Raskaudenkeskeytys

Epidemiologia

• Raskaudenkeskeytysten määrä on 2000-luvulla pysynyt melko vakaana. Vuonna 2023 Suomessa tehtiin 8 300 keskeytystä (7,1/1 000 15–49-vuotiasta naista). Eniten keskeytyksiä tehtiin 20–24-vuotiaille (11,9/1 000).

Lainsäädäntö

• Raskauden keskeyttämisestä annetun lakimuutoksen (1097/2022) mukaan raskaus voidaan keskeyttää raskaana olevan pyynnöstä raskausviikkoon 12+0 asti ja Valviran luvalla raskausviikkoon 20+0 asti tai raskausviikkoon 24+0 asti, jos kyseessä on sikiöpoikkeavuus.

Hoidon järjestäminen

• Keskeytys tehdään avoterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa alueellisen käytännön mukaisesti.  
• Rutiinimaista ultraäänitutkimusta ei tarvita, jos raskauden kesto on enintään 10+0 viikkoa ja se voidaan määrittää luotettavasti kuukautisten perusteella «Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen toteutus kokonaan etähoitona tai vastaanotolla ilman ultaraäänitutkimusta ja verikokeita on turvallista ja potilastyytyväisyys on hyvä.»A.
• Ultraäänitutkimus tulee tarjota, jos (ks. kuva «Ultraäänitutkimuksen tarpeen arviointi ennen raskaudenkeskeytystä»1):
  • raskauden kesto on epäselvä
  • kierron pituus on epäselvä tai pitkä (yli 6 viikkoa)
  • käytössä on hormonaalinen ehkäisy, hormonikierukka tai kuparikierukka
  • raskauden keston arvioidaan olevan yli 10+0 viikkoa suunniteltuna keskeytyspäivänä
  • potilaalla on kohdunulkoiseen raskauteen viittaavia oireita tai kohdunulkoiseen raskauteen altistavia tekijöitä, kuten aiempi kohdunulkoinen raskaus, sisäsynnytintulehdus, kierukkaehkäisy tai aiempi munatorviin kohdistunut leikkaus.
  • potilas toivoo ultraäänitutkimusta.

Verinäytteet ja Rh-profylaksia

• Vakavan verenvuodon riski alkuraskaudessa on hyvin pieni, eikä hemoglobiinin tai veriryhmän rutiinimaista määrittämistä siten suositella ennen raskausviikkoa 10+0.
• Rh-profylaksian tarpeellisuudesta alkuraskaudessa ei ole näyttöä, eikä sitä ja veriryhmän määritystä siten suositella ennen raskausviikkoa 10+0 «Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana tehtävän lääkkeellisen tai kirurgisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä sikiöstä äitiin siirtyvä punasolumäärä on ilmeisesti merkittävästi pienempi kuin immunisaatioon tarvittava. Näin ollen Rh-profylaksi ei todennäköisesti ole tarpeen ensimmäisen raskauskolmanneksen keskeytyksissä.»C.

Etähoito

• Etähoito on mahdollinen, jos raskauden kesto voidaan määrittää luotettavasti ilman ultraääntä, kesto on enintään 10+0 viikkoa ja potilas valitsee tämän hoitomuodon.
• Etähoito on kriteerien täyttyessä turvallista. Potilastyytyväisyys vastaa läsnäolovastaanoton potilastyytyväisyyttä «Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen toteutus kokonaan etähoitona tai vastaanotolla ilman ultaraäänitutkimusta ja verikokeita on turvallista ja potilastyytyväisyys on hyvä.»A.

Psykososiaalinen tuki

• Raskaudenkeskeytystä pyytävää ja hänen kumppaniaan tulee tukea myös psykososiaalisesti ja tarvittaessa ohjata heidät esimerkiksi psykologille, psykiatriselle sairaanhoitajalle tai sosiaalityöntekijälle.

Raskaudenkeskeytysmenetelmät

• Keskeytysmenetelmiä ovat lääkkeellinen ja kirurginen keskeytys.
• Vuonna 2023 keskeytyksistä 99,1 % tehtiin lääkkeellisesti.

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys, raskauden kesto ≤ 10+0 viikkoa

• Misoprostolin ja mifepristonin yhdistelmä keskeyttää raskauden tehokkaasti.
• Raskausviikolle 10+0 saakka keskeytys voidaan toteuttaa kotona tai terveydenhuollon yksikössä.

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys, raskauden kesto 10+1–24+0 viikkoa

• Raskausviikosta 10+1 alkaen lääkkeellinen raskaudenkeskeytys toteutetaan terveydenhuollon yksikössä, koska vuoto ja kipu voivat aiheuttaa hoidon tarvetta ja misoprostolia voidaan joutua antamaan useaan kertaan «Mifepristonin ja misoprostolin yhdistelmä keskeyttää raskauden täydellisesti suurimmalla osalla hoidetuista myös toisen raskauskolmanneksen aikana, mutta keskeytykseen ilmeisesti liittyy suurempi kohdun kirurgisen tyhjennyksen ja runsaan verenvuodon riski kuin ensimmäisen kolmanneksen keskeytykseen.»A.

Kivunhoito

• Keskeytyksen yhteydessä on tarjottava riittävää kivunlievitystä.
• Alkuraskauden kotikeskeytyksessä voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, parasetamolia ja tarvittaessa heikkoja opioideja.
• Pidemmälle edenneen raskauden keskeytyksen yhteydessä voidaan tarvita opioideja, kipupumppua tai puudutuksia sairaalassa.

Antibioottiprofylaksia

• Kirurgisen keskeytyksen yhteydessä käytetty antibioottiprofylaksia vähentää keskeytyksen jälkeisen sisäsynnytininfektion esiintymistä.
• Antibioottiprofylaksian hyödyllisyydestä lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä ei ole näyttöä.

Jälkihoito

• Raskaudenkeskeytyksen jälkeen potilaalle tulee antaa suulliset ja kirjalliset ohjeet yhteydenotosta keskeytysyksikköön ongelmatilanteessa.
• Alkuraskauden raskaudenkeskeytyksen onnistuminen varmistetaan virtsan tai veren hCG-testillä.
• Luotettava raskauden ehkäisy on syytä aloittaa heti keskeytyksen jälkeen.

Sikiöperusteella tehtävän raskaudenkeskeytyksen erityispiirteet

• Sikiön mahdollisen tai todetun vakavan sairauden perusteella tehdään Suomessa vuosittain 200–300 keskeytystä (4,0 % kaikista keskeytyksistä vuonna 2023).
• Sikiöperusteinen raskaudenkeskeytys on perheelle erityisen kuormittava, sillä useimmiten raskaus on toivottu ja päätös raskauden keskeyttämisestä täytyy tehdä nopeasti. Perheelle tulee tarjota psyykkistä tukea.

Ongelmatilanteet

• Vakavia haittatapahtumia esiintyy sekä ensimmäisen että toisen kolmanneksen keskeytyksissä harvoin.
• Raskaus jatkuu alle 1 %:ssa tapauksista.
• Jos virtsan tai veren hCG-pitoisuus on jälkitarkastuksessa suurentunut, kohdun tyhjentyminen on varmistettava ultraäänitutkimuksella.
• Kirurgisen keskeytyksen mahdollisia komplikaatioita ovat runsas verinen vuoto, kohdun seinämän puhkeaminen, kohdun epätäydellinen tyhjeneminen, infektio sekä kiinnikkeiden muodostus.

Pitkäaikaisvaikutukset

• Komplikaatioitta sujunut raskaudenkeskeytys ei heikennä tulevaa hedelmällisyyttä eikä suurenna raskauskomplikaatioiden riskiä.
• Somaattisten tai psyykkisten sairauksien ei ole havaittu lisääntyneen väestötason tutkimuksissa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Oskari Heikinheimo (pj)

Riikka Airo

Bianca Arrhenius (Käypä hoito -toimittaja)

Janina Kaislasuo

Jorma Komulainen (Käypä hoito -toimittaja)

Päivi Nuttunen

Sirpa Rekonen

Anne Poutanen

Tuire Saloranta