Dyslipidemiat
Käyvän hoidon tiivistelmät
27.10.2020
Käypä hoito -suositus «Dyslipidemiat»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Dyslipidaemias»2
Keskeinen sanoma
- Dyslipidemialla tarkoitetaan tilaa, jossa plasman
- LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3,0 mmol/l tai
- triglyseridipitoisuus on yli 1,7 mmol/l tai
- HDL-kolesterolipitoisuus on pieni (miehillä alle 1,0 mmol/l ja naisilla alle 1,2 mmol/l).
- Dyslipidemian osatekijät voivat esiintyä yksinään tai erilaisina yhdistelminä.
- Dyslipidemioiden hoidon päätavoitteena on ehkäistä ateroskleroottista valtimotautia.
- Hoidon tärkein peruste on arvio suurentuneesta valtimotautien kokonaisriskistä. Riskin arviointiin voidaan käyttää apuna kaavioita tai riskilaskureita.
- Kokonaisriski arvioidaan aikuisilla (ks. interaktiivinen kaavio «https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50025/Dyslipidemiapotilaan_kokonaisriski.html»1)
- joko aiemmin todetun valtimotaudin tai vastaavan riskin aiheuttavan sairauden (diabetes, krooninen munuaissairaus, familiaalinen hyperkolesterolemia eli FH) perusteella (erityisen suuri riski)
- tai terveillä henkilöillä FINRISKI-laskurilla «https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/finriski-laskuri»2. Suuren riskin rajana käytetään vähintään 10 %:n riskiä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavien 10 vuoden aikana.
- Dyslipidemioiden hoitoon kuuluu aina elämäntapahoito (ruokavalio ja liikunta), myös lääkehoidon yhteydessä.
- Lääkehoito tulee kyseeseen ainakin silloin, kun kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla saavuteta hoitotavoitteita 3–6 kuukauden kuluessa. Ensisijaisesti käytetään statiinia.
- Valtimotautikohtauksen jälkeen suuriannoksinen statiinihoito tarvittaessa yhdistettynä etsetimibiin on tarpeen.
- Lipoproteiini Lp(a) on aterogeeninen plasmapitoisuuden ylittäessä arvon 500 mg/l, ja sen määrittäminen kertaalleen tulee kyseeseen erityistapauksissa.
Perinnölliset dyslipidemiat
- Jos potilaalla todetaan varhainen valtimotauti tai muita viitteitä perinnöllisestä dyslipidemiasta (esim. iho- tai jänneksantomatoosi), on muistettava myös lähisukulaisten tutkiminen.
- Tärkeimmät perinnölliset dyslipidemiat ovat FH ja familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia.
- FH:n kliinisen todennäköisyyden arviointiin on käytettävissä laskuri «Familiaalisen hyperkolesterolemian diagnostiset kriteerit»1.
Tavoiteltavat lipidiarvot aikuisilla
- Erityisen suuren riskin potilailla tavoitteena on alle 1,4 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus tai mahdollisimman lähellä sitä oleva LDL-kolesterolipitoisuus.
- Suuren riskin potilailla tavoitteena on alle 1,8 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus.
- Kohtalaisen suuren riskin potilailla tavoitteena on alle 2,6 mmol/l:n LDL-kolesterolipitoisuus.
- Muiden henkilöiden LDL-kolesterolitavoite on yleensä alle 3,0 mmol/l, mitä tavoitellaan ensisijaisesti elämäntapakeinoin.
Elämäntapahoito: ruokavalio ja liikunta
- Tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja monityydyttymättömän rasvan lisääminen ruokavaliossa pienentävät plasman LDL-kolesterolipitoisuutta ja vähentävät sairastuvuutta ateroskleroottisiin valtimotauteihin ja niiden aiheuttamaa kuolleisuutta «Pitkäkestoiset ruokavaliomuutokset, jotka tähtäävät tyydyttyneen rasvan vähentämiseen ja monityydyttymättömän rasvan lisäämiseen, vähentävät sairastuvuutta ateroskleroottisiin sydän- ja verisuonitauteihin.»A.
- Kun kasvistanoleita tai -steroleita käytetään 1,5–3 g/vrk, ne pienentävät suositusten mukaisen ruokavalion lisänä LDL-kolesterolipitoisuutta noin 10 %.
- Keskeiset keinot plasman suurentuneen triglyseridipitoisuuden pienentämiseksi ovat laihduttaminen (lihavat ja ylipainoiset henkilöt), vähäkuituisten hiilihydraattien saannin rajoittaminen ja kuitupitoisten suosiminen, kalan käytön lisääminen ja liiallisen alkoholinkäytön vähentäminen.
- Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää triglyseridipitoisuutta «Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa plasman HDL-kolesterolin pitoisuutta sekä pienentää triglyseridien pitoisuuksia terveillä, aiemmin vähän liikkuneilla henkilöillä, joilla ei ole todettu valtimotautia, mutta joilla on niiden vaaratekijöitä. Muutosten suuruus on pienehkö, keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta.»A, esimerkiksi päivittäinen 30–60 minuutin reipas kävely.
- Ks. interaktiivinen kaavio «https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50025a/Etusivu.html»3.
Aikuisten lääkehoito
Statiinit
- Statiinit pienentävät tehokkaasti LDL-kolesterolipitoisuutta. Ne myös pienentävät triglyseridi- ja suurentavat HDL-kolesterolipitoisuutta.
- Satunnaistetuissa, keskimäärin 5 vuotta kestäneissä tutkimuksissa statiinihoito on vähentänyt kokonaiskuolleisuutta ja merkittäviä valtimotautitapahtumia tutkittavien lähtövaiheen valtimotautiriskistä riippumatta «Satunnaistetuissa tutkimuksissa statiinihoito pienentää kokonaiskuolleisuutta ja merkittäviä valtimosairaustapahtumia riippumatta lähtövaiheen valtimosairausriskistä.»A.
- Statiinihoidosta on hyötyä kaikissa keskeisissä alaryhmissä sekä primaari- että sekundaaripreventiossa: miehillä ja menopaussin ohittaneilla naisilla, yli ja alle 65-vuotiailla, valtimotautia sairastavilla ja sairastamattomilla sekä diabetesta sairastavilla ja sairastamattomilla «Satunnaistetuissa tutkimuksissa statiinihoito pienentää kokonaiskuolleisuutta ja merkittäviä valtimosairaustapahtumia riippumatta lähtövaiheen valtimosairausriskistä.»A.
- Statiinihoito vähentää aivoinfarktien ilmaantuvuutta «Statiinihoito vähentää aivoinfarktien (AVH) ilmaantuvuutta.»A.
- Statiinihoito on tarpeen kaikille ääreisvaltimotautipotilaille kolesterolitasosta ja oireista riippumatta «Statiini vähentää alaraajojen valtimotautia sairastavien kardiovaskulaaritapahtumia lumeeseen verrattuna.»A.
- Voimakastehoisten statiinien käyttö on tärkein osa FH-taudin hoitoa.
- Lihaksiin kohdistuvat vakavat statiinin haittavaikutukset ovat harvinaisia, eikä kreatiinikinaasin (CK) rutiininomaisia määrityksiä tarvita.
Muut lääkkeet
- Etsetimibi yhdistetään yleensä statiiniin. Yhdistelmällä voidaan pienentää LDL-kolesteroliarvoa yli 50 prosenttia.
- Fibraattilääkitys voi tulla kyseeseen silloin, kun statiinihoito ei sovellu. Fibraattihoito vähentää sepelvaltimotautitapahtumia primaari- ja sekundaaripreventiossa «Fibraattihoito vähentää sepelvaltimosairaustapahtumia lumeeseen verrattuna primaari- ja sekundaaripreventiossa.»A.
- PCSK9:n estäjiä tulee harkita sellaisille erityisen suuren riskin potilaille ja FH-potilaille, jotka eivät haittavaikutusten vuoksi voi käyttää statiineja tai joiden LDL-kolesterolipitoisuus ei pienene tavoitetasolle suurimmalla siedetyllä statiiniannoksella yhdistettynä etsetimibiin.
Lapset ja nuoret
- Hoito perustuu ravitsemushoitoon, joka voidaan toteuttaa turvallisesti 1–2 vuoden iästä alkaen. Kasvistanoleja ja -steroleja voidaan käyttää 6 vuoden iästä alkaen.
- FH-taudissa käytetään lisäksi lääkehoitoa 6–10 vuoden iästä alkaen lastenlääkärin harkinnan mukaan.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä
Timo Strandberg (pj.)
Mikko Syvänne
Juhani Kahri
Katriina Kukkonen-Harjula (Käypä hoito -toimittaja)
Tiina Laatikainen
Niina Matikainen
Harri Niinikoski
Ursula Schwab
Hannu Vanhanen
Alpo Vuorio