Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito

Johdanto

• Itsemurha on taustaltaan monitekijäinen prosessi. Itsemurhien ehkäisy terveydenhuollossa on myös monitekijäistä kohdistuen prosessin eri vaiheisiin.
• Itsemurhaa yrittäneet tulee somaattisen akuuttihoidon jälkeen arvioida psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla.
• Itsemurhaa yrittänyt nuori kuuluu aina erikoissairaanhoidon arvioon.
• Itsemurhaa yrittäneen kanssa on syytä käydä läpi koko itsemurhayritykseen johtanut tapahtumaketju. Itsemurha-ajatuksista kysyminen ei suurenna itsemurhan riskiä. Itsemurhaa yrittäneet kärsivät yleensä mielenterveyden häiriöistä ja päihdeongelmista.
• Itsemurhayrityksen jälkeisen hoidon tulee olla aktiivista ja viiveetöntä. Sen intensiteetti perustuu huolelliseen tilannearvioon niin ajankohtaisesta itsetuhoisuudesta kuin akuuteista psykiatrisista ja psykososiaalisista tarpeista.
• Itsemurhaa yrittäneen psykiatrinen jatkohoito voidaan useimmiten toteuttaa psykiatrisessa avohoidossa.
• Psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta arvioitaessa huomioidaan
  • psykiatrisen häiriön vaikeusaste, erityisesti mahdollinen psykoottisuus, syvä toivottomuus tai tilan hallitsematon epävakaus
  • välitön itsemurhavaara
  • mielenterveyslain mukaisen tahdosta riippumattoman hoidon tarve.
• Itsetuhoisuuteen kohdennetut hoitointerventiot voivat merkittävästi pienentää itsemurhayrityksen uusimisen riskiä. Tutkittuja interventioita ovat
  • Kognitiivis-behavioraaliset itsetuhokäyttäytymisen ehkäisyyn suunnatut psykoterapiat
  • Turvasuunnitelmainterventio
  • Linity/Assip
  • Dialektinen käyttäytymisterapia epävakaan persoonallisuuden yhteydessä.
• Terveydenhuollossa on syytä kehittää itsemurhaa yrittäneiden arviointia ja lisätä tutkittujen interventioiden saatavuutta.
• Mielenterveyden häiriöt, sisältäen päihdehäiriöt, tulee hoitaa hyvin itsemurhayritysten ja itsemurhien ehkäisemiseksi.

Itsemurhien ehkäisy

• Terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa tulee huomioida itsetuhoisen potilaan tunnistaminen, kohtaaminen ja hoitoon ohjaaminen. Erityisesti psykiatrian ja nuorisopsykiatrian alojen henkilöstö tarvitsee koulutusta vaikuttavien psykososiaalisten interventioiden antamiseen.
• Huolellisuus lääkemääräyksissä saattaa ehkäistä itsemurhayrityksiä ja itsemurhia «Hoitosuositusten mukainen lääkemääräyskäytäntö ja läpipainopakkausten suosiminen saattavat ehkäistä itsemurhayrityksiä ja itsemurhia.»C.
• Tila- ja sisustussuunnittelulla voi ehkäistä sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa tapahtuvia itsemurhia. Esimerkiksi ikkunoiden tulee avautua vain raolleen, ja lukittavissa olevat ovet tulee voida avata nopeasti ulkopuolelta.

Itsemurhaa yrittäneen potilaan arviointi ja hoito

• Kun syntyy epäily itsemurhayrityksestä esimerkiksi myrkytyksen tai tapaturman yhteydessä, ensihoidon tulee pääsääntöisesti kuljettaa potilaat itse, ja hoidon tulee olla aktiivista ja viiveetöntä.
• Lääkäri arvioi itsemurhaa yrittäneen potilaan somaattisen ja psykiatrisen ensihoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Somaattisen hoidon järjestäminen riippuu vaiheesta, jossa yritys on keskeytetty. Itsemurhayritys toteutuu usein päihtyneenä.
• Psykiatrinen arvio tehdään heti terveydentilan salliessa psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla. Nuorten arviointi kuuluu erikoissairaanhoitoon.
• Arvioinnissa selvitetään erityisesti, onko aiempia itsemurhayrityksiä, halu kuolla ja itsemurhayrityksen letaliteetti. Strukturoitu haastattelu lisännee luotettavuutta itsetuhoajatusten ja yritysten tunnistamisessa «Strukturoitu haastattelu lisännee luotettavuutta itsetuhoajatusten ja yritysten tunnistamisessa.»C. SIS- «Yksittäisistä oirekartoituslomakkeista Suicide Intent Scale (SIS) soveltunee osaksi psykiatrista kliinistä strukturoitua arviota itsetuhoisella potilaalla.»C ja C-SSRS-oirekartoituslomakkeet «Yksittäisistä oirekartoituslomakkeista Columbia-Suicide Severity Rating Scale -mittari (C-SSRS) soveltunee osana kliinistä strukturoitua arviota itsetuhoisen potilaan hoidon seurantaan sekä aikuisilla että nuorilla.»C soveltunevat seurantakäyttöön aikuisilla.
• Pieni osa itsemurhaa yrittäneistä tarvitsee psykiatrista sairaalahoitoa.
• Itsemurhaa yrittäneen läheiset, sekä alaikäiset, joita tapahtuma koskettaa, huomioidaan.
• Terveydenhuollon ammattilaisen ilmoitusvelvollisuudet ja oikeudet löytyvät kootusti linkistä https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/terveydenhuollon-ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuuksia «http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/terveydenhuollon-ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuuksia»1.

Mitä tutkimusnäyttöä on hoitointerventioista?

• Aktiivinen kontakti päivystysyksikössä ja seuranta itsemurhayrityksen jälkeen vähentää ilmeisesti riskiä uudelle itsemurhayritykselle 12 kuukauden seurannassa «Aktiivinen kontakti päivystysyksikössä ja seuranta itsemurhayrityksen jälkeen vähentää ilmeisesti riskiä uudelle yritykselle 6 ja 12 kuukauden seurannassa.»B ja turvasuunnitelman toteuttaminen puolen vuoden ajan «Turvasuunnitelman (Safety planning intervention, SPI) toteutus ilmeisesti vähentää itsemurhayrityksen uusiutumista puolen vuoden ajan.»B. Nuorille turvasuunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa.
• Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) tavanomaisen hoidon lisänä vähentää itsemurhayrityksen uusimisen riskiä «Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) tavanomaisen hoidon lisänä vähentää itsemurhayrityksen uusimisen riskiä.»A. KBT tulee tällöin kohdentaa itsetuhoisuuden ehkäisyyn.
• Myös seurannasta puhelimitse «Seurannasta puhelimitse saattaa olla hyötyä itsemurhayrityksen jälkeen osana hoitoa.»C saattaa olla hyötyä. Sen sijaan älypuhelinsovellusten ja nettiterapioiden hyödyistä on vasta vähän tutkimuksia.
• Itsetuhoiselle tai itsemurhaa yrittäneelle nuorelle tulee tarjota psykososiaalisia hoitoja, kuten kognitiivisia «Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvat hoitomenetelmät ovat ilmeisesti tehokkaita nuorten itsetuhoajatusten ja ilman itsemurhatarkoitusta tapahtuvan itsensä vahingoittamisen hoidossa.»B ja dialektisia käyttäytymisterapioita «Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on ilmeisesti vaikuttava epävakaan persoonallisuushäiriön piirteitä omaavien nuorten ilman itsemurhatarkoitusta tapahtuvan itsensä vahingoittamisen hoidossa.»B.
• Erityisesti depressioon kohdennetut hoitointerventiot ovat ilmeisesti tehokkaita vanhusten itsemurha-ajatusten ja -yritysten sekä itsemurhien vähentäjinä «Erityisesti depressioon kohdennetut hoitointerventiot ovat ilmeisesti tehokkaita vanhusten itsemurha-ajatusten ja -yritysten sekä itsemurhien vähentäjinä.»B.
• Psykiatrinen lääkehoito itsemurhayrityksen yhteydessä on käytännössä todetun psykiatrisen sairauden lääkehoitoa. Tutkimuksia on litiumista mielialahäiriöpotilailla «Litium vähentää itsemurhakuolleisuutta verrattuna lumelääkkeeseen mielialahäiriöpotilailla.»A, klotsapiinista psykoosipotilailla «Klotsapiini on ilmeisesti olantsapiinia tehokkaampi itsetuhoisuuden hoidossa psykoosipotilailla.»B, «Klotsapiini saattaa olla myös muita antipsykootteja tehokkaampi itsemurhien ehkäisyssä.»C, intranasaalisesta esketamiinista «Intranasaalinen esketamiini masennuslääkehoidon lisänä saattaa olla tehokas masennukseen liittyvän itsemurha-ajattelun nopeassa lyhytaikaisessa lievityksessä.»C ja ketamiini-infuusiosta «Ketamiini-infuusio on tehokas depressioon liittyvän itsemurha-ajattelun hoitomuoto, mutta se on vaikutukseltaan lyhytaikainen.»A masentuneilla itsetuhoisilla potilailla.

Läheisten tukeminen

• Itsemurhan tehneen omaisen pitkittynyttä surua, masennusoireiden kehittymistä ja terveyspalveluiden tarvetta voidaan mahdollisesti ehkäistä aktiivisilla hoidollisilla puuttumisilla, erityisesti ryhmämuotoisella KBT-interventiolla «Itsemurhan tehneen omaisen pitkittynyttä surua, masennusoireiden kehittymistä ja terveyspalveluiden tarvetta voidaan mahdollisesti ehkäistä aktiivisilla hoidollisilla puuttumisilla, erityisesti ryhmämuotoisella CBT-interventiolla.»C.
• Itsemurhaa yrittäneen potilaan ja läheisten hoidossa on tärkeä ylläpitää realistista toivoa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n, Suomen Psykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Sami Pirkola (puheenjohtaja ja kokoava kirjoittaja)

Heidi Eriksen

Erkki Isometsä

Aino Joensuu

Pekka Jylhä

Virve Kekkonen

Hannu Koponen

Lauri Kuosmanen

Taina Laajasalo

Tanja Laukkala (Käypä hoito -toimittaja)

Mauri Marttunen

Kirsi Suominen

Kristian Wahlbeck