Alaselkäkipu

Diagnostiikka

• Anamneesi on alaselkäpotilaan tutkimuksen tärkein osa.
• Kliinisessä tutkimuksessa keskitytään potilaan kokemaan toimintakyvyn haittaan ja siihen liittyviin tekijöihin, kuten potilaalle kivuliaisiin liikkeisiin, välttämiskäyttäytymiseen ja huolta aiheuttaviin toimintoihin.
• Akuutti tai muu tilapäinen alaselkäkipu ei edellytä välittömiä kuvantamistutkimuksia, jos havaittavissa ei ole merkkejä vakavista sairauksista.
• Jos alaselkäkipupotilaan diagnoosia varten tarvitaan kuvantamistutkimuksia, magneettikuvaus on ensisijainen tutkimusmenetelmä, erityisesti iskiaskivun ja vakavien syiden selvittelyssä.

Hoito

• Alaselkäkivun hoidon tavoitteena on kivun lievittäminen, kivun pitkittymisen ehkäisy, toiminta- ja työkyvyn palauttaminen sekä elämänlaadun parantaminen.
• Lääkkeetön kivunhoito ja potilasohjaus ovat keskeisiä alaselkäkivun hoidossa. Potilasta tulee auttaa ymmärtämään selkäkipuaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja ohjata häntä omahoidossa.
• Ohjauksen apuna kannattaa käyttää kirjallisia ja sähköisiä materiaaleja «https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/dlk/dlk00326_alaselkakipuopas.pdf»1.
• Alaselkäkivun vakavat ja spesifiset syyt sekä hermon toimintahäiriöitä aiheuttava hermojuuriärsytys tulee tunnistaa varhain. Jatkotutkimukset ja -hoito tulee järjestää viiveettä tilanteissa, joissa konservatiivinen hoito voi johtaa komplikaatioihin (cauda equina, hermojen vakavat toimintahäiriöt ja muut vakaviin syihin viittaavat oireet).
• Selkäkipuiset, joilla ei ole vakavaan syyhyn viittaavia oireita, kannattaa ohjata ensisijaisesti fysioterapeutin vastaanotolle.
• Potilasta kannustetaan työssä jatkamiseen tai nopeaan työhön palaamiseen.
• Kipulääkitystä voi käyttää tarvittaessa lyhytaikaisesti lääkkeettömien kivunhoitokeinojen rinnalla. Kipulääkkeeksi suositellaan kivun voimakkuuden mukaan ensisijaisesti tulehduskipulääkettä, parasetamolia tai niiden yhdistelmää. Valinnassa otetaan huomioon lääkkeiden haittavaikutukset ja riskit.
• Jos potilaalla on yli 6 viikon ajan esiintynyt häiritsevää, alaraajaan säteilevää kipua ja hänellä todetaan kliinisiä merkkejä hermojuuren pinteestä, hänen kanssaan tulee keskustella jatkohoidosta ja myös mahdollisesta leikkaushoidosta.
• Kirurginen välilevytyrän poisto valikoiduilla potilailla lievittää kipua nopeammin kuin konservatiivinen hoito. Leikkaushoito ei kuitenkaan ole konservatiivista hoitoa parempi kivun lievittymisen ja toiminnallisen tuloksen osalta pidemmässä 1–2 vuoden seurannassa «Kirurginen välilevytyrän poisto valikoiduilla iskiaspotilailla lievittää kipua nopeammin kuin konservatiivinen hoito. Leikkaushoito ei kuitenkaan ole konservatiivista hoitoa parempi kivun lievittymisen ja toiminnallisen tuloksen osalta pidemmässä 1–2 vuoden seurannassa.»A.

Kuntoutus

• Potilaalle merkityksellisiin tavoitteisiin tähtäävä omahoito ja -kuntoutus ovat keskeisessä roolissa. Tavoitteita kohti tulee pyrkiä asteittain potilaan yksilöllinen tilanne huomioiden.
• Psykologiset hoidot, etenkin kognitiivis-behavioraalisen terapian menetelmät, yhdistettynä harjoitteluun parantavat toimintakykyä ja lievittävät kivun voimakkuutta vähintään kohtalaisesti lyhyellä aikavälillä pitkittyneessä alaselkäkivussa «Psykologiset hoidot, etenkin kognitiivis-behavioraalisen terapian menetelmät, yhdistettynä harjoitteluun parantavat toimintakykyä ja lievittävät kivun voimakkuutta vähintään kohtalaisesti lyhyellä aikavälillä pitkittyneessä alaselkäkivussa.»A. Hoidon voi ilmeisesti toteuttaa psykologi ja fysioterapeutti yhdessä tai fysioterapeutti, joka on saanut koulutusta kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin. Parhaiten potilasta tukemaan kykenevät ammattilaiset tulee valita saatavilla olevista potilaan yksilöllisen tilanteen mukaan.
• Akuutin (alle 6 viikkoa kestäneen) alaselkäkivun hoidossa harjoittelu ei näyttäisi tuottavan lisähyötyä kivun vähentämisessä ja toimintakyvyn parantamisessa «Akuutissa alaselkäkivussa harjoittelu ei ole vaikuttavampaa kuin lumehoito, hoidotta jääminen tai tavanomainen hoito.»A.
• Pitkittyneessä (yli 3 kuukautta kestäneessä) selkäkivussa yllä mainitun lisäksi kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin yhdistetty harjoittelu tuottaa yksittäisiä hoitomuotoja parempia tuloksia «Psykologiset hoidot, etenkin kognitiivis-behavioraalisen terapian menetelmät, yhdistettynä harjoitteluun parantavat toimintakykyä ja lievittävät kivun voimakkuutta vähintään kohtalaisesti lyhyellä aikavälillä pitkittyneessä alaselkäkivussa.»A.
• Pitkittyneessä alaselkäkivussa harjoittelu lievittää hieman kipua ja parantaa toimintakykyä verrattuna lumehoitoon ja muuhun tavanomaiseen hoitoon, mutta toimintakyky ei parane kliinisesti merkittävästi «Pitkittyneessä alaselkäkivussa harjoittelu lievittää hieman kipua ja parantaa toimintakykyä verrattuna lumehoitoon ja muuhun tavanomaiseen hoitoon, mutta toimintakyky ei parane kliinisesti merkittävästi.»A.
• Koska mikään harjoittelumuoto ei ole osoittautunut muita paremmaksi, harjoittelu tulisi suunnitella yksilöllisesti huomioiden potilaan mieltymykset, käsitykset ja toimintakyvyn haitta, sillä usein ammattilaisten antamat kotiharjoitteet jäävät tekemättä.
• Ryhmämuotoinen kuntoutus on yhtä vaikuttavaa kuin yksilökuntoutus alaselkäkivussa «Ryhmämuotoinen kuntoutus on yhtä vaikuttavaa kuin yksilökuntoutus alaselkäkivussa.»A.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä

Jaro Karppinen (puheenjohtaja)

Juha Ahonen

Riikka Holopainen

Mirva Kiiveri

Ville Leinonen

Ville Mattila (Käypä hoito -toimittaja)

Juhani Määttä

Mika Nevalainen

Jyrki Salmenkivi

Anna Sofia Simula