Liikunta

Liikunnan ja paikallaanolon keskeisiä vaikutuksia terveyteen

• Aikuisilla liikunta vähentää kokonais- ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta sekä pienentää tyypin 2 diabeteksen ja tiettyjen syöpien ilmaantuvuutta.
• Lapsilla liikunta parantaa kestävyys- ja lihaskuntoa ja lisää luuston mineraalipitoisuutta ja luuntiheyttä.
• Liikunta vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen, uneen ja kognitiiviseen terveyteen ja voi vaikuttaa myönteisesti kehon koostumukseen ja painoon.
• Runsas paikallaanolo on yhteydessä suurempaan kokonaiskuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja syövän riskiin.
• Suosituksia vähäisempikin määrä liikuntaa edistää terveyttä verrattuna siihen, että ei liiku ollenkaan.
• Maltillisesti aloitetulla ja progressiivisesti toteutetulla liikunnalla vakavien terveyshaittojen riski on erittäin pieni.

WHO:n suositukset liikunnasta ja paikallaanolosta

• Suositus: Käytä Maailman terveysjärjestön (WHO 2019, 2020) suosituksia liikunnasta ja paikallaanolosta eri ikäryhmille, kun keskustelet liikunnasta terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Ks. taulukko « Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset liikunnasta ja paikallaanolosta (2019, 2020) eri ikäryhmille.»1.

• Raskaana olevat ja hiljattain synnyttäneet, joilla ei ole liikunnan vasta-aiheita, voivat liikkua 18–64-vuotiaita koskevien liikuntasuosituksien mukaan.
• Henkilöitä, joilla on pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita, suositellaan liikkumaan fyysisen toimintakykynsä mukaan.

Päivittäinen askelmäärä

• Suositus: Harkitse yksilöllisen askelmäärätavoitteen asettamista yhdessä potilaan kanssa tukemaan päivittäistä liikuntaa, mikäli potilas on halukas ja hänellä on mittaamiseen soveltuva laite.
  • Noin 7 000 askelta päivässä on aikuisilla todennäköisesti yhteydessä kliinisesti merkittäviin terveyshyötyihin verrattuna 2 000 askeleeseen päivässä «?xm-deletion_mark author="minnah" time="20260602T145126+0200" data="7000 steps per day in adults likely results in a clinically important reduction of health outcomes (all-cause mortality, cardiovascular disease incidence, cancer mortality, dementia and depressive symptoms) compared with 2000 steps per day. "? For adults, 7000 steps per day is likely associated in a clinically important reduction of health outcomes (all-cause mortality, cardiovascular disease incidence, cancer mortality, dementia and depressive symptoms) compared with 2000 steps per day.»B.
• Suositus: Kerro potilaalle, että pienikin askelmäärän lisäys tuo terveyshyötyjä.

Liikunnan puheeksiotto terveydenhuollossa ja liikuntaneuvonta

• Suositus: Ota liikunta puheeksi potilaan kanssa lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotolla sopivassa tilanteessa.
  • Liikunnan puheeksiotto ja liikuntatiedot kirjataan sähköiseen potilastietojärjestelmään.
• Suositus: Selvitä potilaan liikuntatottumukset ja tunnista terveytensä kannalta liian vähän liikkuva potilas.
  • Liikuntatottumukset voidaan selvittää kyselyillä, haastatteluilla, päiväkirjoilla ja puettavaan teknologiaan perustuvilla menetelmillä.
• Suositus: Ohjaa potilas liikuntaneuvontaan, mikäli hän liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, on valmis muuttamaan liikkumiskäyttäytymistään ja tarvitsee muutokseen yksilöllistä tukea.
  • Liikuntaneuvonta perustuu asiakkaan ja ammattilaisen tasapuoliseen keskusteluun, jonka tarkoituksena on tukea asiakasta liikkumiseen hänen omista lähtökohdistaan.
    • Liikuntaneuvonnan edistämistavat ovat liikunnan ottaminen puheeksi, palveluohjaus ja prosessimainen liikuntaneuvonta.
  • Liikuntaneuvontaa toteuttavat kunnan liikunnan ammattilaiset ja hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattilaiset tai molemmat yhteistyönä.

Liikunnan seuranta

• Liikunnan kuormittavuus (teho) ja rasittavuus ovat keskeinen osa liikuntaohjelman suunnittelua ja arviointia. Ne vaikuttavat harjoittelun tavoitteisiin, tuloksiin ja turvallisuuteen. Niitä voidaan arvioida sekä objektiivisin (laitteilla tehdyt mittaukset) että subjektiivisin (kysely, omat tuntemukset) menetelmin.
  • Erilaiset kuormittavuusluokittelut, jotka perustuvat koettuun kuormittavuuteen, sykkeeseen tai suorituskykyyn, vastaavat hyvin toisiaan.
  • Liikunnan teho voidaan luokitella kevyeksi, kohtalaiseksi, raskaaksi tai hyvin raskaaksi. Kohtalaista kestävyystyyppistä liikuntaa on esimerkiksi kohtalaisesti kuormittava kävely ja raskasta liikuntaa juoksu.
• Suositus: Sovi tavat, joilla potilaan kanssa sovitun liikunnan toteumista seurataan.
• Suositus: Keskustele potilaan kanssa mahdollisuudesta ja halusta kirjata liikunnan toteutumista tai käyttää älypuhelinsovelluksia tai puettavaa teknologiaa liikunnan seurannassa.
• Fyysisen suorituskyvyn ja kunnon eri alueiden (kestävyyskunto, lihaskunto, liikkuvuus ja motorinen kunto) testaus ja arviointi auttavat seuraamaan liikuntaharjoittelun edistymistä.

Potilasnäkökulma

• Tutkimusten perusteella potilaat toivovat, että terveydenhuollon ammattilainen
  • ottaa liikunnan puheeksi
  • lähestyy liikunta-aihetta potilasta aidosti kuunnellen
  • antaa konkreettisia ohjeita ja asettaa yhdessä yksilöllisiä tavoitteita
  • tunnistaa potilaan nykyisen liikkumisen
  • seuraa liikunnan toteutumista.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Merja Perhonen (puheenjohtaja)

Minna Aittasalo

Eero Haapala

Arto Hautala

Olli Heinonen

Sergei Iljukov

Annika Kolster

Katriina Kukkonen-Harjula (Käypä hoito -toimittaja)

Klaus Köhler

Kristina Laaksonen

Katja Mjøsund

Mika Pekkonen

Raija Sipilä (Käypä hoito -toimittaja)

Kerttu Toivo