Traumaperäinen stressihäiriö (posttraumatic stress disorder, PTSD)

Keskeinen sisältö

Diagnoosi

• Akuutti stressireaktio (ASR, ICD-10), akuutti stressihäiriö (ASD, DSM-5) ja traumaperäinen stressihäiriö (PTSD, molemmat luokitukset) todetaan niille määritettyjen diagnostisten kriteerien perusteella. Muu psykiatrinen samanaikaissairastavuus on tavallista, ja sillä voi olla merkitystä hoidon suunnittelussa muttei diagnostiikassa.
• Stressihäiriöissä keskeisiä ovat traumatapahtuman huomattava poikkeavuus arkielämän tavanomaisista stressitilanteista ja oireyhtymä, johon kuuluvat kokemus tapahtuman toistumisesta jollakin tavalla, pyrkimys välttää tapahtumasta muistuttavia ärsykkeitä ja kohonnut vireystila.

Esiintyvyys

• Länsimaiden väestöstä 35–90 % joutuu elämänsä aikana tilanteeseen, jossa traumaattisen tapahtuman järkyttävyys on niin voimakas, että se voi aiheuttaa stressihäiriön. Vaikean stressitapahtuman kokeneista vain osalle kehittyy PTSD.
• Keskimääräinen ilmaantuvuus vuoden aikana on arvioiden mukaan Euroopassa hieman yli 1 %. Laajojen suuronnettomuuksien jälkeen pisteprevalenssi voi vielä vuoden kuluttua olla 30–40 %.
• Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vuosien kuluttua «Traumaperäinen stressihäiriö saattaa vuoden kuluttua tapahtumasta esiintyä 20–30 %:lla henkilökohtaisesti mukana olleista. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua.»C. Sotaan liittyvistä ja toistuvista vaikeista traumoista toipuminen voi olla hitaampaa kuin toipuminen muista traumatapahtumista.

Diagnostiikka

• Stressihäiriön diagnostiikka perustuu lääkärin tekemään haastatteluun. Potilaat, jotka trauman jälkivaiheessa oireilevat voimakkaasti, tulee tutkia asianmukaisesti perusterveydenhuollossa. Itse ilmoitettavien traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät, kuten TSQ tai PC-PTSD-5, soveltuvat käytettäviksi oireiden kartoituksessa «Itseilmoitettujen traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät saattavat olla käyttökelpoisia traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisessa.»C.
• Erotusdiagnostiikassa huomioidaan ahdistuneisuushäiriöt, sopeutumishäiriöt, muu reaktio vaikeaan stressiin ja fyysisestä tai kemiallisesta tekijästä johtuva tila. Samanaikaisista muista häiriöistä tavallisimpia ovat erilaiset masennustilat, päihdeongelmat sekä erilaiset ahdistuneisuushäiriöt aikuisilla. Pienten lasten arviointiin on kehitetty erilliset kriteerit ja arviointimenetelmät.

ASR:n ja ASD:n hoito

• Aktiivisia rutiininomaisia hoitointerventioita tulisi välttää ensimmäisten trauman jälkeisten viikkojen aikana. Tarpeen mukaisten toimenpiteiden tulisi perustua huolelliseen yksilölliseen arviointiin.
• Voimakkaita stressivasteita tulisi pyrkiä rauhoittamaan tarjoamalla psykososiaalista tukea. Vakavista järkytysoireista kärsivät ohjataan lääkärin tutkittaviksi ja tarvittaessa aloitetaan kriisiterapeuttinen keskusteluhoito. Lääkkeiden käyttöön suhtaudutaan pidättyvästi, ja bentsodiatsepiinien käyttöä tulisi välttää, mutta joskus voi olla tarpeen käyttää unta tukevaa lääkitystä tai aloittaa masennuslääkitys aikuisille (ks. myös alla).

PTSD:n hoito

• Hoidossa olennaisia tekijöitä ovat psykososiaalisen tuen järjestäminen, alkuvaiheen asianmukainen somaattinen hoito, huolellinen diagnostiikka ja riittävä ajan käyttö tilanteen selvittämiseksi. Lieviä ja 1–2 kuukautta kestäneitä aikuisten häiriöitä voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa psykiatristen konsultaatioiden tuella. Vaikeat ja hoitoresistentit stressihäiriöt kuuluvat psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Hoito toteutetaan yleensä avohoitona.
• Pienten lasten hoidossa lapsi-vanhempipsykoterapia (CPP) soveltuu käytettäväksi «Lapsi-vanhempi-psykoterapia (CPP) saattaa vähentää perheväkivallalle ja muille kuormittaville elämäntapahtumille altistuneiden pikkulasten traumaperäisiä oireita.»C. Vanhemmille lapsille ja nuorille voidaan käyttää ikätasoisia traumakeskeisen psykoterapian sovelluksia «Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia (TF-KKT) on tehokas 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto.»A, «EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing eli silmänliikkeillä poisherkistäminen ja uudelleen prosessointi) on ilmeisesti tehokas 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto.»B, «Traumafokusoidun kognitiivisen käyttäytymisterapian (TF-KKT) teho 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa ilmeisesti säilyy vähintään 1 vuoden ajan.»B, «Traumakeskeiset kognitiiviset käyttäytymisterapiat (KKT) ovat ilmeisesti tehokkaita 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.»B. Lääkehoitoa ei suositella lapsille eikä nuorille.
• Aikuisilla kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), joka sisältää altistusosuuden, vähentää traumaperäisen stressihäiriön oireita ja lisää paranemisen todennäköisyyttä «Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), joka sisältää altistusosuuden (kuten pitkittynyt altistusterapia ja kognitiivinen prosessointiterapia), vähentää traumaperäisen stressihäiriön oireita ja lisää paranemisen todennäköisyyttä.»A. Myös kognitiiviset käyttäytymisterapiat ilman altistusosuutta, muut kognitiiviset terapiat, EMDR ja narratiivinen altistusterapia ovat ilmeisesti tehokkaita «Kognitiiviset käyttäytymisterapiat ilman altistusosuutta, muut kognitiiviset terapiat (kuten kognitiivinen uudelleen strukturointi), EMDR (eye movement desensitization and reprocessing) ja narratiivinen altistusterapia (narrative exposure therapy, NET) ovat ilmeisesti tehokkaita traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttisia hoitomuotoja hoitamattomuuteen verrattuna.»B. Aikarajoitettu nykyhetkeen keskittyvä psykoterapia «Aikarajoitettu terapia, jossa keskitytään ajankohtaisiin ongelmiin (esim. present-centered therapy), on ilmeisesti tehokas traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttinen hoitomuoto.»B ja altistava kirjoitusterapia, johon sisältyy palaute «Altistava kirjoitusterapia, johon sisältyy menetelmään koulutetun terveydenhoidon ammattilaisen palaute kasvotusten tai internetin välityksellä, on ilmeisesti tehokas traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto.»B, soveltuvat käytettäväksi. Psykoterapiaa voidaan toteuttaa myös ryhmämuotoisena «Ryhmämuotoinen kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) saattaa vähentää traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita tehokkaammin kuin odotuslistalla olo osana hoidon kokonaisuutta.»C ja verkkosovelluksien avulla «Internetin kautta toteutettu terapeutin ohjaama traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia (I-CBT) saattaa vähentää traumaperäisen stressihäiriön oireita enemmän kuin odotuslistalla oleminen.»C.
• Lääkehoitoa käytetään aikuisilla, jos psykoterapeuttisen hoidon vaste jää puutteelliseksi tai potilas ei ole siihen motivoitunut. Ne voidaan myös yhdistää «Psykologisten interventioiden ja lääkehoidon yhdistäminen saattaa olla tehokasta traumaperäisen stressihäiriön pidempiaikaisessa hoidossa.»C. Masennuslääkkeistä sertraliinilla, paroksetiinilla ja fluoksetiinilla «SSRI-lääkkeistä sertraliinilla, paroksetiinilla ja fluoksetiinilla voidaan lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita lyhytaikaisesti.»A, mirtatsapiinilla «Mirtatsapiinilääkitys saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita lyhytaikaisessa hoidossa.»C ja venlafaksiinilla «Venlafaksiini saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita.»Cvoidaan lievittää PTSD:n oireita. Tutkimusnäyttö muista lääkkeistä, kuten psykoosilääkkeistä, epilepsialääkkeistä «Risperidoni lievittänee hoitoresistentin PTSD:hen liittyviä oireita.»C, «Ketiapiini saattaa lievittää PTSD:hen liittyviä oireita.»C, «Olantsapiini saattaa lievittää krooniseen PTSD:hen liittyviä oireita.»C, «Aripipratsoli saattaa lievittää PTSD-oireita, mutta tutkimusnäyttöä on vielä riittämättömästi.»D, «Topiramaatista saattaa olla hieman hyötyä traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievityksessä, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista.»D, «Hoitoresistentin PTSD:n hoidossa pregabaliini muun lääkityksen lisänä saattaa hieman lievittää oireita.»Cja pratsosiinista univaikeuksiin «Pratsosiini saattaa lievittää PTSD:hen liittyviä oireita, erityisesti toistuvia painajaisia, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista.»C, on niukkaa. Liikuntaharjoittelu «Liikuntaharjoittelu saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita, erityisesti ylivireyttä.»C sopii osaksi hoidon kokonaisuutta. Neuromodulaatiohoidoista TMS lievittänee ainakin lyhytaikaisesti PTSD:n oireita «TMS lievittänee ainakin lyhytaikaisesti PTSD:n oireita.»C.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Tanja Laukkala (puheenjohtaja, kokoava kirjoittaja)

Ferdinand Garoff

Henna Haravuori

Pekka Jylhä

Ilona Luoma

Kristian Wahlbeck