Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret)
Käyvän hoidon tiivistelmät
12.12.2018
Käypä hoito -suositus «Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Conduct Disorders»2
Keskeinen sisältö
- Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ovat monimuotoisia häiriöitä, joiden pääoireena on pitkäkestoinen ikätasosta poikkeava uhmakas, aggressiivinen tai epäsosiaalinen käytös, joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja suoriutumisessa.
- Käytöshäiriöihin liittyy usein kehityksellisiä ongelmia, oheissairastavuutta ja psykososiaalista kuormitusta.
- Käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä edistämällä lapsen tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä myönteisiä kasvatuskäytäntöjä ja lievittämällä tai poistamalla riskitekijöitä.
- Psykososiaaliset hoitomuodot ovat ensisijaisia.
- Lääkehoitoa harkitaan psykososiaalisten hoitojen lisänä vain, jos asianmukaiset psykososiaaliset hoitomuodot tai oheissairauksien hoito tai edellä mainittujen hoitojen yhdistäminen ei ole riittävää vaikeiden käytösoireiden hallitsemiseksi.
- Hoito toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren ja perheen, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen tai koulun ja sosiaalitoimen kesken harkiten yksilöllisesti, minkä tahojen kanssa on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä.
Diagnostiikka
- Käytöshäiriöiden diagnoosi edellyttää, että henkilöllä esiintyy vähintään muutamia ICD-10-tautiluokituksen (diagnoosinumero F91) oireita pitkäkestoisesti (yli 6 kuukautta).
- Käytöshäiriöt (F91) sisältävät uhmakkuushäiriön ja käytöshäiriöt.
- Yksittäisten käytöshäiriöoireiden (esimerkiksi aggressiopurkausten) taustalla saattaa olla muu hoitoa vaativa häiriö tai psykososiaalinen stressitilanne.
- Käytöshäiriöihin liittyy merkittävää samanaikaissairastavuutta ja kuormittavia olosuhteita.
- Diagnosointiin tarvitaan laaja-alaisesti tietoa lapsen tai nuoren kehityshistoriasta, oireista ja toimintakyvystä, elämäntilanteesta ja muista oireisiin vaikuttavista tekijöistä.
- Tietoa kerätään lapselta tai nuorelta itseltään, vanhemmilta ja muilta tarvittavilta tahoilta. Lasta tai nuorta tavataan myös yksilötapaamisilla. Arvioinnin apuna voidaan käyttää strukturoituja haastatteluja ja kyselylomakkeita.
Hoito
Yleiset periaatteet
- Hoito suunnitellaan yksilöllisesti lapsen tai nuoren kokonaistilanne huomioiden ja toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren ja perheen sekä tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa.
- Psykososiaaliset hoidot ovat ensisijaisia.
- Keskeistä tutkimusnäyttöön perustuvissa interventioissa on lapsen tai nuoren ympäristön muokkaaminen lapsen ja nuoren kehitystä tukevaksi siten, että positiivista käytöstä vahvistetaan ja rajoittamisen keinot ovat rakentavia.
- Hoidon tehoa ja mahdollisia haittoja seurataan haastattelun, kliinisen arvion, kyselylomakkeiden ja tarvittavien muiden testien avulla.
Psykososiaaliset hoidot
- Kognitiivis-behavioraalista teoriaa, sosiaalista oppimista, operanttia ehdollistumista sekä kiintymyssuhdeteoriaa hyödyntävä strukturoitu vanhemmuustaito-ohjaus ja vanhempi–lapsi-vuorovaikutuksen välitön ohjaaminen vähentää lasten käytösoireita «Sosiaalisen oppimisen teoriaa, operantin ehdollistumisen teoriaa ja kiintymyssuhdeteoriaa hyödyntävä strukturoitu vanhempainohjaus sekä vanhempi–lapsi-vuorovaikutuksen välitön ohjaaminen vähentävät noin 2–12-vuotiaiden lasten käytösoireita.»A.
- Kouluikäisille lapsille tai nuorille yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti suunnattu kognitiivis-behavioraalinen hoito ilmeisesti vähentää käytösoireilua «Kognitiivis-behavioraaliset hoito-ohjelmat kouluikäisille lapsille ja nuorille suunnattuina ilmeisesti vähentävät käytösoireilua.»B.
- Eri ikäryhmien käytöshäiriöissä toimivat ilmeisesti erilaiset psykososiaalisen hoidon kohdentamistavat. Alle kouluikäisille lapsille tuloksellisinta on vanhempainohjaus, kouluikäisille hoitoon ilmeisesti kannattaa liittää lapselle itselleen suunnattu komponentti ja nuoruusikäisille tuloksellisimpia ovat ilmeisesti nuorille itselleen, heidän vanhemmilleen ja heidän laajeneviin toimintaympäristöihinsä tarveharkitusti suunnatut psykososiaaliset interventiot «Eri ikäryhmien käytöshäiriöissä toimivat ilmeisesti erilaiset psykososiaalisen hoidon kohdentamistavat. Alle kouluikäisille lapsille tuloksellisinta on ilmeisesti vanhempainohjaus, kouluikäisille hoitoon ilmeisesti kannattaa liittää lapselle itselleen suunnattu komponentti ja nuoruusikäisille tuloksellisimpia ilmeisesti ovat nuorille itselleen, heidän vanhemmilleen ja heidän laajeneviin toimintaympäristöihinsä tarveharkintaisesti suunnatut psykososiaaliset interventiot.»B.Yhdistelmäinterventioissa vanhempien ohjaaminen on keskeistä «Eri ikäryhmien käytöshäiriöissä toimivat ilmeisesti erilaiset psykososiaalisen hoidon kohdentamistavat. Alle kouluikäisille lapsille tuloksellisinta on ilmeisesti vanhempainohjaus, kouluikäisille hoitoon ilmeisesti kannattaa liittää lapselle itselleen suunnattu komponentti ja nuoruusikäisille tuloksellisimpia ilmeisesti ovat nuorille itselleen, heidän vanhemmilleen ja heidän laajeneviin toimintaympäristöihinsä tarveharkintaisesti suunnatut psykososiaaliset interventiot.»B.
- Monimuotoiset systeemiset terapiat ovat käytöshäiriöisten nuorten antisosiaalisen käyttäytymisen vähentämisessä ilmeisesti lyhyessä seurannassa hieman tuloksellisempia kuin muut yksilö- ja perhekeskeiset hoidot tai näiden yhdistelmät «Monimuotoiset systeemiset terapiat ovat käytöshäiriöisille nuorille tyypillisten yksilö-, perhe- ja sosiaalisten ongelmien hoidossa ja antisosiaalisen käyttäytymisen vähentämisessä ilmeisesti lyhyessä seurannassa hieman tuloksellisempia kuin muut, ei-multisysteemiset yksilö- ja perhekeskeiset hoidot tai näiden yhdistelmät, mutta ero on ilmeisesti vähäinen.»B.
- Sijaisvanhempien valmennukseen ja vahvaan tukemiseen sosiaalisen oppimisen viitekehyksessä perustuva työtapa vähentää ilmeisesti psykososiaalisesti moniongelmaisten nuorten antisosiaalista käyttäytymistä «Sijaisvanhempien valmennukseen ja vahvaan tukemiseen sosiaalisen oppimisen viitekehyksessä perustuva työtapa vähentää ilmeisesti psykososiaalisesti moniongelmaisten nuorten antisosiaalista käyttäytymistä.»B.
Lääkehoito
- Tieto psyykenlääkkeiden tehosta, haittavaikutuksista ja erityisesti pitkäaikaisvaikutuksista lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoidossa on puutteellista.
- Lääkehoitoa ei tule käyttää ensisijaisena hoitomuotona tai rutiiniluontoisesti käytösongelmiin lapsilla tai nuorilla, joilla on uhmakkuus- tai käytöshäiriö.
- Käytöshäiriöihin liittyvien oheissairauksien asianmukainen hoito, tarvittaessa lääkehoito, on tärkeää. Oheissairauksien hoito voi vähentää aggressiivista käytöstä.
- Risperidoni ilmeisesti lievittää käytöshäiriöllä oirehtivien lasten ja nuorten käytösoireita ja aggressiivista käyttäytymistä lyhyellä aikavälillä «Risperidoni ilmeisesti lievittää käytöshäiriöillä oirehtivien lasten ja nuorten käytösoireita ja aggressiivista käyttäytymistä lyhyellä aikavälillä.»B.
- Risperidonin käyttöön liittyvien haittavaikutusriskien vuoksi sen käytön tulisi olla lyhytaikaista. Käyttö edellyttää huolellista psykiatrista, somaattista ja neurologista alkuarviota ja hyötyjen ja haittojen seurantaa.
- Psykostimulantit ilmeisesti vähentävät lyhyellä aikavälillä aggressiivisuutta ja uhmakkuus- ja käytösoireilua lapsilla ja nuorilla, joilla on ADHD tai samanaikainen ADHD ja uhmakkuus-/käytöshäiriö «Treatment with psychostimulants seems to decrease aggression, oppositional behaviour, and conduct disorders in children and adolescents with ADHD with and without ODD/CD in the short term.»B.
- Atomoksetiini ilmeisesti vähentää hieman «Treatment with atomoxetine seems to slightly decrease oppositional behaviour in youth with ADHD with and without ODD/CD in the short term.»B ja guanfasiini saattaa vähentää «Treatment with guanfacine may decrease oppositional behaviour in youth with ADHD with and without ODD/CD in the short term.»C uhmakkuusoireilua lyhyellä aikavälillä lapsilla ja nuorilla, joilla on ADHD tai ADHD ja uhmakkuus- tai käytöshäiriö.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama työryhmä
Eeva Aronen (pj.)
Nina Lindberg
Päivi Santalahti
Jorma Fredriksson
Sauli Hyvärinen
Riittakerttu Kaltiala-Heino
Päivi Kilpinen-Loisa
Pirjo Mäki †
Jukka Ollikainen
Arto Pitkänen
Riitta Vänskä
Arja Tuunainen (Käypä hoito -toimittaja)