Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito

Esiintyvyys ja altistavat tekijät

• Työikäisestä väestöstä 12 % ja alle 20-vuotiaista 5 % tupakoi päivittäin.
• Erityisesti nuoret käyttävät myös muita tupakka- ja nikotiinituotteita. Päivittäin nuuskaa 20–34-vuotiaista miehistä 11 % ja ammattikoululaisista 17 %. Nuuskan tapaisia nikotiinipusseja käyttää nuorista 11–21 %. Nikotiinisähkösavukkeita käyttää päivittäin 1 % aikuisväestöstä, 7 % yläkoululaisista. Kokeileva sähkösavukkeiden käyttö yleistyy jo 4.–5.-luokkalaisilla. Osa nuorista käyttää useita eri nikotiinituotteita.
• Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön aloittamisen ja jatkamisen taustalla on useita tekijöitä, kuten perintötekijät, psyykkiset tekijät ja niiden yhteisvaikutukset. Nuoria altistaa tupakoinnille erityisesti perheen ja vertaisten tupakointi sekä koulutustaso.

Diagnostiikka

• Terveydenhuollossa tulee kysyä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä ja arvioida riippuvuuden vahvuus. Fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden arviointi kuuluvat hoidonsuunnitteluun. Arviointiin soveltuvat Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti tai sen kahden kysymyksen Heaviness of Smoking Index -versio. Nuorten nikotiiniriippuvuutta arvioidaan Hooked On Nicotine Checklist -testillä. Testejä voidaan soveltaa myös sähkösavukkeiden ja muiden nikotiinituotteiden aiheuttaman riippuvuuden arviointiin, kun huomioidaan käytetyt nikotiinimäärät.

Ehkäisy

• Tupakka- ja nikotiinituotteiden kokeiluja ja käytön aloittamista tulee ehkäistä kaikilla vaikuttavaksi arvioiduilla tavoilla.
• Tupakoinnin aloittamista voidaan ilmeisesti ehkäistä terveydenhuollossa nuorten ohjauksella sekä perheinterventioilla, joissa tuetaan perheen toiminnallisuutta ja ohjaavaa kasvatusta «Tupakoinnin aloittamista voidaan ilmeisesti ehkäistä terveydenhuollossa nuorten ohjauksella sekä perheinterventioilla, joissa tuetaan perheen toiminnallisuutta ja ohjaavaa kasvatusta.»B.
• Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee ottaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö puheeksi lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa ja käydä nikotiinittomuuteen kannustava keskustelu.
• Ehkäisy tulee kohdistaa 9–18-vuotiaisiin ja huomioiden myös uudet nikotiinituotteet.

Vieroitussuunnitelma ja hoidon seuranta

• Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on pitkäaikaissairaus, joka vaatii toistuvaa tukea ja seurantaa, jonka takia vieroitussuunnitelma on tärkeä sisällyttää hoitosuunnitelmaan.
• Tupakka- ja nikotiinituotteista vieroitus on tärkeä osa kaikkien potilaiden, mutta erityisesti raskautta suunnittelevan perheen ja leikkaukseen menevän potilaan hoitoa.
• Sydän- ja verisuonitaudin, keuhkosairauden, diabeteksen, suun sairauden, psykiatrisen sairauden tai syövän toteaminen tulee aina johtaa vieroitushoitoon.
• Yksilölliseen vieroitussuunnitelmaan kirjataan asiat, joista vieroitusohjauksessa on sovittu, mukaan lukien vieroituksen aikataulu, tapaamiset, ohjaus ja käytettävät lääkkeet. Vieroitussuunnitelmaa tehtäessä on hyvä puhua aikaisemmista lopettamisyrityksistä, ja sopia toimintatavoista retkahduksessa.
• Vieroituksen aloittavalle järjestetään seurantakontaktit 1–2 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden päähän vieroituksen alusta.

Hoidon teho, kustannustehokkuus ja ennuste

• Tupakka ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen on useita hoitoja ja tukimuotoja, joista yhdessä potilaan kanssa valitaan hänelle parhaiten soveltuvimmat.
• Lääkärin lyhyt, kannustava kehotus lopettaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö on kustannustehokkain vieroitushoito «Lääkärin toteuttama muutaman minuutin interventio lisää tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyttä. Intensiteetin lisääntyessä tupakoinnin lopettaneiden määrä lisääntyy jonkin verran.»A. Myös hoitajan antama vierotusohjaus «Hoitajan usean käynnin vieroitusohjaus on tehokkaampaa kuin pelkkä lopettamiskehotus tai lyhyt keskustelu.»A, suun terveydenhuollossa «Suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden toteuttama tupakkatuotteista vieroitus on ilmeisesti tehokasta.»B ja apteekissa «Apteekin farmaseuttisen henkilökunnan toteuttama tupakasta vieroitus ilmeisesti lisää tupakoinnin lopettamista.»B toteutettu vieroitus ovat tehokkaita.
• Ryhmäohjaus on tupakasta vieroituksessa yhtä tehokasta kuin intensiivinen yksilöohjaus ja tehokkaampaa kuin opasmateriaali tai lyhyt yksilöohjaus «Ryhmäohjaus on tupakasta vieroituksessa yhtä tehokas kuin intensiivinen yksilöohjaus ja tehokkaampi kuin opasmateriaali tai lyhyt yksilöohjaus.»A.
• Vieroituslääkkeistä varenikliini «Varenikliini on tehokkain lääke vieroitushoitoon.»A, bupropioni «Bupropioni on tehokas vieroituslääke tupakoinnin lopettamisessa.»A, nortriptyliini «Nortriptyliini on tehokas vieroituslääke tupakoinnin lopettamisessa aikuisilla, joilla ei ole merkittäviä sairauksia.»A ja nikotiinikorvaushoito «Kaikki nikotiinikorvaushoitovalmisteet tehoavat tupakasta vieroituksessa ja lisäävät onnistumismahdollisuutta noin 1,5–2-kertaiseksi riippumatta muusta vieroitustuesta.»A lisäävät tupakasta vieroittumista ja niitä tulee aktiivisesti käyttää vieroituksessa.
• Nikotiinikorvaushoidon tapaan käytetty nikotiinisähkösavuke ilmeisesti auttaa tupakoinnin lopettamisessa, mutta siihen liittyy vaara terveyshaitoista ja nikotiiniriippuvuuden jatkumisesta toisessa muodossa «Nikotiinisähkösavuke - käytettynä nikotiinikorvaushoidon tapaan - ilmeisesti auttaa tupakoinnin lopettamisessa, mutta siihen liittyy vaara terveyshaitoista ja nikotiiniriippuvuuden jatkumisesta toisessa muodossa.»B.
• Vaikka yhteen onnistuneeseen vieroitukseen lääkärin muutaman minuutin vieroituskeskustelun avulla tarvitaan noin 30 keskustelua, on keskustelu kustannustehokkain vieroitushoito. Ryhmävieroituksella ja varenikliinihoidolla vieroittuminen onnistuu yhdellä 12–14 hoidetusta potilaasta.
• Tupakoinnin uudelleen aloittaminen ei osoita vieroittumisen lopullista epäonnistumista.
• Jopa yli puolet tupakoinnin lopettajista aloittaa tupakoinnin uudelleen 6–12 kuukauden kuluttua lopettamisesta. Toistuvat relapsit ovat pitkäaikaissairauden tunnusmerkkejä, eikä niistä ei saa syyllistää potilasta, vaan kannustaa tätä uuteen lopetukseen.

Vieroitushoidon organisointi

• Terveydenhuollossa tulee tunnistaa potilaiden tupakointitavat ja tupakoinnin merkitys sairauksien vaaratekijänä. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä on ehkäistävä. Potilaita kehotetaan lopettamaan niiden käyttö, suositellaan vieroitushoitoa ja ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon.
• Hyvinvointialueiden vieroitusyksiköt tai vieroituksesta vastaavat ryhmät ja niiden vastuuhenkilöt toimivat tupakka- ja nikotiinituotteista vieroituksen koordinaattoreina. Vieroitusyksiköt pitävät yllä tietoa alueen vieroituspalveluista ja henkilökunnan koulutuksista, suunnittelevat ja kehittävät tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vastaisia toimia ja tarjoavat moniammatillisia vieroituspalveluitaperusterveydenhuollon ja työterveyshuollon tueksi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Klas Winell (pj.)

Pilvikki Absetz

Mikael Ekblad

Heikki Ekroos

Anu Linnansaari

Hanna Ollila

Marja Pöllänen (Käypä hoito -toimittaja)

Aleksi Raudasoja (Käypä hoito -toimittaja)

Annamari Rouhos

Outi Salminen