-hospital cardiac arrest. Acta Anaesthesiol Scand 2017;61(10):1334-1344 »10, «Hiltunen P, Kuisma M, Silfvast T, ym. Regional variation and outcome of out-of-hospital cardiac arrest (ohca) in Finland - the Finnresusci study. Scand J Trauma Resusc Emerg Med 2012;20():80 »11.
  • Defibrilloitava rytmi on positiivinen ennustekijä, mutta sen esiintyvyys on vähentynyt «Oving I, de Graaf C, Karlsson L, ym. Occurrence of shockable rhythm in out-of-hospital cardiac arrest over time: A report from the COSTA group. Resuscitation 2020;151():67-74 »12.
    • Alkurytmi riippuu myös sydänpysähdyksen ja ensimmäisen rytmianalyysin välisestä ajasta. Tutkimukset osoittavat, että defibrilloitavan rytmin todennäköisyys vähenee jokaisen minuutin aikana, joka kuluu sydänpysähdyksen ja ensimmäisen rytmianalyysin välillä. Mahdollisimman varhain aloitettu painelu-puhalluselvytys hidastaa merkittävästi tätä muutosta «Cournoyer A, Chauny JM, Paquet J, ym. Electrical rhythm degeneration in adults with out-of-hospital cardiac arrest according to the no-flow and bystander low-flow time. Resuscitation 2021;167():355-36»13.
  • Maallikkoelvytyksen (taulukko «Sairaalan ulkopuolisten sydänpysähdysten esiintyvyystietoja Euroopasta ja Suomesta. »1) ja neuvovan defibrillaattorin käyttö ennen ensihoidon saapumista vaihtelee Euroopan maissa merkittävästi. Neuvovaa defibrillaattoria käytetään pienimmillään 2,6 %:ssa sydänpysähdystapauksista, kun taas suurimmillaan osuus on ollut 59 %.

Sairaalassa tapahtuva sydänpysähdys

• Sairaalassa tapahtuvan sydänpysähdyksen esiintyvyys on 1,5–2,8 tapausta 1 000:ta hoitojaksoa kohden «Andersen LW, Holmberg MJ, Berg KM, ym. In-Hospital Cardiac Arrest: A Review. JAMA 2019;321(12):1200-1210 »15, «Penketh J, Nolan JP. In-hospital cardiac arrest: the state of the art. Crit Care 2022;26(1):376 »16.
  • Suomessa esiintyvyys on ollut 0,64–1,2 tapausta 1 000:ta hoitojaksoa kohden «Tirkkonen J, Skrifvars MB, Parr M, ym. In-hospital cardiac arrest in hospitals with mature rapid response systems - a multicentre, retrospective cohort study. Resuscitation 2020;149():109-116 »17.
  • Defibrilloitava alkurytmi esiintyy suomalaisen tutkimuksen mukaan 14–20 %:lla sairaalassa elvytettävistä potilaista.
• Potilaiden keskimääräinen ikä on 67–75 vuotta ja miesten osuus 59–71 % «Andersen LW, Holmberg MJ, Berg KM, ym. In-Hospital Cardiac Arrest: A Review. JAMA 2019;321(12):1200-1210 »15.
• Selviytymisprosentti on Euroopassa 27–62 % «Andersen LW, Holmberg MJ, Berg KM, ym. In-Hospital Cardiac Arrest: A Review. JAMA 2019;321(12):1200-1210 »15.
  • Selviytymisprosentti on Suomessa 27–39 % «Tirkkonen J, Skrifvars MB, Parr M, ym. In-hospital cardiac arrest in hospitals with mature rapid response systems - a multicentre, retrospective cohort study. Resuscitation 2020;149():109-116 »17.
• Eurooppalaisten suositusten mukaan kaikissa sairaaloissa tulisi käyttää yhtenäistä sairaalansisäistä hätänumeroa (2222) elvytystiimin hälyttämiseen. Käytännössä numero on kuitenkin käytössä vain noin 2 %:ssa eurooppalaisista sairaaloista «Whitaker DK, Nolan JP, Castrén M, ym. Implementing a standard internal telephone number 2222 for cardiac arrest calls in all hospitals in Europe. Resuscitation 2017;115():A14-A15 »18. Yhtenäinen numero vastaa periaatteeltaan yleiseurooppalaista hätänumeroa 112 ja voi nopeuttaa avun hälyttämistä.
• Sairaalassa tapahtuvan sydänpysähdyksen kattavat rekisterit ja yhtenäiset toimintamallit puuttuvat monista maista «Andersen LW, Holmberg MJ, Berg KM, ym. In-Hospital Cardiac Arrest: A Review. JAMA 2019;321(12):1200-1210 »15. Myös Suomessa tulisi ottaa käyttöön valtakunnallinen, yhtenäinen rekisteri sairaalansisäisistä elvytystilanteista tutkimuksen, laadun seurannan ja hoidon kehittämisen tueksi.

Pitkäaikainen selviytyminen

• Euroopan maissa, joissa tehdään ennakoivia hoitosuunnitelmia ja sen osana esimerkiksi DNAR-päätöksiä, yli 90 % sydänpysähdyksestä selviytyneistä toipuu myös neurologisesti hyvin. Sen sijaan maissa ja tilanteissa, joissa ennakoivia hoitosuunnitelmia ei laadita, on yleisempää, että potilas jää henkiin vammautuneena «Cronberg T, Greer DM, Lilja G, ym. Brain injury after cardiac arrest: from prognostication of comatose patients to rehabilitation. Lancet Neurol 2020;19(7):611-622 »19.
• ILCOR raportoi sairaalassa sydänpysähdyksen saaneiden 30 vuorokauden selviytymisen olevan maailmanlaajuisesti 3,4–15,6 % ja Euroopassa 7,5–10,3 %.
  • Suomessa sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksen saaneiden 30 vuorokauden selviytyminen on ollut 14–17 %.
• Vamman aiheuttamasta sydänpysähdyksestä selviytyy 2–6 % «Cronberg T, Greer DM, Lilja G, ym. Brain injury after cardiac arrest: from prognostication of comatose patients to rehabilitation. Lancet Neurol 2020;19(7):611-622 »19.
• Selviytyneillä esiintyy yleisesti neurokognitiivisia häiriöitä, väsymystä ja emotionaalisia ongelmia «Perkins GD, Callaway CW, Haywood K, ym. Brain injury after cardiac arrest. Lancet 2021;398(10307):1269-1278 »20. Siksi kuntoutus suunnitellaan kaikille sydänpysähdyksestä selvinneille potilaille.
• Käypä hoito -työryhmän ja Sydänliiton toteuttamaan kyselyyn vastanneiden elvytettyjen ja heidän läheistensä kokemukset korostivat erityisesti selkeän ja ymmärrettävän tiedon saamisen tärkeyttä tapahtuneesta, sen syistä ja jatkohoidosta sekä mahdollisuutta keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Vastauksissa nousi esiin myös psyykkisen tuen, kriisiavun ja vertaistuen tarve sekä toive katkeamattomasta seurannasta kotiutumisen jälkeen. Lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä, että elvytystilanteessa kohdataan potilas ja läheiset ammattimaisesti ja inhimillisesti ja että läheisillä on mahdollisuus olla tilanteessa mukana silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Ks. lisätietoa «Elvytys Käypä hoito -suositukseen tehty kysely potilaiden ja heidän läheistensä näkökulmista»2.

Sydänpysähdyksen tunnistaminen

• Epäile sydänpysähdystä aina, mikäli henkilö ei reagoi käsittelyyn «Greif R, Bray JE, Djärv T, ym. 2024 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations: Summary From the Basic Life Suppo»4, «Bray JE, Smyth MA, Perkins GD, ym. Basic Life Support: 2025 International Liaison Committee on Resuscitation Consensus on Science With Treatment Recommendations. Resuscitation 2025;215 Suppl 2():11080»21.
• Hälytä lisäapua välittömästi, kun epäilet sydänpysähdystä (katso suosituksen kohta Hätäilmoituksen tekeminen «»2).
• Avaa hengitystie arvioidaksesi hengitystä.
  • Hengitystiet avataan taivuttamalla potilaan päätä varovasti taaksepäin ja nostamalla alaleukaa ylöspäin, ks. kuva «Avaa hengitystie»5.
  • Hidastunut vaivalloinen hengitys, epäsäännöllinen äänekäs (koriseva) hengitys tai hengitysliike (agonaalinen hengitys) reagoimattomalla potilaalla viittaa vahvasti sydänpysähdykseen.
• Aloita peruselvytys jokaiselle reagoimattomalle potilaalle, joka ei hengitä tai jonka hengitys ei ole normaalia.
• Sydänpysähdyksen alussa voi esiintyä lyhytaikaisia kouristuksenomaisia liikkeitä. Arvioi potilaan hengitys välittömästi kouristuksen loputtua.
  • Epäile sydänpysähdystä ja aloita peruselvytys, mikäli henkilö ei reagoi «Murasaka K, Takada K, Yamashita A, ym. Seizure-like activity at the onset of emergency medical service-witnessed out-of-hospital cardiac arrest: An observational study. Resusc Plus 2021;8():100168 »22 eikä hengitä normaalisti kouristuksen loputtua.

Hätäilmoituksen tekeminen

• Soita hätäpuhelu välittömästi numeroon 112 tai hälytä lisäapua terveydenhuollon yksikön sisäisen ohjeen mukaisesti, kun potilas ei reagoi eikä ole heräteltävissä.
  • 112 Suomi -sovelluksen käyttö on suositeltavaa, sillä sovellus paikantaa soittajan sijainnin ja ilmoittaa sen suoraan hätäkeskuspäivystäjälle.
  • Jos soittaminen ei jostain syystä onnistu, hätäilmoituksen voi tehdä myös tekstiviestillä.
• Laita puhelimen kaiutin päälle, jotta voit aloittaa paineluelvytyksen hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaan «Smith CM, Hatanaka T, Mancini MB ym. on behalf of the BLS Task Force. CPR Prior to Call for Help Consensus on Science and Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison»23.
• Arvioi hengitys odottaessasi hätäkeskuspäivystäjän vastausta, ks. kuva «Avaa hengitystie»5.
• Jos olet auttajana yksin ilman puhelinta, huuda apua ja aloita peruselvytys.
  • Mikäli lähiympäristössä ei ole saatavilla lisäapua, poistu nopeasti hälyttääksesi apua ja palaa mahdollisimman pian potilaan luo jatkamaan elvytystä.

Hätäkeskuspäivystäjän rooli

• Hätäkeskuspäivystäjän on käytettävä vakioitua menettelytapaa sydänpysähdyksen tunnistamiseen «Drennan IR, Geri G, Couper K ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support, Pediatric Life Support, and Education Implementation and Teams Task Forces. Crite»24.
• Hätäkeskuspäivystäjä ohjeistaa äkillisen sydänpysähdyksen tunnistaessaan elvytystoimet kaikille soittajille «Dainty KN, Debaty G, Waddick J, ym. Interventions to optimize dispatcher-assisted CPR instructions: A scoping review. Resusc Plus 2024;19():100715 »25, «Olasveengen TM, Mancini ME, Vaillancourt C ym. Dispatcher instruction in CPR for Adults Consensus on Science with Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Committe»26, «Olasveengen T, Mancini MB, Berg RA ym. CPR: Chest Compression to Ventilation Ratio-Dispatch Assisted-Adult Consensus on Science and Treatment Recommendation [Internet]. Brussels, Belgium: Internationa»27.
  • Auttajaa ohjeistetaan ainoastaan paineluelvytykseen «Cash R, Nehme Z, de Caen A ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Basic Life Support Task Force. Dispatcher-assisted Compression-only CPR compared with Conventio»28. Mikäli soittaja ilmaisee osaavansa peruselvytyksen, ohjeistetaan painelu-puhalluselvytys (PPE), jossa painallusten ja puhallusten suhde on 30:2.
• Kun peruselvytys on käynnissä, tulee hätäkeskuspäivystäjän kysyä, onko neuvovaa defibrillaattoria (sydäniskuria) tapahtumapaikalla «Smith CM, Snow L, Whiting J ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force. Dispatcher instructions for public-access AED retrieval and/or use. A s»29.
  • Jos paikalla on useampia auttajia, opastetaan heitä hakemaan lähin neuvova defibrillaattori, ks. kuva «Defibrillaattorin (AED) opaste»6.
  • Kun neuvova defibrillaattori saadaan paikalle, ohjeistetaan sen käyttö.

Paineluelvytys

• Aloita paineluelvytys mahdollisimman pian «Considine J, Gazmuri RJ, Perkins GD, ym. Chest compression components (rate, depth, chest wall recoil and leaning): A scoping review. Resuscitation 2020;146():188-202 »30.
  • Aseta potilas selälleen vaakatasoon kovalle alustalle paikkaan, jossa elvytys on mahdollista toteuttaa «Holt J, Ward A, Mohamed TY, ym. The optimal surface for delivery of CPR: A systematic review and meta-analysis. Resuscitation 2020;155():159-164 »31.
  • Paineluelvytys on tehokkainta kiinteällä alustalla. Potilaan siirtämistä pois pehmeältä alustalta, esimerkiksi sängyltä lattialle, ei kuitenkaan suositella. Painelun voimaa on tarvittaessa lisättävä pehmeällä alustalla elvytettäessä «Dewan M, Schachna E, Eastwood K, ym. The optimal surface for delivery of CPR: An updated systematic review and meta-analysis. Resusc Plus 2024;19():100718 »32, «Perkins GD, Couper K, Grolmusova N ym. on behalf of the BLS Task Force. Firm Surface for CPR – Adults. Consensus on Science and Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium: International Li»33, «Dewan M, Perkins G, Schachna E ym. Firm surface for the delivery of CPR: an updated systematic review and metaanalysis. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR); 2024.»34.
  • Aseta toisen käden kämmenen tyvi rintalastan alaosalle (keskelle rintakehää) ja toinen käsi sen päälle, ks. kuva «Käsi rintakehän keskellä»7, «Raffay V, Olasveengen TM, Bray J on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation BLS Life Support Task Force. Hand position during compressions Consensus on Science with Treatment Re»35.
  • Risti kätesi sormet yhteen varmistaaksesi, ettei painelu kohdistu kylkiluihin, ks. kuva «Molemmat kädet tekevät painallukset»8.
  • Pidä käsivarret suorina ja aseta hartiasi pystysuoraan henkilön rintakehän ylle, ks. kuva «Kädet suorina, pystysuorassa potilaan yläpuolella»9.
  • Painelusyvyyden tulee olla vähintään 5 cm, muttei kuitenkaan yli 6 cm.
  • Painelutaajuus on 100–120 painelua minuutissa. Paineluelvytyksen pitää olla mahdollisimman keskeytyksetöntä «Olasveengen TM, Semeraro F, Bray J ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force. Minimizing pauses in chest compressions Consensus on Science wit»36.
  • Anna potilaan rintakehän palautua täysin jokaisen painalluksen jälkeen ja vältä nojaamista rintakehään.
    • Oikeaa painelusyvyyttä, rytmiä ja rintakehän palautumista voidaan harjoitella harjoitusnukella, joka antaa reaaliaikaista palautetta painelusta.
    • Lisäksi painelun syvyyttä ja laatua voidaan seurata käyttämällä defibrillointielektrodeja tai -laitteita, jotka antavat palautetta painelun syvyydestä, rytmistä ja rintakehän palautumisesta.
• Jos mahdollista, vaihda paineluelvyttäjää 2 minuutin välein «Smyth MA, Nishiyama C, Singh B ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force. Duration of CPR cycles Consensus on Science with Treatment Recommend»37.

Puhalluselvytys

• Puhalluselvytyksellä tarkoitetaan elvytyskoulutuksessa opittua ja ylläpidettyä osaamista, joka mahdollistaa turvallisen ja oikein toteutetun ventilaation.
  • Jos et ole saanut puhalluselvytykseen valmentavaa elvytyskoulutusta tai et koe osaamistasi riittäväksi, jatka keskeytymätöntä paineluelvytystä «Bray J, Cash R, Nehme Z ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Basic Life Support Task Force. Bystander (without DA-CPR) Compression-only CPR compared with Conve»38.
• Jos sinulla on puhalluselvytykseen koulutus ja riittävä osaaminen, vuorottele 30 painalluksen ja 2 puhalluksen välillä «Nehme Z, Cash R, Dicker B ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Basic Life Support Task Force. Chest compression-to-ventilation ratios for cardiopulmonary resus»39. Puhalla rauhallisesti noin 1 sekunnin ajan, vain sen verran, että rintakehä nousee. Vältä liian voimakasta puhallusta, ks. kuva «Puhalluselvytys – suusta suuhun -tekniikka»10, «Olasveengen T, Mancini MB, Berg RA ym. CPR: Chest Compression to Ventilation Ratio-Dispatch Assisted-Adult Consensus on Science and Treatment Recommendation [Internet]. Brussels, Belgium: Internationa»27.
• Jos puhallusyritys epäonnistuu eli rintakehä ei nouse 2 puhallusyrityksen jälkeen, huomioi hengitysteiden vierasesineen mahdollisuus:
  • Tarkista seuraavan painelujakson aikana suu, poista irtoavat hammasproteesit ja korjaa leuan asento. Yritä puhalluksia uudelleen.
  • Jos puhallukset eivät onnistu, jatka tehokasta keskeytymätöntä paineluelvytystä.
  • Toisen auttajan saavuttua hänen tulee yrittää puhalluksia seuraavan 30 painelujakson jälkeen.
• Mikäli sairaalassa tai terveydenhuollon yksikössä on paikalla vain yksi elvyttäjä, riittää elottomuuden tunnistamisen ja lisäavun hälyttämisen jälkeen pelkkä paineluelvytys, kunnes henkilökuntaa on enemmän paikalla.
• Painelu-puhalluselvytyksessä (PPE) voidaan käyttää apuna puhallusnaamaria (ks. kuva «Puhallusnaamarin käyttö»11).
  • Yksisuuntaisella venttiilillä varustettu puhallusnaamari on paras vaihtoehto.
• Naamaripuhalluksiin saadaan paras teho asettumalla elvytettävän pääpuoleen ja pitämällä naamarista kahden käden otteella samalla leukaa taakse nostaen. Hengityspaljetta käytettäessä tulee ensisijaisesti käyttää kahden auttajan naamaripaljeventilaatiotekniikkaa. Siinä toinen pitää naamarin tiiviisti paikoillaan molemmin käsin ja toinen puristaa paljetta.
  • Oikea ventilaatiotilavuus saadaan painamalla palje yhden käden sormien väliin niin, että sormet tuntuvat vastakkain. Naamari-paljeventilaation käyttö vaatii huomattavan paljon koulutusta ja kokemusta, sillä ilma menee keuhkojen sijasta helposti mahalaukkuun. Jos ventiloidaan hengityspalkeella, tekniikkaan pitää kiinnittää huomiota ja käyttää naamarin kanssa nieluputkea.
• Jos potilaalla on kurkunpääavanne (trakeostooma), puhalluselvytys annetaan siihen.

Neuvovan defibrillaattorin käyttö

• Kaikkia maallikoita ja terveydenhuollon henkilöstöä kannustetaan käyttämään neuvovaa defibrillaattoria. Laitteen käyttö on turvallista myös ilman aiempaa koulutusta.
• Neuvovan defibrillaattorin sijainti on osoitettu selkeillä opasteilla. Lähimmän laitteen voi paikantaa myös 112 Suomi -sovelluksella.
• Neuvovan defibrillaattorin käyttö «Brooks SC, Clegg GR, Bray J, ym. Optimizing Outcomes After Out-of-Hospital Cardiac Arrest With Innovative Approaches to Public-Access Defibrillation: A Scientific Statement From the International Liai»40
  • Käytä neuvovaa defibrillaattoria heti, kun mahdollista.
  • Ota neuvova defibrillaattori esiin säilytyslaatikosta, ks. kuva «Defibrillaattorin (AED) opaste»6. Osa malleista käynnistyy avattaessa. Jos näin ei tapahdu, paina käynnistyspainiketta.
  • Seuraa neuvovan defibrillaattorin ohjeita.
  • Kiinnitä liimaelektrodit potilaan paljaalle rintakehälle neuvovan defibrillaattorin ohjeita ja elektrodien kuvia noudattaen, ks. kuva «Liimaelektrodien oikea asettelu»12.
    • Tarvittaessa kuivaa kostea iho ennen elektrodien kiinnittämistä, jotta elektrodit tarttuvat ihoon.
    • Kiinnitä erityistä huomiota kylkeen sijoitettavan elektrodin oikeaan sijoitteluun. Elektrodin tulee sijaita keskikainalolinjassa noin kämmenen leveyden verran kainalon alapuolella.
  • Jos paikalla on useampi auttaja, jatka paineluelvytystä samalla, kun toinen auttaja kiinnittää liimaelektrodit potilaan kuivalle rintakehälle «Graesner JT, Mancini, MB, Avis S ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force. CPR prior to defibrillation Consensus on Science with Treatment Re»41.
  • Varmista, ettei kukaan koske potilaaseen rytmianalyysin tai iskun aikana. Osa neuvovista defibrillaattoreista iskee automaattisesti (täysin automaattinen), osassa iskupainiketta tulee painaa, jotta isku annetaan (puoliautomaattinen).
  • Jatka paineluelvytystä välittömästi iskun jälkeen «Ristagno G, Olasveengen TM, Mancini MB ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation BLS Life Support Task Force. Rhythm check timing Consensus on Science with Treatment Recomm»42.
  • Jos defibrillaatioiskua ei suositella, jatka elvytystä välittömästi paineluelvytyksellä.
  • Noudata laitteen ohjeita ja jatka elvytystä 2 minuutin sykleissä rytmianalyysien välillä «Hung K, Castren M, Kudenchuk P ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation BLS Life Support Task Force. Timing of CPR cycles (2 min vs other) Consensus on Science with Treatm»43.
• Neuvovan defibrillaattorin sijoittaminen.
  • Neuvova defibrillaattori tulee sijoittaa niin, että se on hätätilanteessa helposti löydettävissä ja nopeasti käyttöönotettavissa.
  • Laite sijoitetaan näkyvälle ja lukitsemattomalle paikalle, johon on esteetön pääsy ympäri vuorokauden tai ainakin silloin, kun tilassa on toimintaa «Bray J, Oonyu L, Perkins GD ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation BLS Life Support Task Force. Accessibility of AEDs in locked cabinets Consensus on Science with Treatm»44.
  • Neuvova defibrillaattori tulee sijoittaa erityisesti paikkoihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä (lentokentät, kauppakeskukset, rautatieasemat).
  • Kuntia, hyvinvointialueita, yrityksiä, järjestöjä ja muita organisaatioita tulee kannustaa sijoittamaan neuvovia defibrillaattoreita kohteisiin, joissa sydänpysähdyksen todennäköisyys on suuri tai joissa nopea saatavuus voi merkittävästi parantaa potilaiden selviytymistä.
  • Neuvovan defibrillaattorin sijainti merkitään selkeillä ja helposti havaittavilla opasteilla (ks. kuva «Defibrillaattorin (AED) opaste»6).

Turvallisuus

• Varmista ennen PPE:n aloittamista, että ympäristö on turvallinen sekä elvyttäjille että potilaalle.
• Elvytys tulee aloittaa ilman huolta potilaalle mahdollisesti aiheutuvasta haitasta «Svavarsdottir H, Olasveengen TM, Mancini MB ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force.Harm from CPR to Victims Not in Cardiac Arrest Consensus»45, «Semeraro F, Svavarsdottir H, Mancini MB ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force. Harm to rescuers from CPR - Consensus on Science with Treat»46.
• Paineluelvytys ja neuvovan defibrillaattorin käyttö on turvallista, ja mahdollisten tarttuvien tautien tartuntariski on erittäin vähäinen «Perkins GD, Morley PT, Nolan JP, ym. International Liaison Committee on Resuscitation: COVID-19 consensus on science, treatment recommendations and task force insights. Resuscitation 2020;151():145-14»47, «Lagina AT, Dicker B, Dassanayake V ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force. Potential Harms to Rescuers: a Scoping Review. [Internet] Intern»48.
  • Mahdollisessa pandemiatilanteessa viranomaiset voivat antaa erillisiä ohjeita elvyttäjän suojaamiseksi.
  • Elvytys on turvallista toteuttaa myös kosteissa tai märissä olosuhteissa, kuten uimahallissa tai rannalla.
• Elvytystilanne voi olla henkisesti kuormittava, ja tapahtuman jälkeen auttajalle tulisi järjestää mahdollisuus saada neuvontaa, psykososiaalista tukea ja keskusteluapua «Berglund E, Olsson E, Jonsson M, ym. Wellbeing, emotional response and stress among lay responders dispatched to suspected out-of-hospital cardiac arrests. Resuscitation 2022;170():352-360 »49, «Ries ES, Kragh AR, Dammeyer J, ym. Association of Psychological Distress, Contextual Factors, and Individual Differences Among Citizen Responders. J Am Heart Assoc 2021;10(13):e020378 »50.

Teknologian hyödyntäminen

• Hyödynnä teknologiaa, kuten älypuhelimia, videoviestintää «Dainty KN, Debaty G, Vaillancourt C ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force. Interventions used with Dispatcher-assisted CPR: A scoping revi»51, «Chung S, Avis S, Castren M ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force. Video-based Dispatch System Consensus on Science with Treatment Recommen»52 ja tekoälyä sydänpysähdyksen tunnistamisessa, elvytysohjeiden antamisessa ja neuvovan defibrillaattorin paikalle toimittamisessa «Scquizzato T, Pallanch O, Belletti A, ym. Enhancing citizens response to out-of-hospital cardiac arrest: A systematic review of mobile-phone systems to alert citizens as first responders. Resuscitatio»53, «Malta Hansen C, Juul Grabmayr A, Dicker B ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation (insert) Life Support Task Force(s). Optimization of Dispatcher-Assisted Recognition of »54.
• Paineluelvytyksen laatua mittaavien paineluantureiden käyttö parantaa paineluelvytyksen toteutumista suositusten mukaisesti, mutta niiden ei ole osoitettu vaikuttavan potilaiden selviytymiseen «Brooks S, Considine J, Avis S ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic and Education Implementation and Teams Task Forces. Feedback for CPR quality in Adults and Chi»55.

• Aikuisen hoitoelvytyksen suositus on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille, joilla on koulutus ja osaaminen antaa hoitoelvytystä, ks. kuva Aikuisen hoitoelvytys «Aikuisen hoitoelvytys»13.
  • Hoitoelvytyksellä tarkoitetaan elvytystä, jossa peruselvytyksen lisäksi avataan suoniyhteys ja annetaan elvytyslääkkeitä sekä turvataan hengitystie ja arvioidaan hoidettavissa olevat syyt sydänpysähdykseen. Ks. kohta Elvytyksen erityistilanteita «»3.
• Hoitoelvytyksestä saatavaa hyötyä tulee arvioida yksilöllisesti, erityisesti tilanteessa, jossa potilaan alkurytminä on ei-defibrilloitava rytmi ja viive potilaan tavoittamiseen tai hoitoelvytyksen aloittamiseen on pitkä «Andersen LW, Holmberg MJ, Berg KM, ym. In-Hospital Cardiac Arrest: A Review. JAMA 2019;321(12):1200-1210 »15.

Sydänpysähdysriskin ennakoiva tunnistaminen ja hoidon suunnittelu sairaalassa ja terveydenhuollon yksikössä

Sairaalan ulkopuolella tapahtuva hoitoelvytys

• Hoitoelvytys täytyy aloittaa mahdollisimman nopeasti. Ensihoitojärjestelmillä on oltava nopea vaste ja riittävät resurssit hoitoelvytyksen toteuttamiseen «Boulton AJ, Edwards R, Gadie A, ym. Prehospital critical care beyond advanced life support for out-of-hospital cardiac arrest: A systematic review. Resusc Plus 2025;21():100803 »59, «Greif R, Cheng A, Abelairas-Gómez C, ym. Education, Implementation, and Teams: 2025 International Liaison Committee on Resuscitation Consensus on Science With Treatment Recommendations. Resuscitation »60.
• Jos aikuispotilaalla on ei-traumaattinen sydänpysähdys sekä jatkuva tai uusiutuva kammiovärinä, tulee paikalliset toimintamallit huomioiden harkita potilaan kuljettamista elvyttäen yksikköön, jossa on valmius ECMO-avusteiseen elvytykseen. Keskeistä on tunnistaa potilaat, jotka voivat hyötyä ECMO-hoidosta.
• Ensihoitohenkilöstöllä on oltava selkeät ohjeet elvytyksestä pidättäytymisestä ja elvytyksen lopettamisesta sekä mahdollisuus pyytää hoito-ohje lääkäriltä.
• Ensihoitojärjestelmän pitää seurata henkilöstön osallistumista elvytystilanteisiin ja tunnistaa ne, joille elvytyskokemusta kertyy vähän, jotta elvytysosaamista voidaan vahvistaa «Bray J, Finn J, Lockey A ym. on behalf of the EIT Task Forces. Collaborators: Ziad Nehme, Andrew Nguyen Emergency Medical Services (EMS) Experience and Exposure to OHCA resuscitation in Adults and Chi»61.

Elvytystilanteen tiimityö ja työnjako

• Elvytystilanteen alussa tulee sopia selkeä työnjako.
• Yhdellä henkilöllä on oltava kokonaisvastuu tilanteen johtamisesta, ja hänen tehtävänsä on varmistaa tiimityön sujuvuus.
• Keskeiset roolit ovat:
  • paineluelvytyksen toteuttaja
  • hengitystien hallinnasta ja ventiloinnista vastaava
  • defibrillaattorin käytöstä vastaava
  • lääkityksestä ja suoniyhteydestä vastaava
  • kirjaamisesta ja ajan seurannasta vastaava
• Roolit nimetään ääneen, ja niitä voidaan vaihtaa tarpeen mukaan kuormituksen tasaamiseksi. Etenkin elvytystilanteen alussa on todennäköistä, että sama henkilö vastaa useammasta tehtävästä ja tehtäviä voidaan jakaa vasta, kun auttajia on enemmän paikalla.
• Työnjaon lisäksi onnistunut elvytystiimityö edellyttää selkeää johtamista, yhteistä tilannetietoisuutta, avointa kommunikaatiota ja keskinäistä tukea.
• Tehtävänannoissa käytetään kohdennettua ja suljettua viestintää, jolla varmistetaan, että annettu ohje on ymmärretty ja toteutettu.
• Kaikkien tiimin jäsenten tulee tuoda esiin havaitsemansa ongelmat ja turvallisuusuhat sekä osallistua aktiivisesti tilanteen hallintaan.

Potilaan tietoisuus ja reagointi elvytyksen aikana

• Potilas saattaa reagoida tai osoittaa tietoisuuden merkkejä elvytyksen aikana, mikä liittyy tehokkaan elvytyksen aikaansaamaan aivojen verenkierron paranemiseen.
• Ilmiö on harvinainen, mutta sitä on viime vuosina raportoitu yhä enemmän.
• Rauhoittavien ja kipulääkkeiden käyttöä pieninä annoksina voidaan harkita.
  • Käytettävistä lääkkeistä ja niiden annostuksesta ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä.
  • Pelkkien lihasrelaksanttien käyttöä tulee välttää.

Defibrillaattorin käyttö

• Ainoastaan niiden ammattilaisten, jotka osaavat nopeasti ja varmasti tunnistaa sydämen rytmin (alle 5 sekunnissa) ja tarvittaessa suorittaa defibrillaation turvallisesti mahdollisimman lyhyillä painelun keskeytyksillä (alle 5 sekuntia), tulisi käyttää manuaalista defibrillaattoria.
  • Hoitoelvytyskoulutuksen saaneiden tulisi osata käyttää sekä neuvovaa että manuaalista defibrillaattoria.
• Mikäli neuvova defibrillaattori on jo kytketty potilaaseen hoitoelvytystiimin saapuessa paikalle, elvytyssykliä jatketaan neuvovan defibrillaattorin antamien ohjeiden mukaan. Manuaalista defibrillaattoria siirrytään käyttämään 2 minuutin painelusyklin aikana, heti kun se on mahdollista.

Jatkuva tai uusiutuva kammiovärinä

• Harkitse energiamäärän suurentamista defibrillaattorin valmistajan ohjeiden mukaan, jos defibrillaatio suoritetaan manuaalisella laitteella ja kammiovärinä palaa defibrillaation jälkeen.
• Mikäli kammiovärinä palaa tai jatkuu 3 peräkkäisen defibrillaation jälkeen
  • tarkista, että elektrodit on sijoiteltu oikein
  • harkitse vaihtoehtoista elektrodien sijoittelua (etu-takapositio) ja valmistaudu asettamaan uudet defibrillaatioelektrodit seuraavan rytmintarkastuksen yhteydessä.
• Kaksoisdefibrillaatio (dual (double) sequential defibrillation DSD) tarkoittaa elektrodien etu-sivuposition ja etu-takaposition yhdistelmää, jossa iskut annetaan peräkkäin kahdella defibrillaattorilla. Menetelmää on käytetty jatkuvan tai uusiutuvan kammiovärinän hoidossa. Kaksoisdefibrillaation suorittaminen on haasteellista, ja tutkimusnäyttö menetelmästä on vähäistä «Ohshimo S, Drennan I, Deakin CD ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Advanced Life Support Task Force. Double Sequence Defibrillation, Consensus on Science with Treatm»66.
  • Kaksoisdefibrillaation rutiinimaista käyttöä ei suositella «Deakin CD, Drennan I, Morley PT ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Advanced Life Support Task Force. Double Sequence Defibrillation. Consensus on Science with Treatm»67.

Hengitystien hoito ja ventilaatio

• Avaa hengitystie tarvittaessa leuan kohotusta ja nieluputkea apuna käyttäen. Aloita ventilaatio painelun aloituksen jälkeen tarvittaessa ensin naamari-paljeventilaatiolla ja siirry muiden hengitystievälineiden käyttöön auttajien koulutuksen ja osaamisen mukaan «Soar J, Nicholson TC, Parr MJ ym. Advanced Airway Management During Adult Cardiac Arrest Consensus on Science with Treatment Recommendations [Internet ] Brussels, Belgium: International Liaison Commit»68.
• Käytä suurinta mahdollista happivirtausta elvytyksen aikana (> 15 litraa happea minuutissa) huomioiden hapen riittävyys koko elvytyksen ajan «Skrifvars MB, Ohshimo S, Grunau B ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support and Advanced Life Support Tasks Forces. Oxygen dose during cardiopulmonary re»69.
• Aloita tehokas ventilaatio heti kun mahdollista ja säädä ventilaatio (kertatilavuus ja ventilaatiotiheys) siten, että saavutetaan riittävä kaasujenvaihto ja vältetään hyperventilaatio «Johnson NJ, Debaty G, Yang BY ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support and Advanced Life Support Tasks Forces. Ventilation Parameters during Adult Cardi»70.
  • Naamari-paljeventilaatiossa optimoi naamarin tiiviys ja hengitystien avoimuus. Jos mahdollista, käytä naamari-paljeventilaatiossa kahden henkilön tekniikkaa.
  • Jokaisen ventilaation tulee olla yli sekunnin kestoinen, ja rintakehän tulee nousta.
• Käytä hengitystien hallinnassa vaiheittaista lähestymistapaa. Jos perusmenetelmillä ei saavuteta tehokasta ventilaatiota tai jatkuva paineluelvytys sitä edellyttää, käytä supraglottista hengitystievälinettä «Wang HE, Schmicker RH, Daya MR, ym. Effect of a Strategy of Initial Laryngeal Tube Insertion vs Endotracheal Intubation on 72-Hour Survival in Adults With Out-of-Hospital Cardiac Arrest: A Randomized »71, «Debaty G, Johnson N, Perkins G ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force. Airway management with a supraglottic airway device during resuscita»72.
• Intubaation saa suorittaa ainoastaan kokenut toimenpiteen tekijä, jonka onnistumisen todennäköisyys on suuri.
  • Suurena onnistumisen todennäköisyytenä voidaan pitää yli 95 %:n mahdollisuutta onnistua kahdella yrityksellä «Jabre P, Penaloza A, Pinero D, ym. Effect of Bag-Mask Ventilation vs Endotracheal Intubation During Cardiopulmonary Resuscitation on Neurological Outcome After Out-of-Hospital Cardiorespiratory Arrest»73, «Bernhard M, Mohr S, Weigand MA, ym. Developing the skill of endotracheal intubation: implication for emergency medicine. Acta Anaesthesiol Scand 2012;56(2):164-71 »74.
  • Suorituksen aikana painelu saa keskeytyä alle 5 sekunniksi.
  • Käytä suoraa laryngoskopiaa tai videolaryngoskopiaa intubaatiossa paikallisten ohjeiden ja osaamisen mukaan. Mikäli videolaryngoskopia on välittömästi käytettävissä, sitä on suositeltavaa käyttää «Moskowitz A, Nolan J, Crowley C ym. Tracheal Intubation using Video Laryngoscopy as Compared to Direct Laryngoscopy During Cardiac Arrest Resuscitation. Consensus on Science with Treatment Recommendat»75.
• Aloita välittömästi hengitystievälineen asettamisen jälkeen uloshengityksen hiilidioksidin (EtCO₂) käyränäytöllinen jatkuva kapnografiaseuranta, jotta hengitystievälineen oikea paikka sekä ventilaation onnistuminen voidaan varmistaa.
  • EtCO₂-kapnografiaseurannalla voidaan varmistaa myös onnistunut ventilaatio naamari-paljeventilaation avulla.
• Jatka ventilaatiota 10 kertaa minuutissa painelua keskeyttämättä «Olasveengen T, Mancini MB, Berg, RA ym. CPR : Chest Compression to Ventilation Ratio-In-Hospital- Adult Consensus on Science and Treatment Recommendation [Internet]. Brussels, Belgium: International L»76.
  • Jos supraglottista hengitystievälinettä käytettäessä esiintyy ilmavuotoa, keskeytä painelu ventilaation ajaksi ja jatka painelu-ventilaatiosuhdetta 30:2.
• Mekaanisen ventilaation (hengityskonehoidon) käytöstä elvytyksen aikana on niukasti tutkimusnäyttöä, ja sen turvallinen käyttö edellyttää erityisosaamista ventilaattorihoidon toteuttamisessa «Johnson NJ, Debaty G, Yang BY ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support and Advanced Life Support Tasks Forces. Ventilation Parameters during Adult Cardi»70.
  • Ventilaattori säädetään tilavuuskontrolloidulle ventilaatiomuodolle: kertahengitystilavuus 500 ml, happiprosentti 100 %, ventilaatiotaajuus 10/min, sisäänhengitysaika 1–2 sekuntia, positiivinen uloshengityspaine (PEEP) 0–5 cmH₂O, hengitystiepaineen hälytysraja 60–70 cmH₂O, virtauskäynnistys (trigger) pois kytkettynä. Mikäli mekaaninen ventilaatio osoittautuu tehottomaksi, siirrytään manuaaliseen ventilointiin.
• Mikäli normaalit hengitysteiden hallintamenetelmät (supraglottinen väline tai intubaatio) eivät onnistu ja potilaalla epäillään olevan ylähengitysteiden ahtauma, tulee toimenpiteeseen koulutetun terveydenhuollon ammattilaisen yrittää hengitystien avaamista kirurgisesti.

Suoniyhteys ja elvytyslääkkeet

Laajasti monitoroidun potilaan fysiologiaan perustuva hoitoelvytys

• Fysiologiaan perustuvassa hoitoelvytyksessä tavoitteena on saavuttaa diastolinen verenpaine > 30 mmHg ja EtCO₂ > 3,3 kPa.
• Nopeasti pienenevä EtCO₂ voi olla osoitus sydänpysähdyksestä tai hyvin heikosta sydämen minuuttivirtauksesta.
• Harkitse paineluelvytyksen aloittamista, mikäli systolinen verenpaine on < 50 mmHg hoitotoimenpiteistä huolimatta.
• Aikuispotilaille, joille on asetettu jatkuva valtimopainemittaus, voidaan adrenaliinia harkita annettavaksi pieninä annoksina (50–100 mikrog IV) 1 mg:n IV-bolusannosten sijaan, jos sillä saavutetaan suotuisa vaikutus valtimopaineeseen. Jos kumulatiivinen 1 mg:n annos ei tuota vastetta, tulee varmistaa suoniyhteyden toimivuus ja harkita jatkossa tavanomaisia 1 mg:n IV-annoksia 3–5 minuutin välein «Welsford M, Berg KM, Neumar RW ym. Vasopressors in adult cardiac arrest: Consensus on Science with Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Committee on Resuscitat»82, «Holmberg MJ, Fernando S, Elshaer A ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Advanced Life Support Task Force. Vasopressors in Adult Cardiac Arrest, Consensus on Science wi»83.

Kapnografia elvytyksen aikana

• Käyränäytöllisen jatkuvan kapnografian avulla voidaan seurata uloshengitysilmassa olevan hiilidioksidin (EtCO₂) osapainetta. Elvytyksen aikana se heijastelee sydämen minuuttivirtausta ja keuhkoverenkierron tilaa.
• Kapnografia toimii luotettavimmin intubaatioputkeen asennettuna, mutta sitä voidaan käyttää myös supraglottisten hengitystievälineiden käytön yhteydessä tai jopa naamari-paljeventilaation yhteydessä.
• Elvytyksen aikana kapnografialla
  • varmistetaan, että intubaatioputki sijaitsee henkitorvessa
  • arvioidaan paineluelvytyksen laatua.
• EtCO₂:n selkeä suureneminen paineluelvytyksen aikana saattaa viitata verenkierron palautumiseen. Tätä ei kuitenkaan tulisi käyttää yksin verenkierron palautumisen merkkinä, eikä painelusykliä tule keskeyttää, vaikka EtCO₂ suurenisikin «Paiva EF, Paxton JH, O'Neil BJ. The use of end-tidal carbon dioxide (ETCO(2)) measurement to guide management of cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2018;123():1-7 »91.
• Pientä EtCO₂-arvoa ei tule yksinään käyttää päätöksenteon kriteerinä elvytysyrityksen lopettamisesta.

Ultraäänitutkimuksen käyttö elvytyksen aikana

• Ultraäänitutkimuksen tekeminen edellyttää osaamista koko elvytystiimiltä, sillä ultraäänen käyttö ei saa pitkittää painelutaukoja eikä aiheuttaa ylimääräisiä taukoja elvytyksessä «Reynolds JC, Nicholson T, O'Neil B, ym. Diagnostic test accuracy of point-of-care ultrasound during cardiopulmonary resuscitation to indicate the etiology of cardiac arrest: A systematic review. Resus»92.
• Ultraäänitutkimuksella on mahdollista tarkistaa sydämen toiminta ja todeta mahdollisesti hoidettavissa oleva sydänpysähdyksen syy (sydäntamponaatio, hypovolemia tai jänniteilmarinta).
• Ultraäänitutkimukseen ja elvytystilanteeseen liittyvien virhelähteiden vuoksi yksittäiseen ultraäänilöydökseen tulee suhtautua varauksella.
• Oikean kammion laajentuminen ei ainoana löydöksenä oikeuta massiivikeuhkoembolian diagnoosiin.
• Sydämen supistuvuuden arvioita ei pidä käyttää perusteena elvytyksen lopettamiselle «Reynolds JC, Issa MS, C Nicholson T, ym. Prognostication with point-of-care echocardiography during cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2020;152():56-68 »93.

Mekaaniset paineluelvytyslaitteet

• Käytä mekaanista paineluelvytyslaitetta vain niissä tilanteissa, joissa laadukas paineluelvytys ei muutoin ole mahdollista tai vaarantaa auttajan turvallisuuden (kuljetus elvyttäen sairaalaan tai koronaariangiografian aikana) «Pocock H, Nicholson T, Szarpak L ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Advanced Life Support Task Force. Mechanical CPR Devices, Consensus on Science with Treatment Rec»94.
  • Vain koulutettujen tiimien tulisi käyttää paineluelvytyslaitetta, jotta painelutauot jäävät mahdollisimman lyhyiksi laitteen asettamisen aikana.
  • Varmista ventilaation onnistuminen laitteen käytön aikana ja intuboi potilas tarvittaessa.

Kehonulkoinen happeuttaminen (eCPR/ECMO-hoito)

• Kehonulkoista happeutusta (ECMO) voidaan harkita hoitokeinona valikoiduille potilaille, joille ei ole saatu palautettua pysyvää verenkiertoa tavanomaisella elvytyksellä «Holmberg MJ, Granfeldt A, Guerguerian AM, ym. Extracorporeal cardiopulmonary resuscitation for cardiac arrest: An updated systematic review. Resuscitation 2023;182():109665 »95, «Donnino MW, Andersen LW, Deakin CD ym. Extracorporeal Cardiopulmonary Resuscitation (ECPR) for Cardiac Arrest – Adults Consensus on Science with Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium:»96.
• Näytön puutteen vuoksi yksiselitteisiä potilasvalintakriteereitä ei ole.
  • Alueellisesti on sovittava koko hoitoketjuun osallistuvien kanssa potilasvalintakriteerit, toimintamallit ja resurssit, joilla tämä hoitovaihtoehto voidaan toteuttaa elvytyksen yhteydessä.
• Tilanteet, joissa eCPR/ECMO-hoitoa voidaan harkita, liittyvät niin sanottuna siltahoitona johonkin tiettyyn hoitomuotoon vastaanottavassa sairaalassa (koronaariangiografia ja sepelvaltimoiden pallolaajennus (PCI), keuhkovaltimon trombektomia, hypotermisen potilaan lämmitys, tiettyjen lääkkeiden yliannostuksen aiheuttama sydänpysähdys).

Yleisohje

• Aloita elvytys normaalin hoitoelvytysalgoritmin mukaisesti.
• Etsi aktiivisesti mahdollisia hoidettavissa olevia syitä elottomuudelle. Hoidettavissa olevat sydänpysähdyksen mahdolliset syyt jaetaan 4H- ja 4T-ryhmiin, jotka ovat
  • 4H: 1) hypoksia, 2) hypovolemia, 3) elektrolyyttihäiriöt (hypo- tai hyperkalemia, -kalsemia, -magnesemia tai -glykemia,) 4) hypo- tai hypertermia
  • 4T: 1) tensiopneumothorax eli jänniteilmarinta, 2) sydänpussin tamponaatio, 3) tromboosi, 4) toksiinit eli myrkytys.
• Tarpeen mukaan priorisoi hoidettavissa olevien syiden hoitaminen, vaikka se edellyttäisi paineluelvytyksen hetkellistä keskeyttämistä.

Trauma

• Vammapotilaan elvytys eroaa muista syistä sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden elvytyksestä.
• Sydänpysähdyksen hoito kannattaa aloittaa, jos potilas on tavoitettu lyhyellä viiveellä tai sydän on pysähtynyt ensihoitohenkilöstön paikalla ollessa ja vammojen luonne tai laajuus eivät sulje pois selviytymisen mahdollisuutta. Potilaan tavoittaminen, hoitotoimien nopeus sekä koko hoitoketjun osaaminen ja toimivuus ensihoidosta sairaalaan ovat potilaan selviytymisen kannalta merkittäviä.
• Traumaperäisessä sydänpysähdyksessä elvytyksen aloittamatta jättämistä tulee harkita, jos elonmerkkejä ei ole havaittu edeltävien 15 minuutin aikana tai vammat eivät ole hoidettavissa (esim. massiivinen aivovamma).
• Vammapotilaan elvytyksessä tärkeintä on tunnistaa ja hoitaa hoidettavissa olevat sydänpysähdyksen syyt (esim. hypovolemia, hypoksia, jänniteilmarinta, sydänpussin tamponaatio) mahdollisimman nopeasti. Edes rintakehän painelu ei saa viivästyttää tai hidastaa näiden hoitoa.
• Ultraäänitutkimus voi auttaa sydänpysähdyksen syyn määrittämisessä ja hoidon vasteen seurannassa.
• Ks. kuva vammapotilaan elvytyksestä «Vammapotilaan elvytys»15.
• Vammapotilaan sydänpysähdyksen lähtörytminä on etiologian vuoksi useimmiten PEA tai asystolia «Kleber C, Giesecke MT, Lindner T, ym. Requirement for a structured algorithm in cardiac arrest following major trauma: epidemiology, management errors, and preventability of traumatic deaths in Berlin»97. Onnettomuustilanteen syy voi olla myös äkillinen sydäntapahtuma ja siihen liittyvä kammiovärinä, jolloin potilaan vammat saattavat olla hyvin lieviä.
• Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto painamalla vuotokohtaa, hemostaattisilla sidoksilla, kiristyssiteellä tai lantiovyöllä ja pyri korjaamaan tila nesteytyksellä sekä aloittamalla verituotteiden anto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä hypovoleemisen sydämen painelu ei ole tehokasta «Jeffcoach DR, Gallegos JJ, Jesty SA, ym. Use of CPR in hemorrhagic shock, a dog model. J Trauma Acute Care Surg 2016;81(1):27-33 »98, «Watts S, Smith JE, Gwyther R, ym. Closed chest compressions reduce survival in an animal model of haemorrhage-induced traumatic cardiac arrest. Resuscitation 2019;140():37-42 »99, «Sperry JL, Guyette FX, Brown JB, ym. Prehospital Plasma during Air Medical Transport in Trauma Patients at Risk for Hemorrhagic Shock. N Engl J Med 2018;379(4):315-326 »100,
• Torakostomia on todennäköisesti tehokkaampi jänniteilmarinnan purkamisessa kuin neulatorakosenteesi, erityisesti jos potilaan ventilaatiossa käytetään positiivista hengitystiepainetta.
• Hätätorakotomialla on merkitystä niiden elottomien traumapotilaiden ennusteen kannalta, joilla epäillään sydäntamponaatiota «Liu A, Nguyen J, Ehrlich H, ym. Emergency Resuscitative Thoracotomy for Civilian Thoracic Trauma in the Field and Emergency Department Settings: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Surg Res 2022;»101.
• Jos traumapotilaalla todetaan terävä rintakehävamma, torakotomiaa harkitaan, jos
  • avoin sydänhieronta saadaan toteutumaan 15 minuutin kuluessa elottomuuden havaitsemisesta
  • paikalla on kokenut tiimi, joka hallitsee toimenpiteen
  • toimintaympäristö ja välineistö mahdollistavat toimenpiteen.
• Vammapotilaan pitkittynyt elvytys on useimmiten tuloksetonta. Ellei spontaania verenkiertoa saavuteta hoidettavissa olevien syiden pois sulkemisen ja hoidon jälkeen, ennuste on huono eikä elvytystä tule jatkaa.
• Elvytyksen lopettamista tulee harkita, jos
  • spontaania verenkierron palautumista (ROSC) ei saavuteta 20 minuutin kuluessa korjattavissa olevien syiden hoidosta huolimatta tai
  • ultraäänellä tutkittaessa PEA-rytmissä ei todeta sydämen mekaanista toimintaa 20 minuutin kuluessa korjattavien syiden asianmukaisesta hoidosta «Millin MG, Galvagno SM, Khandker SR, ym. Withholding and termination of resuscitation of adult cardiopulmonary arrest secondary to trauma: resource document to the joint NAEMSP-ACSCOT position stateme»102, «Leis CC, Hernández CC, Blanco MJ, ym. Traumatic cardiac arrest: should advanced life support be initiated? J Trauma Acute Care Surg 2013;74(2):634-8 »103.

Hyperkalemia ja elektrolyyttihäiriöt

• Hyperkalemia ja muut elektrolyyttihäiriöt on tunnistettava mahdollisena rytmihäiriöiden ja sydänpysähdyksen aiheuttajana. Hyperkalemiaa esiintyy useimmiten potilailla, joilla on munuaissairaus. Suurin riski on dialyysipotilailla. Vierianalytiikan käyttö mahdollistaa elektrolyyttihäiriöiden diagnosoinnin elvytyksen aikana «Jessen MK, Andersen LW, Djakow J, ym. Pharmacological interventions for the acute treatment of hyperkalaemia: A systematic review and meta-analysis. Resuscitation 2025;208():110489 »104.
• Hyperkalemian aiheuttamassa sydänpysähdyksessä «Jessen MK, Andersen LW, Djakow J, ym. Pharmacological interventions for the acute treatment of hyperkalaemia: A systematic review and meta-analysis. Resuscitation 2025;208():110489 »104:
  • anna kalsiumia sekä 50 ml natriumbikarbonaattia (NaBic 7,5 %) nopeana IV-annoksena (eri laskimoreitistä tai huuhdellen välillä)
  • harkitse ECPR-hoitoa ja dialyysiä, mikäli muulle hoidolle ei vastetta.
• Hypokalemian aiheuttamassa sydänpysähdyksessä:
  • anna 20 mmol kaliumkloridia 2–3 minuutissa ja sen jälkeen tarvittaessa 10 mmol 2 minuutissa
  • mittaa veren kaliumpitoisuutta ja titraa kaliuminfuusiota tilanteen mukaan, kunnes seerumin K ≥ 4,0 mmol/l
  • anna tarvittaessa lisäksi 2 g (8 mmol) magnesiumsulfaattia 2 minuutissa.

Hypotermia

• Ks. kuva Tapaturmaisen hypotermian hoito «Tapaturmaisen hypotermian hoito»16, «Pasquier M, Hugli O, Paal P, ym. Hypothermia outcome prediction after extracorporeal life support for hypothermic cardiac arrest patients: The HOPE score. Resuscitation 2018;126():58-64 »105.
• Käytä aikaa elintoimintojen olemassaolon tarkistamiseen jopa yhden minuutin ajan «Paal P, Gordon L, Strapazzon G, ym. Accidental hypothermia-an update : The content of this review is endorsed by the International Commission for Mountain Emergency Medicine (ICAR MEDCOM). Scand J Tra»106, «Truhlář A, Deakin CD, Soar J, ym. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2015: Section 4. Cardiac arrest in special circumstances. Resuscitation 2015;95():148-201 »107.
• Määritä potilaan kehon lämpötila alhaisia lukemia mittaavalla lämpömittarilla korvakäytävästä, jos potilas hengittää spontaanisti, ja ydinlämpötila ruokatorvesta, jos potilaalla on intubaatioputki tai ruokatorvikanavalla varustettu supraglottinen hengitystieväline «Pasquier M, Paal P, Kosinski S, ym. Esophageal Temperature Measurement. N Engl J Med 2020;383(16):e93 »108.
• Käytä Swiss Staging Systemin mukaista arviota, mikäli kehon lämpötilaa ei ole mahdollista mitata luotettavasti, ks. kuva «Tapaturmaisen hypotermian päivitetty sveitsiläinen luokitus»17.
• Lisäjäähtymisen estäminen, nopea kuljettaminen sairaalaan ja potilaan lämmittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä.
• Hypotermiset potilaat, joilla on uhkaavan sydänpysähdyksen riskitekijöitä (kehon lämpötila alle 30 °C, kammioperäinen rytmihäiriö, systolinen verenpaine alle 90 mmHg) tai sydänpysähdys, tulisi yleensä kuljettaa lämmitettäväksi suoraan sairaalaan, jossa on mahdollisuus ECMO-hoitoon.
• Hypotermisen sydänpysähdyspotilaan elvytyksen tulee olla keskeytymätöntä kuljetuksen ajan.
  • Harkitse mekaanisen paineluelvytyslaitteen käyttöä.
• Viivästytä hypotermisen sydänpysähdyspotilaan elvytyksen aloittamista tai käytä jaksoittaista elvytystä silloin, kun potilaan ydinlämpötila on alle 28 °C eikä välitön tai jatkuva elvytys ole mahdollista (esim. alkuvaiheen pelastustoimien aikana tai siirrettäessä potilasta kiireellisesti lämpimämpään ympäristöön).
• Jos kammiovärinä jatkuu kolmannen defibrillaation jälkeen, pidättäydy uusista yrityksistä, kunnes kehon lämpötila on yli 30 °C.
• Adrenaliini kumuloituu elimistöön alle 30 asteessa aiheuttaen mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
  • Anna potilaalle 1 mg adrenaliinia vain kerran, mikäli potilaan kehon lämpötila on alle 30 °C ja kehonulkoisen lämmityksen aloittamisessa on viivettä. «Paal P, Gordon L, Strapazzon G, ym. Accidental hypothermia-an update : The content of this review is endorsed by the International Commission for Mountain Emergency Medicine (ICAR MEDCOM). Scand J Tra»106.
  • Pidennä adrenaliinin antoväliä 6–10 minuuttiin, jos hypotermisen potilaan kehon lämpötila on 30–35 °C.
• Arvioi hypotermisen potilaan ennustetta HOPE (Hypothermia Outcome Prediction after Extra-Corporeal Life Support) -pisteytyksen mukaisesti. Hypotermisen sydänpysähdyspotilaan lämmittäminen sairaalassa tulisi suorittaa ensisijaisesti ECMO-hoidolla ja toissijaisesti sydän-keuhkokoneella «Paal P, Gordon L, Strapazzon G, ym. Accidental hypothermia-an update : The content of this review is endorsed by the International Commission for Mountain Emergency Medicine (ICAR MEDCOM). Scand J Tra»106, «Donnino MW, Andersen LW, Deakin CD ym. Extracorporeal Cardiopulmonary Resuscitation (ECPR) for Cardiac Arrest – Adults Consensus on Science with Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium:»96.

Keuhkoembolia

• Selviytyminen keuhkoembolian aiheuttamasta sydänpysähdyksestä on harvinaista «Böttiger BW, Arntz HR, Chamberlain DA, ym. Thrombolysis during resuscitation for out-of-hospital cardiac arrest. N Engl J Med 2008;359(25):2651-62 »109.
• Diagnoosiin pääseminen sydänpysähdyksen aikana on haasteellista «Pokorna M, Necas E, Skripsky R, ym. How accurately can the aetiology of cardiac arrest be established in an out-of-hospital setting? Analysis by "concordance in diagnosis crosscheck tables". Resuscita»110, «Aagaard R, Løfgren B, Caap P, ym. A low end-tidal CO(2)/arterial CO(2) ratio during cardiopulmonary resuscitation suggests pulmonary embolism. Resuscitation 2018;133():137-140 »111.
• Sydänpysähdystilanteessa rytminä on tavallisesti PEA.
• Pieni EtCO₂-arvo (alle 1,7 kPa) hyvälaatuisesta rintakehän painantaelvytyksestä huolimatta voi olla viite keuhkoemboliasta «Aagaard R, Løfgren B, Caap P, ym. A low end-tidal CO(2)/arterial CO(2) ratio during cardiopulmonary resuscitation suggests pulmonary embolism. Resuscitation 2018;133():137-140 »111, «Heradstveit BE, Sunde K, Sunde GA, ym. Factors complicating interpretation of capnography during advanced life support in cardiac arrest--a clinical retrospective study in 575 patients. Resuscitation »112.
• Diagnostiikan apuna voi harkita ultraäänitutkimusta elvytyksen aikana «Reynolds JC, Nicholson T, O'Neil B, ym. Diagnostic test accuracy of point-of-care ultrasound during cardiopulmonary resuscitation to indicate the etiology of cardiac arrest: A systematic review. Resus»92.
  • Ultraäänitutkimuksen ja elvytystilanteeseen liittyvien virhelähteiden vuoksi ennusteeseen ja yksittäiseen löydökseen tulee suhtautua varauksellisesti. Esimerkiksi oikean kammion laajentuminen ei ainoana löydöksenä anna aihetta massiivikeuhkoembolian diagnoosiin, eikä arvioita tulisi yksin käyttää perusteena elvytyksen lopettamiselle «Reynolds JC, Issa MS, C Nicholson T, ym. Prognostication with point-of-care echocardiography during cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2020;152():56-68 »93.
• Anna elvytyksen aikana liuotushoito, mikäli on vahva epäily keuhkoembolian aiheuttamasta sydänpysähdyksestä «Wetsch WA, Böttiger BW, Andersen LW ym. Cardiac arrest associated with pulmonary embolism Consensus on Science with Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Commit»87.
• Liuotushoidon annon jälkeen harkitse tavanomaista pidempää elvytysaikaa (60–90 minuuttia). Päätös tehdään potilaskohtaisesti tilanteen, hoitovasteen ja kokonaisennusteen perusteella.
• Harkitse ECMO-hoitoa valikoiduille potilaille, mikäli tavanomainen hoitoelvytys ei tuota tulosta.

Sepelvaltimotukos

• Sepelvaltimotukos on aikuisten yleisin sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyksen syy «Gräsner JT, Wnent J, Herlitz J, ym. Survival after out-of-hospital cardiac arrest in Europe - Results of the EuReCa TWO study. Resuscitation 2020;148():218-226 »113.
• Epäile akuuttia sepelvaltimon tukosta, jos potilaalla on
  • akuutti rintakipu ennen elottomuuden alkua
  • tiedossa oleva sepelvaltimotauti
  • lähtörytminä VF tai pulssiton VT
  • aikaisintaan 8 minuutin kuluttua ROSC:n jälkeen 12-kytkentäisessä EKG:ssä ST-nousuinfarktin merkit «Baldi E, Schnaubelt S, Caputo ML, ym. Association of Timing of Electrocardiogram Acquisition After Return of Spontaneous Circulation With Coronary Angiography Findings in Patients With Out-of-Hospital»114.
• Aloita jo elvytyksen aikana reperfuusiohoidon tarpeen arviointi ja tarvittaessa hoitoketjun välitön käynnistäminen potilaan saattamiseksi syynmukaiseen hoitoon.
• Jos sydän käynnistyy,
  • ST-nousuinfarktipotilailla pyritään välittömään sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ja tarvittaessa PCI-toimenpiteeseen ≤ 120 minuutin kuluessa diagnoosista «Drennan I, Nikolaou N, Netherton S ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation’ s (ILCOR) Advanced Life Support Task Force. Early Coronary Angiography Post-ROSC [Internet] Br»115
    • Sairaalan ulkopuolisissa elottomuustilanteissa harkitse liuotushoitoa, mikäli aikaviive toimenpiteeseen on yli 120 minuuttia.
  • potilailla, joilla ei ole ST-noususydäninfarktin merkkejä EKG:ssä, harkitse välitöntä sepelvaltimokuvausta ja tarvittaessa PCI-toimenpidettä, mikäli potilaan hemodynamiikka on epästabiili
  • potilaille, joilla ei todeta iskeemisiä muutoksia EKG:ssä, sepelvaltimokuvaus voidaan tehdä myöhemmin sairaalahoidon aikana.
• Jos sydän ei käynnisty tai ROSC saavutetaan vain hetkellisesti,
  • harkitse potilaan kuljettamista elvyttäen PCI-toimenpiteeseen, jos kyseessä on hyväennusteinen potilas ja käytössä olevat resurssit (kokenut elvytystiimi, välineistö, auttajien lukumäärä) ovat riittävät potilaan siirtoon ja alueellisesti on kaikkien hoitoketjuun osallistuvien kanssa sovittu potilasvalintakriteerit ja toimintamallit
  • mekaaninen paineluelvytyslaite mahdollistaa turvallisen kuljetuksen laadukkaasti elvyttäen «Pocock H, Nicholson T, Szarpak L ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Advanced Life Support Task Force. Mechanical CPR Devices, Consensus on Science with Treatment Rec»94.

Hukkuminen

• Auttajien on huolehdittava omasta turvallisuudestaan pelastustoimien aikana.
  • Käytä pelastusrengasta tai muuta vastaavaa apuvälinettä auttajien osaamisen mukaisesti.
• Rangan tukeminen ei saa viivästyttää elottoman potilaan pelastamista vedestä.
• Aloita elvytystoimet heti, kun ne on mahdollista toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti «Beerman S, Mecrow T, Fukuda T ym.on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation BLS Life Support Task Force(s).AED first vs CPR first for drowning, Consensus on Science with Treatme»116.
• Aloita elvytys 5 puhalluksella tai mahdollisuuksien mukaan naamari-paljeventilaatiolla käyttäen 100-prosenttista happea «Bierens J, Bray J, Abelairas-Gomez C, ym. A systematic review of interventions for resuscitation following drowning. Resusc Plus 2023;14():100406 »117, «Dunne C, Morgan P, Bierens J ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation BLS Life Support Task Force(s). Ventilation of compression first strategies for drowning Consensus on»118, «Seesink J, Thom O, Johnson S ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation BLS Life Support Task Force(s). Oxygen administration following drowning Consensus on Science with Tr»119.
• Ellei potilaan oma hengitys ja tajunta palaudu, jatka PPE:tä normaalin elvytysalgoritmin mukaisesti «Sempsrott J, Szpilman D, Liu L ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation BLS Life Support Task Force. Compression-only CPR vs Standard CPR with Compressions and Ventilation»120, «Bierens J, Barcala-Furelos R, Beerman S ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force(s). Airway Management in drowning. Review and Task Force Ins»121.
• Mikäli ventilaatiossa tarvitaan korkeaa sisäänhengityspainetta, lisää sitä vähitellen ja huomioi paineen lisäyksen mahdollisesti aiheuttama mahalaukun täyttyminen.
• Huomioi hypotermisen potilaan elvytyshoito, mikäli on viitteitä siitä, että potilas on ollut hypoterminen ennen hukkumista.

Myrkytyksestä aiheutunut sydänpysähdys

• Varmista elvyttäjän suojautuminen mahdollisilta ihon tai limakalvojen kautta välittyviltä myrkkyaineilta PPE:n aikana.
• Myrkytyksen aiheuttaneen aineen imeytymisen esto, antagonisaatio, dekontaminaatio ja eliminaation tehostaminen on tärkeää «Grunau B, O’Neil B, Giustini D ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Advanced Life Support Task Force. Opioid-Specific Advanced Life Support Therapies for Cardiac Arres»122.
  • Ole tarvittaessa yhteydessä Myrkytystietokeskukseen ja hyödynnä sen asiantuntemusta.
• Annostele antidootti heti kun mahdollista, mikäli myrkytyksen aiheuttaja on tiedossa.
• Harkitse tavallista pidempää elvytysaikaa tai ECMO-hoitoa.

Raskaana olevan elvytys

• Raskaana olevan elvytyksessä noudatetaan kaikilta osiltaan tavanomaisen elvytyksen hoito-ohjetta «Zelop CM, Shamshirsaz A, Drennan I ym. on behalf of the ALS Task Force. Resuscitation interventions for cardiac arrest during pregnancy: Task Force Synthesis of a Scoping Review [Internet] Brussels, B»123.
• Oleellista on tilanteen mukaan pyytää elvytystilanteeseen ajoissa sekä obstetrista että neonatologista osaamista.
• Raskaudenaikaiset fysiologiset muutokset vaikeuttavat hengitystien varmistamista (intubaatio mukaan luettuna) ja ventilaatiota ja suurentavat aspiraation riskiä «Myatra SN, Divatia JV, Brewster DJ. The physiologically difficult airway: an emerging concept. Curr Opin Anaesthesiol 2022;35(2):115-121 »124, «Mushambi MC, Athanassoglou V, Kinsella SM. Anticipated difficult airway during obstetric general anaesthesia: narrative literature review and management recommendations. Anaesthesia 2020;75(7):945-961»125, «Mushambi MC, Kinsella SM, Popat M, ym. Obstetric Anaesthetists' Association and Difficult Airway Society guidelines for the management of difficult and failed tracheal intubation in obstetrics. Anaest»126.
• Suurentunut kohtu painaa alaonttolaskimoa ja aorttaa noin raskausviikolta 20 lähtien (kohtu tunnusteltavissa navan yläpuolella), mikä voi heikentää laskimopaluuta ja sydämen minuuttivirtausta «Humphries A, Mirjalili SA, Tarr GP, ym. The effect of supine positioning on maternal hemodynamics during late pregnancy. J Matern Fetal Neonatal Med 2019;32(23):3923-3930 »127.
  • Kohdun on oltava siirrettynä manuaalisesti vasemmalle koko elvytyksen ajan, ks. kuva «Kohdun manuaalinen siirto vasemmalle»18, «Enomoto N, Yamashita T, Furuta M, ym. Effect of maternal positioning during cardiopulmonary resuscitation: a systematic review and meta-analyses. BMC Pregnancy Childbirth 2022;22(1):159 »128.
  • Sektio elvytystoimenpiteenä on ainoa definitiivinen keino äidin aortan ja alaonttolaskimon kompression vähentämiseksi
• Huomioi hoidettavissa olevien syiden (4H ja 4T) lisäksi raskausajalle tyypilliset sydänpysähdyksen syyt (4P): (pre-eklampsia ja eklampsia, lapsivuodeajan (puerperal) sepsis, istukan (placental) ja kohdun komplikaatiot, peripartaalinen kardiomyopatia).
• Valmistaudu välittömään sektioon heti elvytystilanteen alussa «Leech C, Nutbeam T, Chu J, ym. Maternal and neonatal outcomes following resuscitative hysterotomy for out of hospital cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2025;207():110479 »129.
  • Harkitse välitöntä sektiota elvytystoimenpiteenä, jos paikalla on siihen koulutettu tiimi ja tarvittava välineistö. Muussa tapauksessa priorisoi kiireellinen kuljetus tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan.

Välitön hoito ROSC:n jälkeen

• Elvytyksen jälkeinen hoito aloitetaan välittömästi ROSC:n jälkeen riippumatta elottomuuden tapahtumapaikasta, ks. kuvat «Tajuttomaksi jääneen potilaan elvytyksen jälkeinen hoito»19, «Tajuttoman potilaan hemodynamiikan ja ventilaation tavoitteet sydänpysähdyksen jälkeen»20.

Sydänpysähdyksen syyn selvittäminen

• Potilaille, joilla on EKG:ssä selkeä ST-nousuinfarkti tai muu vahva epäily sepelvaltimon tukkeumasta, suoritetaan ensin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus.
  • Jatka tutkimusta pään ja vartalon TT:n avulla (joka sisältää keuhkojen varjoainekuvauksen), jos sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ei löydy elottomuutta selittävää syytä.
• Tunnista muu kuin sydänperäinen syy sairaalaan tulovaiheessa transtorakaalisen sydämen ultraäänitutkimuksen ja pään ja vartalon TT:n avulla.
• Jos potilaalla on ollut ennakko-oireita, jotka viittaavat muuhun kuin sydänperäiseen syyhyn (päänsärky, kouristelu, hengenahdistus, dokumentoitu hapenpuute hengitystiesairaudesta kärsivällä potilaalla, vatsakipu), suoritetaan ensin pään ja vartalon TT.

Hengityksen hoito ROSC:n jälkeen

Verenkierto ROSC:n jälkeen

Aivovaurion minimoiminen

Kehon lämpötilan hallinta ja kuumeen välttäminen

• Kuumetta tulee välttää tavoittelemalla aktiivisesti ≤ 37,5 °C:n lämpötilaa, mikäli potilaan tajunnantaso jää alentuneeksi «Nolan JP, Sandroni C, Andersen LW, ym. ERC-ESICM guidelines on temperature control after cardiac arrest in adults. Resuscitation 2022;172():229-236 »148, «Granfeldt A, Holmberg MJ, Soar J ym. on behalf of the ILCOR ALS Task Force. Temperature Control in Adult Cardiac Arrest Consensus on Science with Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium»149.
• Tajunnantasoltaan alentuneen potilaan lievää hypotermiaa (32–36 °C) ei tulisi hoitaa aktiivisella lämmittämisellä normotermian saavuttamiseksi.
• Käytä kuumeen hoidossa viilennyslaitetta (invasiivinen tai non-invasiivinen) tajunnantasoltaan alentuneen potilaan hoidossa.
• Viilennyslaitetta käytettäessä suositellaan käyttämään jatkuvaa lämpötilan monitorointia oikean lämpötilan ylläpitämiseksi.
• Kuumeen esto jatkuu 36–72 tuntia sydänpysähdyksen jälkeen, jos potilaan tajunnantaso on edelleen alentunut.

Muut neurologista ennustetta parantavat hoidot

• Näyttö muiden erityisten lääkehoitojen hyödyistä (kuten kortikosteroidit, erytropoietiini, ksenon tai syklosporiini) sydänpysähdyksen jälkeisessä hoidossa on riittämätöntä «McGuigan PJ, Pauley E, Eastwood G, ym. Drug therapy versus placebo or usual care for comatose survivors of cardiac arrest; a systematic review with meta-analysis. Resuscitation 2024;205():110431 »150, «McGuigan PJ, Pauley E, Bergh K ym. Neuroprotective drug therapy versus placebo or usual care for comatose survivors of cardiac arrest. Consensus on Science with Treatment Recommendations [Internet] Br»151.

Yleiset tehohoitoperiaatteet

• Älä käytä rutiinimaista mikrobilääkeprofylaksia. Mikäli potilaalla epäillään kliinisesti bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta, aloita herkästi mikrobilääkitys «Couper K, Yeung K, Soar J ym. Prophylactic antibiotics following return of spontaneous circulation in adults: Consensus on Science with Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium: Internat»152.
• Käytä lyhytvaikutteisia sedaatiolääkkeitä ja päivittäisiä sedaatiotaukoja mekaanisesti ventiloidun potilaan hoidossa – tämä voi mahdollistaa potilaan varhaisemman kliinisen tutkimisen (ilman sedaatiosta johtuvia neurologisen ennusteen arviota sekoittavia tekijöitä).
• Vältä lihasrelaksanttien rutiininomaista käyttöä. Lihasrelaksanttien käyttöä voi harkita, jos potilaalla on kriittinen hypoksemia ja hengitysvaikeusoireyhtymä (ARDS).
• Potilaan pääpuolen tulisi olla 30 asteen kohoasennossa.
• Aloita enteraalinen ravitsemus pienillä annoksilla (10–20 ml/tunti) ja lisää annosnopeutta vasteen mukaan.
• Hoida potilasta mahahaavan estolääkkeellä erityisesti, jos potilaalla on veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys, koska mahahaavan ilmaantuvuus on sydänpysähdyksen jälkeen suuri ja potilaiden hoidossa käytetään usein antikoagulaatiohoitoa. Potilaan antikoagulaatiohoito tulee suunnitella yksilöllisesti perustuen yleisiin tehohoitosuosituksiin.
• Hoida potilaan veren glukoosipitoisuutta yleisten hoitoperiaatteiden mukaisesti.

Ennustearvio

• Ks. kuvat «Neurologisen ennustearvion tekemisen algoritmi sydänpysähdyksen jälkeen»21, «Tajuttoman sydänpysähdyspotilaan neurologinen ennustearvio»22, «Ennusteen arviointimenetelmät, jotka liittyvät hyvään ja huonoon lopputulokseen»23 ja «Suositukset sairaalassa tehtävästä toimintakykyarviosta, seurannasta ja kuntoutuksesta sydänpysähdyksen jälkeen»24.

Sydänpysähdyspotilaan pitkäaikaisselviytyminen ja kuntoutus

Lapsen peruselvytys: suositus elvyttäjille, joilla ei ole koulutusta lapsen elvytykseen

• Mikäli kohtaat reagoimattoman lapsen, toimi seuraavasti, ks. kuvat «Peruselvytys»2, «3 askelta hengen pelastamiseksi»4:
  • Varmista sekä elvyttäjän että elvytettävän turvallisuus.
  • Tarkista, reagoiko lapsi ärsykkeisiin, mutta älä aiheuta kipua.
  • Soita hätäpuhelu heti, jos lapsi ei reagoi (Suositeltavin tapa on Suomi 112 -sovellus. Pidä puhelimen kaiutin päällä.).
  • Elvytä hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaan.
• Hätäkeskuspäivystäjien tulee ohjeistaa elvyttäjää tekemään sekä puhallus- että paineluelvytystä kaikenikäisille lapsille. Elvyttäjältä tulisi aktiivisesti kysyä, miten puhalluselvytys sujuu (nouseeko ja laskeeko rintakehä puhalluselvytyksen aikana) «Greif R, Bray JE, Djärv T, ym. 2024 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations: Summary From the Basic Life Suppo»4, «Tijssen JA, Aickin RP, Atkins D ym. Dispatcher instruction in CPR (pediatrics). Consensus on Science and Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Committee on Resu»172.
  • Elvyttäjää ohjeistetaan antamaan ensin 5 alkupuhallusta ja jatkamaan sen jälkeen elvytystä painelun ja puhallusten suhteella 30:2 «Lee YJ, Song KJ, Shin SD, ym. Dispatcher-Assisted Cardiopulmonary Resuscitation Program and Outcomes After Pediatric Out-of-Hospital Cardiac Arrest. Pediatr Emerg Care 2019;35(8):561-567 »173.
  • Mikäli elvyttäjä ei halua tai ei pysty suorittamaan puhalluselvytystä, edetään suoraan paineluelvytykseen «Maconochie I, Aickin R, Atkins D ym. CPR : Chest Compression to Ventilation Ratio-Bystander-Pediatric Consensus on Science and Treatment Recommendation [Internet]. Brussels, Belgium: International Lia»174.
  • Hätäkeskuspäivystäjä ohjeistaa elvyttäjää painelutekniikassa ja puhalluksessa sen mukaan, onko lapsi imeväinen, pikkulapsi vai nuori.

Lapsen peruselvytys: suositus terveydenhuollon ammattilaisille, joilla on koulutus lasten hätätilanteiden hoitoon

• Ks. kuvat Peruselvytys «Peruselvytys»2 ja Kolme askelta hengen pelastamiseksi «3 askelta hengen pelastamiseksi»4.
• Varmista sekä elvyttäjän että elvytettävän turvallisuus.
• Tarkista, reagoiko lapsi puheeseen tai ärsykkeisiin (älä aiheuta kipua).
• Soita tai pyydä toista auttajaa soittamaan hätäpuhelu (Suositeltavin tapa on Suomi 112 -sovellus. Pidä puhelimen kaiutin päällä.)
  • Mikäli olet paikalla yksin eikä sinulla ole puhelinta, elvytä 1 minuutin ajan ennen kuin lähdet hakemaan apua.
• Arvioi lapsen hengitystä ja havainnoi mahdollisia elonmerkkejä (yskiminen, silmien availu, liikehdintä) korkeintaan 10 sekunnin ajan odottaessasi puhelun yhdistymistä.
  • Lapsen hengitystä arvioidaan havainnoimalla mahdollisia rintakehän hengitysliikkeitä ja kuuntelemalla ja tunnustelemalla ilmavirtaa nenästä tai suusta. Jos hengitysliikkeitä on havaittavissa, mutta ilmavirtaa ei tunnu, hengitystie ei ole avoin.
  • Hengitystiet avataan varovasti taivuttamalla potilaan päätä taaksepäin ja nostamalla alaleukaa ylöspäin, ks. kuvat «Alle 1-vuotiaan hengitystien avaaminen – neutraali asento»26, «Avaa hengitystie»5.
    • Aseta käsi otsalle ja nosta sormenpäillä alaleukaa ylöspäin (varo painamasta pehmytkudoksia hengitysteitä vasten etenkin imeväisillä).
    • Jos hengitysteiden auki pitäminen on vaikeaa, laita molempien käsien sormet leukaluun kaariin tai kulmiin ja kohota alaleukaa.
  • Jos olet epävarma siitä, hengittääkö lapsi normaalisti, toimi sen mukaisesti kuin lapsi ei hengittäisi.
    • Sydänpysähdyksen saaneella saattaa esiintyä epäsäännöllisiä hengenvetoja tai hengitysliikkeitä (agonaalinen hengitys).
• Mikäli paikalla on toinen henkilö, tulee hänen lisäavun hälyttämisen jälkeen hakea ja kiinnittää neuvova defibrillaattori.
• Havaittuasi elottomuuden (lapsi on reagoimaton eikä hengitä normaalisti), aloita välittömästi elvytys 5 puhalluksella.
  • Puhalla tasaisesti noin sekunnin ajan ja seuraa rintakehän nousua ja anna rintakehän laskeutua ennen seuraavaa puhallusta, ks. kuva «Puhalluselvytys – suusta suuhun -tekniikka»10.
  • Kun potilas on alle 1-vuotias,
    • varmista pään neutraali asento. Mikäli rintakehä ei nouse, käännä päätä varovasti taaksepäin, ks. kuva «Alle 1-vuotiaan hengitystien avaaminen – neutraali asento»26.
    • peitä puhalluksen yhteydessä omalla suullasi lapsen suu ja sieraimet, ks. kuva «Alle 1-vuotiaan lapsen puhalluselvytys – suun ja sierainten peittäminen sekä rintakehän liikkeen seuraaminen puhalluksen yhteydessä»27.
  • Kun potilas on yli 1-vuotias,
    • ojenna pää keskilinjaan ja kohota leukaa. Vanhemmilla lapsilla päätä täytyy kääntää enemmän taaksepäin, ks. kuva «Avaa hengitystie»5.
    • sulje lapsen sieraimet sormilla ja puhalla suuhun, ks. kuva «Puhalluselvytys – suusta suuhun -tekniikka»10.
  • Ellei rintakehä nouse puhalluksen seurauksena,
    • varmista, ettei suussa ole vierasesinettä. Poista näkyvät vierasesineet. Ellei vierasesinettä näy suussa, sitä ei tule yrittää poistaa sormella kaivamalla ilman näkyvyyttä.
    • aseta pään asento uudelleen hengitystien avaamiseksi (ks. yllä).
  • Käytä puhalluselvytykseen puhallusnaamaria tai naamari-paljeventilaatiota ja happea, jos välineistö on saatavilla «Acworth J, del Castillo J, Acworth E ym. Advanced airway interventions in pediatric cardiac arrest – paediatric consensus on science with treatment recommendations. International Liaison Committee on »175.
  • Puhallusnaamarin käyttö soveltuu isommille lapsille, ks. kuva «Puhallusnaamarin käyttö»11.
  • Mikäli ventilaatio ei ole mahdollinen, aloita elvytys painelulla ja lisää ventilaatiot niin pian kuin mahdollista.
  • Jatka välittömästi 15 painelulla. Lapsen pitää olla selällään vaakatasossa kovalla alustalla, mikäli mahdollista. Siirrä lasta ainoastaan, jos siirron myötä pystytään toteuttamaan selvästi tehokkaampi elvytys «Dewan M, Perkins G, Schachna E ym. Firm surface for the delivery of CPR: an updated systematic review and metaanalysis. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR); 2024.»34, «Dewan M, Schachna E, Eastwood K, ym. The optimal surface for delivery of CPR: An updated systematic review and meta-analysis. Resusc Plus 2024;19():100718 »32.
    • Riisu lapsi vain, jos vaatteet estävät tehokkaan paineluelvytyksen.
    • Painelutaajuus on 100–120/min «Sutton RM, Reeder RW, Landis W, ym. Chest compression rates and pediatric in-hospital cardiac arrest survival outcomes. Resuscitation 2018;130():159-166 »176.
    • Painelukohta on rintalastan alempi puolikas.
    • Painelusyvyys on vähintään 1/3 rintakehän syvyydestä, muttei koskaan yli 6 cm (= noin aikuisen peukalon mitta) «Considine J, Gazmuri RJ, Perkins GD, ym. Chest compression components (rate, depth, chest wall recoil and leaning): A scoping review. Resuscitation 2020;146():188-202 »177, «Ong GY, Chen ZJ, Niles DE, ym. Poor Concordance of One-Third Anterior-Posterior Chest Diameter Measurements With Absolute Age-Specific Chest Compression Depth Targets in Pediatric Cardiac Arrest Patie»178.
    • Vältä nojaamasta lapsen rintakehään. Anna rintakehän palautua kokonaan painelujen välissä.
  • Alle 1-vuotiaiden elvytyksessä käytetään kahden peukalon painelutekniikka (kädet ovat lapsen rintakehän ympärillä peukalot päällekkäin rintalastan päällä ja paineluelvytys suoritetaan peukaloiden avulla) «Greif R, Bray JE, Djärv T, ym. 2024 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations: Summary From the Basic Life Suppo»4, «Chang CY, Hou YT, Chien YJ, ym. Two-Thumb or Two-Finger Technique in Infant Cardiopulmonary Resuscitation by a Single Rescuer? A Meta-Analysis with GOSH Analysis. Int J Environ Res Public Health 2020;»179, «Chang CY, Lin PC, Chien YJ, ym. Analysis of Chest-Compression Depth and Full Recoil in Two Infant Chest-Compression Techniques Performed by a Single Rescuer: Systematic Review and Meta-Analysis. Int J»180, «Ramachandran S, Bruckner M, Wyckoff MH, ym. Chest compressions in newborn infants: a scoping review. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2023;108(5):442-450 »181, (ks. kuva «Alle 1-vuotiaan lapsen paineluelvytys – kahden peukalon tekniikka»28).
  • Yli 1-vuotiailla rintakehän painelutekniikka riippuu lapsen koosta ja elvyttäjän käden koosta:
    • kahden peukalon taktiikka (ks. edellä)
    • yksi käsi (ks. kuva «Lapsen paineluelvytys – yhden käden tekniikka»29)
    • kaksi kättä (ks. kuva «Kädet suorina, pystysuorassa potilaan yläpuolella»9).
• Jatka elvytystä, jossa painallusten ja puhallusten suhde on 15:2.
  • Keskity jatkuvaan laadukkaaseen rintakehän painantaelvytykseen sekä tehokkaaseen puhalluselvytykseen. Minimoi painelutauot.
    • Elvytyksen laadun takaamiseksi puhaltajan ja painelijan kuuluu vaihtaa roolia toistuvasti, jos paikalla on kaksi elvyttäjää.
  • Älä keskeytä elvytystä missään vaiheessa, paitsi jos
    • havaitaan selkeitä elonmerkkejä (esim. liikehdintä, yskiminen)
    • elvyttäjä väsyy niin, ettei elvytyksen jatkaminen enää onnistu
    • defibrillaattori neuvoo keskeyttämään.
• Arvioi sydämen rytmi 2 minuutin välein (tauko enintään 5 s), kun defibrillaattori on kiinnitetty.

Neuvovan defibrillaattorin käyttö

• Kun paikalla on 2 tai useampi elvyttäjä, toinen elvyttäjistä hälyttää ensin apua ja noutaa sitten defibrillaattorin.
• Kiinnitä neuvova defibrillaattori heti kun se on saatavilla siten, että kiinnittäminen häiritsee rintakehän painantaa mahdollisimman vähän «Atkins DL, Acworth J, Chung SP ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Pediatric and Basic Life Support Task Forces.Application of Automated External Defibrillators in In»182.
• Noudata defibrillaattorin ohjeita.
• PPE:tä jatketaan mahdollisimman lyhyillä tauoilla defibrillaattorin käytön yhteydessä.
• Säädä defibrillaattori lasten asetukselle, kun kyseessä on imeväinen tai alle 25 kg painava lapsi (≤ 8-vuotias).
  • Jos lapsi on isompi tai defibrillaattorissa ei ole säätömahdollisuutta, käytä aikuisten asetuksia.
• Jos lasten liimaelektrodit ovat saatavilla, käytä niitä alle 8-vuotiailla. Jos lasten liimaelektrodeja ei ole saatavilla, voidaan käyttää tavallisia aikuisten liimaelektrodeja.

Lapsen hoitoelvytys

• Ks. kuva «Lapsen hoitoelvytys»32.
• Vaikka elvytys esitetään ohjeessa vaiheittain, hoitoelvytys on käytännössä samanaikaisesti toteutettavien toimenpiteiden muodostamaa tiimityötä. Onnistunut hoitoelvytys edellyttää paitsi teknistä osaamista myös tiimityötaitojen harjoittelua, sillä sen keskeinen edellytys on toimiva suunnitelmallinen yhteistyö.
• Aloita tai jatka jo käynnissä olevaa peruselvytystä huolehtien, että rintakehän painantaelvytys ja puhalluselvytys on laadukasta.
  • Sydänpysähdys voidaan tunnistaa potilaan kliinisistä oireista tai vitaaliparametreista. On tärkeää aloittaa elvytys myös, jos lapsella on bradykardia (< 60/min) ja huono perfuusio adekvaatista hengitystuesta huolimatta «Topjian A, Scholefield B, Gray J ym. Bradycardia with haemodynamic compromise – a scoping review: consensus on science with treatment recommendations on behalf of Paediatric Life Support Task Force. I»183.
• Aloita sydänmonitorointi kiinnittämällä defibrillaattorin liimaelektrodit tai EKG-elektrodit, jos defibrillaattoria ei ole heti saatavilla.
• Erota defibrilloitava ja ei-defibrilloitava rytmi.
• Jos kyseessä on ei-defibrilloitava rytmi (PEA, bradykardia tai asystolia):
  • Mikäli potilaan bradykardia (< 60/min) on seurausta hypoksiasta tai sydänlihasiskemiasta, elvytys on aiheellinen, vaikka pulssi olisikin tunnettavissa. Elonmerkkien arviointi on siten ensiarvoisen tärkeää sen sijaan, että käytetään aikaa pulssien etsimiseen.
  • Avaa IV-yhteys. Jos IV-yhteyden avaaminen on todennäköisesti vaikeaa, avaa intraosseaaliyhteys (IO) välittömästi.
  • Anna adrenaliinia 0,01 mg/kg (maks. 1 mg) IV tai IO heti kun mahdollista ja huuhdo lääkkeenantoreitti lääkkeen annon jälkeen. Toista annos 4 minuutin välein (eli joka toinen 2 minuutin painantaelvytyssykli) «Kienzle MF, Morgan RW, Reeder RW, ym. Epinephrine Dosing Intervals Are Associated With Pediatric In-Hospital Cardiac Arrest Outcomes: A Multicenter Study. Crit Care Med 2024;52(9):1344-1355 »184, «del Castillo J, Johnson NJ, Debaty G ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support, Advanced Life Support, and Pediatric Life Support Task Forces. Ventilatio»185.
  • Arvioi rytmi 2 minuutin välein (käytä arvioon korkeintaan 5 sekuntia). Mikäli todetaan perfusoiva rytmi, tarkastele mahdollisia elonmerkkejä ja tunnustele sentraalinen pulssi.
• Jos kyseessä on defibrilloitava rytmi (pulssiton VT tai VF):
  • Defibrilloi heti, kun rytmi on tunnistettu.
  • Jos olet epävarma rytmistä, toimi kuin kyseessä olisi defibrilloitava rytmi.
  • Jos käytössä on liimaelektrodit, jatka paineluelvytystä, kunnes defibrillaattori on latautunut. Minimoi paineluelvytystauko (< 5 sekuntia).
  • Defibrilloi 4 J/kg (max 200 J) «Acworth J, del Castillo J, Tiwari L ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Pediatric Life Support Task Force. Energy doses for pediatric defibrillation during resuscitat»186 ja jatka PPE:tä välittömästi. Varmistu, että rintakehän alueelle ei vuoda happea ventiloinnin seurauksena. Pientä lasta ventiloidessa naamari ja palje saattavat olla hyvin lähellä liimaelektrodeja. Suuntaa happilähde poispäin rintakehästä tai irrota se tarvittaessa ennen defibrillointia.
  • Arvioi rytmi 2 minuutin kuluttua defibrillaatiosta ja defibrilloi uudestaan (4 J/kg), jos rytmi on edelleen defibrilloitava.
  • Anna välittömästi 3. defibrillaation jälkeen:
    • adrenaliinia 0,01 mg/kg (maks. 1 mg) IV tai IO
    • amiodaronia 5 mg/kg (maks. 300 mg) IV tai IO «Atkins D, Aickin R, Bingham R ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Pediatric Life Support Task Force. Antiarrhythmic drugs for cardiac arrest - Pediatric (PLS). Consen»187.
    • Huuhtele lääkkeenantoreitti lääkkeen jälkeen.
    • Lidokaiinia 1 mg/kg (maks. 100 mg) IV tai IO voidaan käyttää amiodaronin sijaan, jos amiodaronia ei ole saatavilla «Holmberg MJ, Ross CE, Atkins DL, ym. Lidocaine versus amiodarone for pediatric in-hospital cardiac arrest: An observational study. Resuscitation 2020;149():191-201 »188.
  • Jos potilaalla on 5. defibrillaation jälkeen edelleen defibrilloitava rytmi, anna adrenaliinia 0,01 mg/kg (maks. 1 mg) IV tai IO ja amiodaronia 5 mg/kg (maks. 150 mg) IV tai IO.
• Arvioi sydämen rytmi 2 minuutin välein (korkeintaan 5 sekunnin ajan) ja debfibrilloi, jos potilaalla on defibrilloitava rytmi.
• Kun adrenaliinia on kerran annettu, sitä täytyy jatkossa annostella joka 4. minuutti.
• Väsymisen ehkäisemiseksi vaihda paineluelvyttäjää vähintään 2 minuutin välein. Seuraa painelun laatua ja vaihda painelijaa aiemmin, jos paineluelvytyksen laatu heikkenee.
• Elvytystä jatketaan, kunnes
  • ROSC todetaan kliinisesti rytmianalyysin aikana (liikehdintä, normaali hengitys) tai monitoroimalla (EtCO₂, verenpaine, ultraäänitutkimus)
  • verenkierto palautetaan kehonulkoisella ECMO-laitteella
  • elvytys päätetään lopettaa tuloksettomana.

Elvytyksen jälkeinen hoito

• Lapsen neurologista ennustetta voidaan parantaa ehkäisemällä sekundaarisia elinvaurioita, jotka voivat johtua verenkiertovajeesta, sydänlihaslamasta, reperfuusiovauriosta tai kudosten hapenpuutteesta.
• Lapsen elvytyksen jälkeinen tehohoito toteutetaan sairaalassa, jossa on siihen tarvittava osaaminen, hoito- sekä tutkimusmahdollisuudet «Topjian AA, de Caen A, Wainwright MS, ym. Pediatric Post-Cardiac Arrest Care: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2019;140(6):e194-e233 »197, «Fowler JC, Morgan RW, O'Halloran A, ym. The impact of pediatric post-cardiac arrest care on survival: A multicenter review from the AHA get with the Guidelines®-resuscitation post-cardiac arrest care »198, ks. kuva «Lapsen elvytyksen jälkeinen hoito sairaalassa»34. Elvytettyä pientä lasta tulisi hoitaa lasten tehohoitoon erikoistuneessa yksikössä. Suurempaa lasta voidaan hoitaa aikuisten teho-osastolla, mikäli siellä voidaan hoitaa elottomuuden todennäköiset syyt ja tehdä ennustearvoon vaadittavat tutkimukset. Perheen läsnäolon pitää olla mahdollista hoitojakson aikana.
• Lopullinen tulos onnistuneen elvytyksen jälkeen riippuu monesta tekijästä. Sekundaariset vammat vitaalielimille saattavat aiheutua verenkierron vajeesta, elvytyksen jälkeisestä sydänlihaksen dysfunktiosta, reperfuusiovaurioista tai hypoksemiasta.
• Käytä mieluummin yksilöllisesti suunniteltuja hoidon tavoitteita kuin yksittäisiä mittareita ohjaamaan hoitoa elvytyksen jälkeen. Hoida taustalla vaikuttavat syyt ja sairaudet sekä sydänpysähdyksen jälkeisen oireyhtymän oireet.
• Aseta kaikille sedatoiduille tai syvästi tajuttomille lapsille vähintään invasiivinen valtimoverenpaineen mittaus- ja keskuslaskimokatetri, josta voidaan tarvittaessa määrittää sentraalinen laskimoveren happisaturaatio (SvO₂).
• Ylläpidä normoksemiaa ja normokapniaa sekä systolisen verenpaineen ja keskiverenpaineen arvoja, mikäli yksilölliset hoitotavoitteet eivät edellytä muuta. Ks. taulukko « Lapsen elvytyksen jälkeisen hoidon fysiologiset tavoitteet.»3.
• Hyödynnä käytettävissä olevia ei-invasiivisia tai invasiivisia menetelmiä todennäköisen sydänpysähdyksen syyn diagnosointiin sekä yksilölliseen päätöksentekoon sydänpysähdyksen jälkeisen oireyhtymän hoidossa.
• Diagnosoi, monitoroi ja hoida kipu sekä sekavuus.
• Ylläpidä normotermiaa (vältä kuumetta) osana sydänpysähdyksen jälkeistä hoitoa vähintään 24 tuntia sydänpysähdyksen jälkeen. Vältä kuumetta vähintään 72 tuntia sydänpysähdyksen jälkeen «Aickin R, de Caen AR, Atkins DL ym. Pediatric targeted temperature management post cardiac arrest. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Pediatric Life Support Task Force; 2019. Ava»199.
• Seuraa munuaisten toimintaa ja hoida akuutti munuaisvaurio tai munuaisen vajaatoiminta.
• Optimoi ravitsemus.
• Aloita kuntoutus varhain.
• Salli lähiomaisten rajoittamaton pääsy lapsen luo osana perhekeskeistä hoitoa. Huomioi kulttuuriset ja uskonnolliset tavat.
• Kommunikoi selkeästi ja rehellisesti vanhempien tai huoltajien kanssa ja huomioi samalla heidän tarpeensa. Käytä kommunikoinnissa jaetun päätöksenteon menetelmiä. Osallista laajempi yhteisö (lähisuku, uskonnollinen tuki) keskustelutueksi.
• Ota varhain tueksi moniammatilliset tiimit (esim. lastenneurologit, psykologit, lasten palliatiivisen hoidon tiimi, sosiaalihoitajat, tulkki) huomioimaan sekä lapsen, vanhempien, perheen ja muiden hoitajien tarpeita ja huolia.
• Käytä sydänpysähdyksen syyn selvittämisessä standardoituja diagnostisia menetelmiä sekä kuolemaan johtaneessa tilanteessa että selviytyjillä. Jos sydänpysähdys on saattanut johtua perinnöllisestä syystä, kuten tietyt arytmiat ja kardiomyopatiat, varmista että perheenjäsenet seulotaan myöhempien sydänpysähdysten välttämiseksi.

Ennuste sydänpysähdyksen jälkeen

• Viivästä ennusteen tekoa, jos lapsen tajunnantaso on alentunut tai lapsi on ollut sedatoituna vähintään 72 tunnin ajan sydänpysähdyksen jälkeen, ks. kuva «Ennusteen arviointi lapsen sydänpysähdyksen jälkeen»35.
• Käytä ennusteen teossa multimodaalista tapaa «Scholefield BR, Tijssen J, Ganesan SL, ym. Prediction of good neurological outcome after return of circulation following paediatric cardiac arrest: A systematic review and meta-analysis. Resuscitation»200, «Scholefield J, Ganesan SL, Kool M ym. Biomarkers for the prediction of survival with good neurological outcome after return of circulation following pediatric cardiac arrest consensus on science with »201, «Scholefield BR, Tijssen J, Ganesan S ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Pediatric Life Support Task Force. Biomarkers for the prediction of survival with poor neurol»202, «Scholefield BR, Tijssen J, Ganesan S ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Pediatric Life Support Task Force. Brain Imaging for the prediction of survival with poor neu»203, «Scholefield B, Tijssen J, Ganesan S ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Pediatric Life Support Task Force. Clinical examination for the prediction of survival with go»204. Elvytetyn lapsen ennustearviossa on tärkeä välttää virheellistä optimismia ja pessimismiä. Arvion ei koskaan pidä perustua yhteen tutkimustulokseen. Tarkka ennuste sekä hyvän että huonon ennusteen osalta sisältää
  • tiedot lapsen terveydentilasta ja neurokognitiivisesta kokonaistilanteesta ennen sydänpysähdystä
  • sydänpysähdyksen tiedot, kuten tapahtumapaikka, maallikkoelvytyksen osuus, primaarirytmi, sydänpysähdyksen syy ja sydänpysähdyksen kesto
  • sydänpysähdyksen jälkeinen hoito: laaja seloste tutkimustuloksista ja hoidosta sekä toistetut hoitoarvioinnit.
• Hyvän ja huonon ennusteen merkit eroavat toisistaan tutkimusten ajoittamisen ja yhdistämisen suhteen. Mikään yksittäinen ennustetekijä ei pysty määrittämään ennustetta tarkasti, ks. kuva «Ennusteen arviointimenetelmät, jotka liittyvät hyvään ja huonoon lopputulokseen»23.
• Tietopaketit voivat auttaa vanhempia tai huoltajia ymmärtämään paremmin ennusteen tekoa ja osallistumaan paremmin päätöksentekoon.
• Jos elvytetyn lapsen tehohoidosta luovutaan lohduttoman ennusteen vuoksi, pitää huomioida elinluovutuksen mahdollisuus.

Hoito kotiutumisen jälkeen

• Arvioi hoidon tuloksia standardisoiduin ja validoiduin mittauksin.
• Suunnittele ja järjestä moniammatillinen kotiutumisen jälkeinen hoito ja kuntoutus yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Se vähentää lapsen ja perheen sairaalakäyntien tarvetta «Douma MJ, Myhre C, Ali S, ym. What Are the Care Needs of Families Experiencing Sudden Cardiac Arrest? A Survivor- and Family-Performed Systematic Review, Qualitative Meta-Synthesis, and Clinical Pract»205, «Hunfeld M, Dulfer K, Del Castillo J, ym. Long-term multidisciplinary follow-up programs in pediatric cardiac arrest survivors. Resusc Plus 2024;17():100563 »206.
• Harkitse virtuaalisen konsultaation mahdollisuutta tilanteissa, joissa poliklinikkakäynti on vaikea järjestää perheen taloudellisen tilanteen, asuinpaikan etäisyyden tai työstä aiheutuvien haasteiden vuoksi.
• Seulo potilaat, vanhemmat tai huoltajat ja perheenjäsenet säännöllisesti tehohoidon jälkeisen oireyhtymän varalta.
• Ohjaa potilaita ja vanhempia osallistumaan tukiryhmien toimintaan.

Elvytystilanteen dokumentointi (Utstein-periaatteiden mukaisesti)

• Elvytystilanteesta tehdään viiveetön ja strukturoitu potilasasiakirjamerkintä, ks. taulukko «Elvytystilanteessa kirjattavat asiat.»4. Kirjaamisessa pitää huomioida Utstein-suosituksen keskeiset muuttujat, jotta elvytyksen laatua ja hoitotuloksia voidaan arvioida ja vertailla.

• Kirjaamisessa hyödynnetään rakenteisia kirjauspohjia ja varmistetaan, että tiedot ovat hyödynnettävissä elvytystoiminnan laadunseurannassa ja kehittämisessä.

Palautejärjestelmä

• Anna elvytykseen osallistuneelle henkilöstölle tietoon perustuvaa ja suorituskykyyn keskittyvää palautetta elvytystoiminnan laadun ja hoidon tulosten parantamiseksi «Nabecker S, Cortegiani A, Breckwoldt J ym. on behalf of the Resuscitation Education, Implementation and Teams Task Force. Debriefing of clinical resuscitation performance Consensus on Science with Tre»207.
• Palautteen antaminen voidaan toteuttaa joko välittömänä purkutilaisuutena tai myöhemmin analysoituna yhteenvetona.

Elvytyskoulutus eri kohderyhmille

• Jokaisen kansalaisen kuuluu osata maallikkoelvytyksen perusteet (elottomuuden tunnistaminen, hätäilmoituksen tekeminen, PPE ja neuvovan defibrillaattorin käyttö) «Lafrance M, Recher M, Javaudin F, ym. Bystander basic life support and survival after out-of-hospital cardiac arrest: A propensity score matching analysis. Am J Emerg Med 2023;67():135-143 »208, «Wissenberg M, Lippert FK, Folke F, ym. Association of national initiatives to improve cardiac arrest management with rates of bystander intervention and patient survival after out-of-hospital cardiac »209, «Kragholm K, Wissenberg M, Mortensen RN, ym. Bystander Efforts and 1-Year Outcomes in Out-of-Hospital Cardiac Arrest. N Engl J Med 2017;376(18):1737-1747 »210.
• Hätäkeskuspäivystäjällä on keskeinen rooli maallikoiden ohjaamisessa elvytystilanteessa. Hätäkeskuspäivystäjän koulutuksessa tulee keskittyä erityisesti sydänpysähdyksen ja agonaalisen hengityksen tunnistamiseen sekä puhelinavusteisten elvytysohjeiden tehokkaaseen toteuttamiseen.
• Potilastyötä tekevien ja erityisesti elvytystilanteisiin osallistuvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden on osallistuttava säännöllisesti elvytyskoulutukseen ja ylläpidettävä osaamistaan tehtävänkuvansa edellyttämällä tasolla «Lockey A, Lin Y, Cheng A. Impact of adult advanced cardiac life support course participation on patient outcomes-A systematic review and meta-analysis. Resuscitation 2018;129():48-54 »211, «Patocka C, Lockey A, Lauridsen KG, ym. Impact of accredited advanced life support course participation on in-hospital cardiac arrest patient outcomes: A systematic review. Resusc Plus 2023;14():100389»212.
  • Koulutuksessa tulee lisäksi korostaa elvytyksen tarkoituksenmukaisuuden arviointia ja valmiutta pidättäytyä elvytyksestä tilanteissa, joissa siitä ei ole odotettavissa potilaalle hyötyä.
• Elvytystaitoja täytyy pitää yllä jatkuvalla, säännöllisellä ja toistuvalla harjoittelulla «Abelairas-Gómez C, Cortegiani A, Sawyer T, ym. Rapid cycle deliberate practice approach on resuscitation training: A systematic review. Resusc Plus 2024;18():100648 »213.

Maallikkoelvyttäjän kouluttaminen

• Tehokkaalla maallikkoelvytyksellä on tärkeä rooli sydänpysähdyksestä selviytymisessä «Chamberlain DA, Hazinski MF, European Resuscitation Council, ym. Education in resuscitation. Resuscitation 2003;59(1):11-43 »214, «Søreide E, Morrison L, Hillman K, ym. The formula for survival in resuscitation. Resuscitation 2013;84(11):1487-93 »215.
• Koulutuksen tehtävänä on lisätä elvytystilanteeseen tulevan henkilön kykyä aloittaa elvytystoimet välittömästi ja lisätä maallikkoelvyttäjien osuutta elvytystilanteissa.
  • Työikäisten elvytyskoulutuksen tarvetta tulee arvioida ja koulutusta järjestää systemaattisesti työpaikoilla osana työturvallisuutta ja valmiussuunnittelua.
• Koulutuksen saavutettavuuteen ja väestön moninaisuuteen (ikä, kieli, toimintakyky) täytyy kiinnittää huomiota.
  • Ikääntyvälle väestölle ja muille työelämän ulkopuolella oleville aikuisille pitää järjestää saavutettavaa ja kohdennettua elvytyskoulutusta.
• Elvytysharjoittelussa suositellaan käytettäväksi elvytyksen laatua mittaavia ja palautetta antavia laitteita.
• Lapsille voi opettaa elvytystaitoja jo 4–6 vuoden iästä alkaen «Andreotti C, Kolbe M, Capon-Sieber V, ym. Kids Save Lives - The kids' and teachers' view: How school children and schoolteachers would alter a BLS course designed by specialists. Resusc Plus 2024;19()»216.
• Koulukohtainen vuosittainen elvytysopetus on suositeltavaa.
• Euroopan Elvytysneuvoston aloitteesta käynnistetty Kids Save Lives -ohjelma pyrkii kouluttamaan maailmanlaajuisesti lapsia tuomalla kouluihin elvytysopetusta «https://www.erc.edu/projects/kids-save-lives»3. Elvytystaitojen opetus tulisi sovittaa oppilaan iän ja valmiuksien mukaan «Schroeder DC, Semeraro F, Greif R, ym. KIDS SAVE LIVES: Basic Life Support Education for Schoolchildren: A Narrative Review and Scientific Statement From the International Liaison Committee on Resusci»217.

Hätäkeskuspäivystäjien kouluttaminen

• Suurimman osan sydänpysähdyksistä tunnistaa vasta hätäkeskuspäivystä maallikon soittaessa hätäkeskukseen. Tämä korostaa päivystäjän kriittistä roolia sydänpysähdyksen mahdollisimman nopeassa tunnistamisessa.
• Agonaalinen hengitys (epäsäännöllinen, haukkova, hidastunut) saatetaan virheellisesti tulkita potilaan hengitykseksi, jolloin elvytysohjeet jäävät antamatta.
• Hätäkeskuspäivystäjän koulutuksessa pitää panostaa sydänpysähdyksen tunnistamiseen soittajan kuvauksen perusteella «Greif R, Bray JE, Djärv T, ym. 2024 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations: Summary From the Basic Life Suppo»4, «Richards CT, McCarthy DM, Markul E, ym. A mixed methods analysis of caller-emergency medical dispatcher communication during 9-1-1 calls for out-of-hospital cardiac arrest. Patient Educ Couns 2022;105»218 ja puhelinelvytysohjeiden toteuttamiseen. Koulutuksen tulisi sisältää ainakin seuraavat asiat:
  • sydänpysähdyksen tunnistaminen huomioiden mahdollinen agonaalinen hengitys
  • auttajien elvytysrohkeuden lisääminen ja auttajien turvallisuudesta huolehtiminen
  • paineluelvytyksen ohjeistus
  • neuvovan defibrillaattorin käytön ohjeistus, jos laite on saatavilla
  • ensihoidon ohjaaminen tapahtumapaikalle.

Terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen

• Kaikilla terveydenhuollon koulutuksessa olevilla ja terveydenhuollon ammattilaisilla on oltava mahdollisuus ylläpitää elvytysosaamistaan tasokkaalla ja säännöllisellä koulutuksella «Lockey A, Lin Y, Cheng A. Impact of adult advanced cardiac life support course participation on patient outcomes-A systematic review and meta-analysis. Resuscitation 2018;129():48-54 »211, «Abelairas-Gómez C, Sawyer T, Donoghue A ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Education, Implementation and Teams Task Force (EIT) Life Support Task Force. Rapid Cycle »219.
• Perusosaaminen ja vaativa hoitoelvytysosaaminen tulee erottaa toisistaan.
  • Kaikilla potilastyötä tekevillä pitää olla elvytyksen perusosaaminen «Bray JE, Eastwood K, Bhanji F ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Education, Implementation and Teams Task Force. Self-directed digitally-based basic life support (BL»220.
  • Hoitoelvytykseen osallistuvilla pitää olla laajempi, tehtäväkohtainen osaaminen.
• Myös harvoin elvytystilanteita kohtaavien yksiköiden henkilöstöllä on oltava riittävä perusvalmius elottomuuden tunnistamiseen ja elvytyksen käynnistämiseen.
• Tasokas elvytyskoulutus sisältää
  • elvytyksen harjoittelua simulaatiomenetelmin
  • tiimityöskentelytaitojen ja johtamisen harjoittelua «Kuzovlev A, Monsieurs KG, Bhanji F ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Education, Implementation and Teams Task Force. Team and leadership training in advanced life s»221
  • reflektointikeskustelun.
• Elvytysharjoittelussa suositellaan käytettäväksi muistia tukevia kehotteita, kuten muistilistoja, vuokaavioita tai verbaalisia muistisääntöjä, sekä elvytyksen laatua mittaavia ja palautetta antavia laitteita.
• Eettinen harkinta ja päätöksenteko elvytystilanteissa pitää sisällyttää osaksi terveydenhuollon ammattilaisten elvytyskoulutusta.

Elvytyskoulutuksen keskeiset sisällöt ja menetelmät

• Elvytyskoulutuksessa opetuksen pitää sisältää «Farquharson B, Johnston M, O'Brien R, ym. "All sorts of colours of emotions": Ambulance call-handlers' perceptions of the barriers to CPR in out-of-hospital cardiac arrest. Resusc Plus 2025;22():10090»222, «Case R, Cartledge S, Siedenburg J, ym. Identifying barriers to the provision of bystander cardiopulmonary resuscitation (CPR) in high-risk regions: A qualitative review of emergency calls. Resuscitati»223
  • tehokas PPE
  • turvallinen neuvovan defibrillaattorin käyttö
  • inhimilliset tekijät elvytyksessä.
• Lisäksi hoitoelvytyskoulutuksessa opetuksen pitää sisältää
  • ei-teknisten taitojen hallinta, kuten tiimityöskentely ja tiimin johtaminen sekä päätöksenteko ja tilannetietoisuuden ylläpito, siten että laadukas elvytys toteutuu
  • hoidettavien syiden tunnistaminen tai sulkeminen pois sekä erityistilanteiden hoito
  • elvytykseen liittyvät tekniset taidot, kuten hengitystien hallinta ja lääkereitin avaaminen (IV tai IO)
  • välitön elvytyksen jälkeinen hoito.
• Elvytystaitojen oppimisessa kannattaa hyödyntää monipuolisesti lähiopetusta, etäopetusta, verkko-oppimista, sosiaalista mediaa, videoita, mobiilisovelluksia, pelillistä oppimista ja muita teknologia-avusteisia opetusmenetelmiä sekä digitaalisia välineitä «Elgohary M, Palazzo FS, Breckwoldt J, ym. Blended learning for accredited life support courses - A systematic review. Resusc Plus 2022;10():100240 »224, «Vinayan G, Harikirishanan D. Empowering Heutagogy for 21st Century Learning. Systematic 1126 Literature Review and Meta-Analysis Journal 2021;2:47-52. DOI: 10.54480/slrm.v2i2.17.»225.
  • Hybriditoteutukset ja itseopiskelumateriaalit tuovat joustavuutta ja mahdollistavat elvytysopetuksen levittämisen laajalti.
  • Terveydenhuollon ammattilaisille suositellaan simulaatiokoulutusta «Cortegiani A, Abelairas-Gómez C, Nabecker S ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Education, Implementation and Teams Task Force (EIT) Life Support Task Force. In situ »226 ja akreditoituja hoitoelvytyskursseja «Lockey A, Patocka C, Lauridsen K ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Education, Implementation and Teams Task Force. Are cardiac arrest patient outcomes improved as a»227.
• Hoito-organisaatioiden tulee seurata elvytyskoulutuksen toteutumista, laatua ja vaikuttavuutta osana potilasturvallisuustyötä.

Ennakoiva hoitosuunnitelma ja elvytys

• Hoitosuunnitelman laatiminen ja päivittäminen yhdessä potilaan tai tarvittaessa potilaan läheisen tai laillisen edustajan kanssa on tärkeä osa elämän loppuvaiheen hoitomenetelmien ja päätöksenteon prosessia. Informaation on oltava riittävää ja ymmärrettävää, jotta hoitosuunnitelman sisältö ja merkitys hahmottuvat selkeästi kaikille osapuolille.
  • Ennakoivan hoitosuunnitelman laatimisessa tulee huomioida potilaan mielipide myös tilanteessa, jossa kognitio on heikentynyt esimerkiksi muistisairauden vuoksi tai muusta syystä.
  • Ennakoivan hoitosuunnitelman tulee löytyä potilastietojärjestelmästä helposti, ja sen on oltava kaikkien hoitoon osallistuvien käytettävissä myös äkillisissä ja yllättävissä tilanteissa. Hoitosuunnitelmassa pitää linjata toiminta akuuteissa tilanteissa ja elämän loppuvaiheessa. Lupa- ja valvontavirasto korostaa, ettei päätös olla aloittamatta elvytystä eli DNAR-päätös ole hoitosuunnitelma «Valvira. 2015. Hoitosuunnitelmat ja DNR-päätös pitkäaikaishoidossa sekä ensihoito Dnro 4141/06.00.00.05/2015.»228.
• Hoitotilanteissa on aina selvitettävä potilaalta, onko hänellä hoitotahtoa tai mielipidettä siitä, miten hoitoa tulisi jatkaa tilanteissa, joissa sairaus äkillisesti pahenee. Potilaan tahto ja siihen mahdollisesti liittyvät hoitolinjaukset kirjataan selkeästi potilasasiakirjoihin.
  • Potilaalla on mahdollisuus kirjata hoitotahtonsa Omakantaan.
• Potentiaalisesti hoidettavissa oleva äkillinen sydänpysähdys on syytä erottaa pitkäaikaissairauden aiheuttamasta odotettavissa olevasta kuolemasta, jolloin elvytysyritykseen ei tule ryhtyä.
• DNAR-päätöstä tehtäessä on tärkeää varmistaa, että potilaalle ja läheisille kerrotaan ymmärrettävällä tavalla päätöksen lääketieteelliset perusteet. Keskustelussa on hyvä käydä läpi sairauksien tilanne, niiden yhteys mahdolliseen sydänpysähdykseen (esim. tilanne, jossa elvytys ei ole vaikuttavaa muun kriittisen elimen pettäessä tai pitkälle edenneessä sydänsairaudessa), elvytyksen ennuste sekä toipumiseen tarvittavat voimavarat. Avoin perustelu voi parantaa myös terveydenhuollon ammattilaisten kuormituksen hallintaa ja yhteistä ymmärrystä hoitolinjauksista.
• Jos kyse on kuolemaan johtavan sairauden loppuvaiheesta tai elämän loppuvaihetta elävän uudesta vakavasta sairaudesta, elvytyksestä tulee pidättäytyä.
• DNAR-päätökset pitää dokumentoida selkeästi ja perustella jollakin seuraavista kolmesta syystä:
  • Potilas ei tahdo elvytystä arvojensa tai muiden henkilökohtaisten syiden takia.
  • Potilas on kuolemassa (ja tulee sallia luonnollinen kuolema).
  • Lääketieteellisen tiedon perusteella ei ole todennäköistä, että elvytys johtaisi selviytymiseen ja toipumiseen, ja voidaan olettaa, että elvytyksen jälkeiseen hoitoon liittyy kipua ja ahdistusta.
  • Edellä mainitut perusteet voivat täyttyä yksittäin tai kaikilta kolmelta kohdin.
• DNAR-päätös tarkoittaa vain elvytyksen aloittamatta jättämistä sydänpysähdyksessä, eikä se tarkoita muusta aktiivisesta, päivystyksellisestä hoidosta, tehohoidosta tai oireenmukaisesta hoidosta luopumista.
• Potilaan tilan muuttuessa DNAR on arvioitava uudelleen ja tarvittaessa purettava (kuten muutkin hoitolinjaukset). Samalla tulee huolehtia siitä, että potilasta ja läheisiä ei kuormiteta tarpeettomasti toistuvalla päätöksen uudelleenarvioinnilla hoitopaikan vaihtuessa.
  • Esimerkiksi toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden DNAR-päätöksen pysyvyyttä on hyvä selkeyttää. Hoitolinjaukseen voidaan kirjata, että "sairauksien luonteen vuoksi linjaus on pysyvä".
    • Jos potilas ei muistisairauden tai muun syyn vuoksi pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan, läheisiltä pitää selvittää, mikä potilaan oma toive olisi, jos hän voisi sen esittää.
• Palliatiivinen hoitopäätös (diagnoosikoodi Z51.5) ei tarkoita DNAR-päätöstä, mutta saattohoitopäätös tarkoittaa, että saattohoidon (saattohoitovaiheen) aikana ei elvytetä.
• Elämän loppuvaiheen hoitoa koskevia keskusteluja käyvillä ammattilaisilla pitää olla riittävä osaaminen ja ajantasainen tieto potilaan tilanteesta (sairaudet, toimintakyky, ennuste). Keskeistä on, että keskustelua käyvä ammattilainen tuntee oman toimintaympäristönsä hoitovaihtoehdot ja kykenee tekemään perustellut hoitolinjaukset yhdessä potilaan ja tarvittaessa läheisten kanssa. Pelkkä muodollinen koulutus ei riitä, vaan organisaation pitää varmistaa, että ammattilaisilla on tosiasiallisesti tarvittava osaaminen.
• Ks. Käypä hoito -suositus Palliatiivinen hoito ja saattohoito «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»3, «Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura»229.

Maallikon aloittama elvytys

• Elvytys aloitetaan tavoitteellisesti ja tehokkaasti aina, jos tiedossa ei ole elvytyksestä pidättäytymisen kriteerejä eikä auttaja ole itse vaarassa. Hoitoa voidaan tämän jälkeen mukauttaa, kun potilaan tilanteesta saadaan lisätietoa.
  • Eurooppalaiset elvytyssuositukset korostavat, että myös itsemurhayrityksen yhteydessä elvytys tulee aloittaa, vaikka potilaalla olisi elvytyskiellon sisältävä tahdonilmaisu, kunnes sen tausta ja olosuhteet voidaan varmistaa. Päätöksen tulee perustua potilaskohtaiseen harkintaan, ja jos elvytyksestä olisi ennusteen perusteella enemmän haittaa kuin hyötyä, teon motiivilla ei ole merkitystä.
• Ensihoitopalvelun täytyy osaltaan tukea maallikoiden mahdollisuutta aloittaa elvytys.
  • Ensihoitopalvelun pitää ymmärtää varhain aloitetun maallikkoelvytyksen merkitys ja varmistaa omalla alueellaan, että se on kiinteä osa hoitoketjua.
  • Ensihoitopalvelun on pyrittävä tunnistamaan tilanteet, joissa maallikoiden aloittamalla elvytyksellä on erityisen suuri merkitys potilaan selviytymisen kannalta.
  • Maallikkoelvyttäjää tulee aina kiittää hänen toiminnastaan.

Läheisten läsnäolo elvytyksen aikana

• Elvytystilanteissa tulee tarjota läheisille mahdollisuus olla läsnä, mikäli se voidaan toteuttaa turvallisesti ja siten, ettei elvytyksen toteutuminen vaarannu. Tämä edellyttää, että elvytystiimistä voidaan irrottaa siihen soveltuva henkilö omaisen tueksi ja kertomaan tilanteen kulusta «Dainty KN, Atkins DL, Breckwoldt J, ym. Family presence during resuscitation in paediatric and neonatal cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2021;162():20-34 »230, «Eastwood KJ, Considine J, Zelop C ym. on behalf of the International Committee on Resuscitation Education, Implementation and Teams, Basic Life Support, and Advanced Life Support Task Forces. Family p»231.
• Terveydenhuoltohenkilöstön pitää harjoitella ja ennakolta valmistautua läheisten tukemiseen elvytyksen aikana. Tämä osaaminen on olennainen osa laadukasta hoitoa ja se vähentää myös henkilöstön kuormitusta.
• Lisäksi läheisillä on usein tärkeää tietoa potilaan pitkäaikaissairauksista, toimintakyvystä sekä äkillistä sydänpysähdystä edeltäneistä oireista tai tapahtumista, ja nämä tiedot tulee ottaa huomioon potilaan hoidossa ja tilanteen arvioinnissa.
• Käypä hoito -työryhmän ja Sydänliiton teettämän potilaskyselyn perusteella noin kolmannes vastaajista kertoi läheisen olleen läsnä elvytyksessä ja 7 %:ssa tilanteista läsnäolo estyi läheisen omasta toiveesta huolimatta. Lisäksi avoimissa vastauksissa korostui, että moni olisi toivonut parempaa mahdollisuutta olla mukana sekä ymmärtää, mitä elvytystilanteessa tapahtuu. Ks. lisätietoa «Elvytys Käypä hoito -suositukseen tehty kysely potilaiden ja heidän läheistensä näkökulmista»2.

Päätöksenteko elvytyksen aloittamisesta ja lopettamisesta

• Elvytys on invasiivinen hoito, jota ei tule aloittaa, jos potilaan kuolema on väistämätön tai elvytyksen onnistumisen todennäköisyys on erittäin pieni.
• Luonnollisen kuoleman salliminen (palliatiivinen hoitolinja):
  • Kansainväliset suositukset korostavat luonnollisen kuoleman sallimista erityisesti tilanteissa, joissa potilaalla on pitkälle edennyt parantumaton sairaus (esim. loppuvaiheen syöpä, vaikea sydämen vajaatoiminta, keuhkoahtaumatauti, pitkälle edennyt muistisairaus) ja hoitolinjaukset ovat palliatiiviset «Blinderman CD, Billings JA. Comfort Care for Patients Dying in the Hospital. N Engl J Med 2015;373(26):2549-61 »232 (esim. hoitotahto, ammattilaisten kirjaukset, diagnoosikoodi Z51.5).
• Tilanteet, joissa elvytys ei ole tarkoituksenmukaista:
  • Elvytyksestä on perusteltua pidättäytyä, kun potilaalla on monielinvaurio tai peruuttamaton tila (esim. vaikea sepsis) ja hoito ei enää vaikuta ennusteeseen.
  • Monipotilastilanteissa ja suuronnettomuuksissa elvytyksen aloittaminen voi olla epäeettistä, mikäli resursseja ei ole saatavilla tai toimenpiteen onnistumisen todennäköisyys on pieni.
• Ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa olevat potilaat:
  • Toimintakyvyltään merkittävästi heikentyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa olevien pitkäaikaissairaiden potilaiden elvytysyritykseen ei pääsääntöisesti tule ryhtyä, koska edellytyksiä selviytymiselle ei ole «Pape M, Rajan S, Hansen SM, ym. Survival after out-of-hospital cardiac arrest in nursing homes - A nationwide study. Resuscitation 2018;125():90-98 »233, «Kangasniemi H, Setälä P, Huhtala H, ym. Out-of-hospital cardiac arrests in nursing homes and primary care facilities in Pirkanmaa, Finland. Acta Anaesthesiol Scand 2018;62(9):1297-1303 »234.
• Selkeät tilanteet, joissa elvytyksestä tulee pidättäytyä tai se tulee keskeyttää «Smyth M, Perkins G, Coppola A ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Education, Implementation and Teams Task Force. Prehospital termination of resuscitation (TOR) rules»235:
  • Auttaja joutuu hengenvaaraan elvytyksen aikana.
  • Potilaalla on ilmiselvä kuolemaan johtava vamma tai peruuttamattomat kuoleman merkit.
  • Potilaalla on vaikeita pitkäaikaissairauksia ja toiminnanvajetta, joiden perusteella toivottomuus on ilmeinen (mikäli tieto tulee esiin elvytystilanteen aikana).
  • Potilaalla on elvytyksen kieltävä tahdonilmaisu tai hoitosuunnitelma, joka linjaa elvytyksestä pidättäytymisen.
• Tilanteet, joissa pidättäytymistä tai keskeyttämistä tulee harkita:
  • Potilas on löydetty elottomana ja alkurytminä on asystolia, eikä kyseessä ole vaikea hypotermia «Silfvast T, Ekstrand A, Ahlström T. Predictive factors in the success of resuscitation in prehospital cardiac arrest. Resuscitation. 1992;23(2):139–145. doi: 10.1016/0300-9572(92)90052-W»236, «Ishii J, Nishikimi M, Kikutani K, ym. Resuscitation Attempt and Outcomes in Patients With Asystole Out-of-Hospital Cardiac Arrest. JAMA Netw Open 2024;7(11):e2445543 »237.
  • Tiedossa olevien vaikeiden pitkäaikaissairauksien tai heikentyneen toimintakyvyn vuoksi elvytyksen aiheuttama haitta olisi todennäköisesti suurempi kuin siitä saatava hyöty.
  • Asystolia 20 minuuttia jatkuneen hoitoelvytyksen jälkeen ilman selkeästi hoidettavaa syytä.
    • Lääkärin potilaskohtaisella harkinnalla elvytys voidaan päättää aiemmin, erityisesti jos tavoittamisviive on ollut pitkä.
• Fysiologiset ja kliiniset löydökset päätöksenteon tukena:
  • Pysyvästi pieni uloshengityksen hiilidioksidipitoisuus (ETCO₂) on vahva ennustetekijä, ja sitä voidaan käyttää päätöksenteon tukena yhdessä muiden havaintojen kanssa. Sitä ei tule kuitenkaan käyttää ainoana perusteena elvytyksen lopettamiselle «Paiva EF, Paxton JH, O'Neil BJ. The use of end-tidal carbon dioxide (ETCO(2)) measurement to guide management of cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2018;123():1-7 »91.
  • Seuraavia löydöksiä ei yksinään tule käyttää elvytyksen aloittamisen tai keskeyttämisen kriteereinä:
    • mustuaisten koko ja valoreaktio
    • elvytyksen kesto
    • uloshengityksen hiilidioksidiarvo
    • pitkäaikaissairaudet
    • lähtötilanteen laktaattiarvo
    • itsemurhayritys.
• Potilaskertomukseen pitää kirjata elvytystapahtuma sekä elvytyksestä pidättäytymisen tai keskeyttämisen perusteet.
• Elinluovutuksen mahdollisuus on huomioitava kaikissa tilanteissa, joissa on selvää, ettei potilaalla ole edellytyksiä selvitä sydänpysähdyksestä.

Selviytymisen ketju (Chain of survival)

• Selviytymisen ketjun tärkeitä osia ovat kaikki elvytystoimintaan liittyvät tahot: kansalaiset, terveydenhuollon ammattilaiset, kouluttajat sekä sidosryhmät. Se havainnollistaa elvytystä kokonaisuutena «Nolan J, Soar J, Eikeland H. The chain of survival. Resuscitation 2006;71(3):270-1 »8, «Schnaubelt S, Monsieurs KG, Fijacko N, ym. International facets of the 'chain of survival' for out-of-hospital and in-hospital cardiac arrest - A scoping review. Resusc Plus 2024;19():100689 »238.
• Selviytymisen ketjusta voidaan käyttää perinteistä neliosaista versiota tai siihen voidaan lisätä eri tilanteita varten elementtejä kuvaamaan ketjun monitahoisuutta, ks. kuva «Selviytymisen ketju»1.

Selviytymisen kaava (The formula of survival)

• Selviytymisen kaava kuvaa selviytymisen ketjun taustalla toimivaa kokonaisvaltaista järjestelmää «Søreide E, Morrison L, Hillman K, ym. The formula for survival in resuscitation. Resuscitation 2013;84(11):1487-93 »215.
• Se havainnollistaa kolmen keskeisen tekijän yhteisvaikutusta parhaiden hoitotulosten saavuttamiseksi.
  • Tiede: ILCOR (International Liaison Committee on Resuscitation) arvioi jatkuvasti tutkimusnäyttöä, ja ERC (Euroopan elvytysneuvosto) laatii näyttöön perustuvat elvytyssuositukset.
  • Koulutus: tehokasta ja ajantasaista elvytyskoulutusta henkilöille, jotka mahdollisesti tai käytännössä hoitavat sydänpysähdyspotilaita.
  • Implementointi: hyvin toimiva selviytymisen ketju, myös erilaisiin olosuhteisiin sovellettuna.

Vaikuttamistyö

• Kansainvälisten organisaatioiden, hallituksen, viranomaisten ja kansallisten elvytysneuvostojen tulisi edistää toimintatapoja, jotka lisäävät sydänpysähdyksestä selviytyjien määrää ja parantavat selviytyjien elämänlaatua seuraavin keinoin «Nikolaou N, Semeraro F, Van Dooren J, ym. Advancing cardiac arrest survival: A decade of advocacy, awareness, and action by the European Resuscitation Council. Resuscitation 2024;195():110115 »239, «Declaration of the European Parliament of 14 June 2012 on establishing a European cardiac arrest awareness week. Internet. cited 2025 May 8;Available from: https​://www​.europarl.europa.eu/doceo/docum»240, «Semeraro F, Picardi M, Monsieurs KG, ym. "Learn to Drive. Learn CPR.": A lifesaving initiative for the next generation of drivers. Resuscitation 2023;188():109835 »241, «Gamberini L, Semeraro F, Van Goor S, ym. The UEFA EURO 2024 Get Trained Save Lives campaign - Promoting public health during mega sport events. Resuscitation 2025;215():110759 »242:
  • sydänpysähdyksestä selviytymistä edistävien toimintamallien, säädösten ja lainsäädännön kehittäminen ja toimeenpanon tukeminen (esim. elvytysopetus kouluissa, maallikkodefibrillaatio, julkisten defibrillaattoreiden saatavuus ja rekisteröinti).
  • kansalaisten tietoisuutta lisäävät kampanjat (esim. World Restart a Heart, Get Trained, Save Lives)
  • pakollinen ja säännöllisesti toistuva elvytyskoulutus lapsille, koululaisille ja opiskelijoille (esim. Kids Save Lives) ja osaksi ajo-opetusta (esim. Learn to Drive, Learn CPR)
  • Valmiuden parantaminen työpaikoilla (esim. Alliance for Workplace Awareness and Response to Emergencies – AWARE)
  • sidosryhmäyhteistyö sydän- ja verenkiertoterveyden tukemiseksi (esim. European Alliance for Cardiovascular Health)
  • lyhyiden, maksuttomien elvytyskoulutusten tarjoaminen suurissa urheilu- ja massatapahtumissa.

Elvytystietoisuuden lisääminen

• Elvytystietoisuuden lisäämiseksi tulisi tukea erilaisia peruselvytystaitoja tukevia yhteisöaloitteita «Fordyce CB, Hansen CM, Kragholm K, ym. Association of Public Health Initiatives With Outcomes for Out-of-Hospital Cardiac Arrest at Home and in Public Locations. JAMA Cardiol 2017;2(11):1226-1235 »243, «Nielsen AM, Isbye DL, Lippert FK, ym. Persisting effect of community approaches to resuscitation. Resuscitation 2014;85(11):1450-4 »244, «Li S, Qin C, Zhang H, ym. Survival After Out-of-Hospital Cardiac Arrest Before and After Legislation for Bystander CPR. JAMA Netw Open 2024;7(4):e247909 »245, «Wissenberg M, Lippert FK, Folke F, ym. Association of national initiatives to improve cardiac arrest management with rates of bystander intervention and patient survival after out-of-hospital cardiac »209.
• Kansainvälisten organisaatioiden, hallituksen, viranomaisten ja kansallisten elvytysneuvostojen tulisi aktiivisesti osallistua World Restart a Heart (WRAH) -toimintaan. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta maallikkoelvytyksestä ja neuvovan defibrillaattorin käytöstä sekä kouluttaa mahdollisimman monta kansalaista.

Lapset pelastavat ihmishenkiä (Kids Save Lives)

• Kaikkien koululaisten tulisi saada joka vuosi peruselvytyskoulutusta, jossa pääosassa ovat potilaan tilan tarkistaminen, avun hälyttäminen ja paineluelvytys «Schroeder DC, Semeraro F, Greif R, ym. KIDS SAVE LIVES: Basic Life Support Education for Schoolchildren: A Narrative Review and Scientific Statement From the International Liaison Committee on Resusci»217, «Semeraro F, Imbriaco G, Del Giudice D, ym. Empowering the next Generation: An innovative "Kids Save Lives" blended learning programme for schoolchildren training. Resuscitation 2024;194():110088 »246, «Semeraro F, Thilakasiri K, Schnaubelt S, ym. Progress and challenges in implementing "Kids Save Lives" across Europe in 2025. Resuscitation 2025;208():110541 »247.
• Peruselvytyskoulutuksen pitäisi alkaa varhain lapsuudessa (noin 4 vuoden iässä). Koulutuksen sisällön tulee olla ikätason mukaista ja sisältää paineluelvytys (10–12 vuoden ikään mennessä), ventilaatio (14 vuoden ikään mennessä) ja neuvovan defibrillaattorin käyttö (13–16 vuoden ikään mennessä).
• Elvytyskoulutuksen saaneita koululaisia tulee rohkaista opettamaan perheenjäseniä ja ystäviä. Kotiin mukaan otettavat elvytyskoulutuspaketit moninkertaistavat koululaisille annetun elvytysopetuksen vaikutuksen.
• Elvytyskoulutusta tulisi tarjota myös toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksissa, erityisesti opetusalan ja terveydenhuollon opiskelijoille.
• Teknologiaan perustuva oppiminen osallistaa koululaisia tehokkaasti ja täydentää perinteistä oppimista (esim. laajennettu todellisuus, hyötypelit ja mobiilisovellukset).
• Opetusministeriön ja poliittisten päättäjien tulisi tukea kouluissa annettavaa peruselvytyskoulutusta lainsäädännön, rahoituksen ja tiedotuskampanjoiden avulla.
• Suomessa koululaisten elvytysopetusta edistää Suomen Elvytysneuvoston Kids Save Lives -hanke «https://www.elvytysneuvosto.fi/kids-save-lives/»4.

Sosiaalinen media

• Sosiaalisen median alustoja pitäisi hyödyntää tiedon jakamiseen ja elvytyskampanjoiden edistämiseen «Fijačko N, Schnaubelt S, Stirparo G, ym. The use of social media platforms in adult basic life support research: a scoping review. Resusc Plus 2025;23():100953 »248, «Yilmaz Ferhatoglu S, Kudsioglu T. Evaluation of the reliability, utility, and quality of the information in cardiopulmonary resuscitation videos shared on Open access video sharing platform YouTube. A»249.
• Sosiaalisen median alustoja voidaan käyttää tutkimustyön tukena ja elvytyskoulutuksissa. Lyhyitä ja kiinnostavia videoita ja muuta interaktiivista materiaalia voi hyödyntää oppimisen tukena.
• Asiantuntijoiden on syytä validoida sosiaalisen median sisältöä. Koulutuksellisen sisällön pitää noudattaa kansainvälisiä elvytyssuosituksia.

Ensivaste ja ensiauttajat

• Kansainvälinen näyttö osoittaa, että ensiauttajien hälyttäminen sydänpysähdystilanteisiin nopeuttaa peruselvytyksen ja varhaisen defibrillaation aloitusta. Useissa havainnoivissa tutkimuksissa järjestelmään on liittynyt myös parempi selviytyminen, mutta laajassa satunnaistetussa tutkimuksessa vaikutusta 30 vuorokauden selviytymiseen ei todettu «Ringh M, Rosenqvist M, Hollenberg J, ym. Mobile-phone dispatch of laypersons for CPR in out-of-hospital cardiac arrest. N Engl J Med 2015;372(24):2316-25 »250.
• Eurooppalaiset elvytyssuositukset korostavat, että sekä koulutetut ensivastehenkilöt että maallikkoauttajat voivat toimia tehokkaana lisäresurssina erityisesti alueilla, joilla ensihoidon vasteajat ovat pitkät ja neuvovia defibrillaattoreita on hyvin saatavilla. Suomessa ensivastetoiminta on lainsäädännöllisesti osa ensihoitojärjestelmää ja siten vakiintunut osa sydänpysähdyspotilaan hoitoketjua «Semeraro F, Zace D, Bigham BL ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation EIT Task Force. First responder engaged by technology Consensus on Science with Treatment Recommenda»251.
• Maallikkoauttajien hälyttäminen voisi lisätä maallikkoelvytyksen ja varhaisen defibrillaation määrää etenkin tiheästi asutuilla alueilla, joissa käytettävissä olevien neuvovien defibrillaattoreiden määrä on suuri ja vapaaehtoisten määrä on riittävä.
• Eurooppalaisten suositusten mukaan vapaaehtoisjärjestelmän tehokkuus perustuu siihen, että vapaaehtoinen ehtii potilaan luo ennen ensihoitoa. Suomalaisessa järjestelmässä ensihoidon vasteajat ovat monin paikoin lyhyempiä kuin niissä maissa, joissa näiden mallien vaikuttavuus on osoitettu.
• Laajamittaisen maallikkoauttajia hyödyntävän järjestelmän käyttöönotto Suomessa edellyttää useita järjestelmätason ratkaisuja: luotettavaa ja hätäkeskukseen integroitua neuvovien defibrillaattoreiden rekisteriä, toimivaa hälytyssovellusta, vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta sekä vastuiden ja tietosuojaan liittyvien kysymysten täsmentämistä. Näistä syistä mahdollinen vaikuttavuus ja soveltuvuus tulisi arvioida Suomessa alueellisesti ottaen huomioon sekä järjestelmän potentiaaliset hyödyt että sen edellyttämät resurssit ja paikalliset olosuhteet ennen maallikkoauttajia käyttävän järjestelmän käyttöönottoa.

Sydänpysähdys sairaalassa

• Sairaaloissa pitää olla yhtenäinen menetelmä avun hälyttämiseen elintoimintojen häiriöistä kärsiville potilaille ja selkeästi määritetty ympärivuorokautinen vaste hälytykselle, esimerkiksi teho-osastolta lähtevä hälytysryhmä ("medical emergency team" tai "rapid response team").
• Järjestelmän kehittämiseen tähtäävien strategioiden käyttöönottoa suositellaan potilaiden selviytymisen parantamiseksi (esimerkiksi systemaattinen elvytystapahtumien rekisteröinti, säännöllinen auditointi, elvytystilanteiden moniammatillinen jälkipuinti sekä vertailutiedon hyödyntäminen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa).
• "Ten Steps Toward Improving In-Hospital Cardiac Arrest Quality of Care and Outcomes" opastaa strukturoituun järjestelmätasoiseen kehittämiseen elvytyksen laadun, elvytystulosten ja tiimien toiminnan parantamiseksi «Nallamothu BK, Greif R, Anderson T, ym. Ten Steps Toward Improving In-Hospital Cardiac Arrest Quality of Care and Outcomes. Circ Cardiovasc Qual Outcomes 2023;16(11):e010491 »252, «Lauridsen KG, Djärv T, Breckwoldt J, ym. Pre-arrest prediction of survival following in-hospital cardiac arrest: A systematic review of diagnostic test accuracy studies. Resuscitation 2022;179():141-1»253.

Järjestelmän suorituskyvyn parantaminen

• Sydänpysähdystä hoitavien organisaatioiden tulee mitata ja verrata elvytystuloksia sekä kehittää toimintaansa jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti «Ko YC, Hsieh MJ, Ma MH, ym. The effect of system performance improvement on patients with cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2020;157():156-165 »254, «Ko YC, Lee TY, Hsieh MJ, ym. The impact of system performance improvement on patients with cardiac arrest: An updated systematic review. Am J Emerg Med 2025;97():26-34 »255, «Smith CM, Snow L, Whiting J ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Basic Life Support Task Force. Dispatcher instructions for public-access AED retrieval and/or use. A s»29, «Ko YC, Breckwoldt J, Lee TY ym. on behalf of the International Liaison Committee on Resuscitation Education, Implementation and Teams Task Force (EIT) Life Support Task Force. Consensus on Science wit»256.

Sydänpysähdyksestä selviytyminen ja läheisten huomioiminen

• Sydänpysähdyksestä toipunut ja hänen läheisensä tarvitsevat tukea. Toipumisen tueksi pitää kehittää moniammatillisia käytäntöjä sydänpysähdyksestä selviytyneiden ja heidän läheistensä lähtökohdista. Niiden tulee alkaa jo ennen kotiutusta ja jatkua pitkäaikaisena seurantana. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi saada riittävää koulutusta tarpeiden tunnistamiseen ja oikeanlaisen avun järjestämiseen «Sawyer KN, Camp-Rogers TR, Kotini-Shah P, ym. Sudden Cardiac Arrest Survivorship: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2020;141(12):e654-e685 »257, «Douma MJ, Myhre C, Ali S, ym. What Are the Care Needs of Families Experiencing Sudden Cardiac Arrest? A Survivor- and Family-Performed Systematic Review, Qualitative Meta-Synthesis, and Clinical Pract»205, «Bryant EA, Scott AM, Greenwood H, ym. Patient and public involvement in the development of clinical practice guidelines: a scoping review. BMJ Open 2022;12(9):e055428 »258. Ks. myös Käypä hoito -työryhmän ja Sydänliiton tekemän kyselyn yhteenveto «Elvytys Käypä hoito -suositukseen tehty kysely potilaiden ja heidän läheistensä näkökulmista»2.
• Kansallisen elvytysneuvoston tulisi tehdä yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa sydänpysähdyksestä toipuneiden, heidän omaistensa ja terveydenhuoltojärjestelmän yhteistyön lujittamiseksi.
• Selviytyjien ja läheisten tulisi osallistua myös päätöksentekoon ja tutkimukseen.

Uudet teknologiat ja tekoäly

• Tekoäly ja digitaalinen terveysteknologia voivat mahdollisesti parantaa sydänpysähdyksestä selviytymistä, mutta niitä suositellaan toistaiseksi vasta tutkimuskäyttöön ja valvottuihin olosuhteisiin «Toy J, Bosson N, Schlesinger S, ym. Artificial intelligence to support out-of-hospital cardiac arrest care: A scoping review. Resusc Plus 2023;16():100491 »259, «Semeraro F, Schnaubelt S, Malta Hansen C, ym. Cardiac arrest and cardiopulmonary resuscitation in the next decade: Predicting and shaping the impact of technological innovations. Resuscitation 2024;20»260, «Semeraro F, Schnaubelt S, Montomoli J, ym. Artificial intelligence in cardiopulmonary resuscitation: Driving awareness and debunking myths. Resuscitation 2025;208():110539 »261, «Zace D, Semeraro F, Schnaubelt S, ym. Artificial intelligence in resuscitation: a scoping review. Resusc Plus 2025;24():100973 »262. Tietosuojaan, vastuukysymyksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä on arvioitava ennen rutiinimaista käyttöä.

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 15.10.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Marko Hoikka: Sivutoimet: yliopistotutkija; Itä-Suomen yliopisto. Koulutustoiminta: asiantuntijapalkkio (Galen Pharma, lasten kivunhoito, 2026).

Sanna Hoppu: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: SPR, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja; sisäministeriö, kansallinen hätäkeskustoiminnan ohjausryhmä. Suomen Elvytysneuvosto, hallituksen jäsen. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Ensihoitopalvelun kansallinen yhteistyöryhmä (ensihoitojaos), THL:n johtama ensihoitoverkosto. Muut sidonnaisuudet: Tampereen tuberkuloosisäätiön hallituksen jäsen.

Milla Jousi: Koulutustoiminta: ALS-koulutukset (Suomen Elvytysneuvoston koordinoimia koulutuksia). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Elvytysneuvosto, hallituksen jäsen.

Tuomas Mäntykoski: Sivutoimet: Tays, lasten päivystys.

Anna Nikula: Sivutoimet: Pikkujätti Helsinki. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Elvytysneuvosto. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: 116117-päivystysapu.

Piritta Setälä: Koulutustoiminta: Euroopan elvytysneuvoston ALS-elvytyskouluttaja (koulutuksen järjestämisestä vastaa Suomen elvytysneuvosto). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Elvytysneuvosto, puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Injeq Oyj, hallituksen jäsen 2023–2024.

Minna Sihvo: Sivutoimet: väitöskirjatutkija; Jyväskylän yliopisto. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: SUH:n hallitus.

Raija Sipilä: Sivutoimet: yleislääkäri; Terveystalo (3/2024 asti). Tutkimus- ja kehitystyö: PROSHADE, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STN 10/2020–2025. Koulutustoiminta: Medimerc (Turun yliopisto). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: GIN Nordic, ohjausryhmän puheenjohtaja; Kela, sosiaalilääketieteen neuvottelukunta, asiantuntija; HUS Hyte-asiantuntijaryhmän jäsen (6/2025 asti); Nordic GRADE, koordinaatioryhmän jäsen; Palveluvalikoimaneuvosto, asiantuntija; Kansallinen lääkeinformaatioverkosto, koordinaatioryhmän jäsen; Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, asiantuntijaneuvosto, jäsen; Väestöliitto, hallituksen jäsen. Ohjausryhmän jäsen GUIDE-GAP- ja LÄSNÄ-hankkeet.

Markus Skrifvars: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: ILCOR - International Liaison Committee on Resuscitation ERC - European Resuscitation Council ESICM - European Society of Intensive Care Medicine.