Autismikirjon häiriö
Käyvän hoidon tiivistelmät
10.4.2024
Käypä hoito -suositus «Autismikirjon häiriö»1
Keskeinen sisältö
- Autismikirjon häiriö (autism spectrum disorder, ASD) on keskushermoston kehityksellinen häiriö, jonka ydinoireita ovat toimintakykyä haittaavat, laaja-alaiset ja pysyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet sekä rajoittuneet, toistavat ja joustamattomat käytösmallit, kiinnostuksen kohteet tai aktiviteetit.
- Autismikirjon häiriö on vaikeusasteeltaan ja oirekuvaltaan hyvin heterogeeninen.
- Varhainen tunnistaminen ja kuntoutus on tärkeää muun muassa arjen tukitoimien suunnittelemiseksi, yksilön toimintakyvyn ja positiivisen minäkuvan tukemiseksi sekä monihäiriöisyyden huomioimiseksi ja ehkäisemiseksi.
- Autismikirjon häiriö ilmenee lapsuuden aikana, mutta oireet voivat tulla kokonaisuudessaan esiin vasta myöhemmin, kun sosiaaliset vaatimukset ylittävät henkilön rajoittuneet kyvyt, tai arjen tuet muuttuvat tai koska henkilö on voinut oppia naamioimaan autismikirjon piirteitään.
- Kuntoutusta suunniteltaessa otetaan huomioon toimintakykyyn keskeisimmin vaikuttavat tekijät. Kuntoutuksella pyritään tukemaan taitoja, jotka varmistavat mahdollisimman itsenäisen elämän, omien tavoitteiden saavuttamisen ja terveen itsetunnon kehittymisen. Kuntoutuksen tarve voi vaihdella eri kehitys- ja elämänvaiheissa.
- Ydinoireisiin ei suositella lääkehoitoa, mutta samanaikaishäiriöiden hoidossa lääkehoito voi olla tarpeen.
- Samanaikaishäiriöiden hoito voi olla toimintakyvyn kannalta keskeistä.
Diagnostiikka
- Autismikirjon häiriön diagnostiikkaa suositellaan tehtäväksi moniammatillisessa työryhmässä, jossa on perehdytty autismikirjon häiriöön tai jossa on riittävää osaamista ja mahdollisuus konsultoida autismikirjon häiriöön perehtynyttä työryhmää.
- Diagnostiikkaa varten kerätään tietoa aiemmista kehitysvaiheista sekä nykytilanteesta henkilöltä itseltään, vanhemmilta ja muilta lähipiirin henkilöiltä, tarpeen mukaan asiakirjoista sekä lasten osalta varhaiskasvatuksesta ja koulusta.
- Tietojen kerääminen on usein tarpeen jo oireiden kartoitusvaiheessa.
- Diagnostisten kriteerien täyttyminen varmistetaan havainnoimalla ydinoireiden ilmenemistä henkilön tavassa olla vuorovaikutuksessa ja kommunikoida, mahdollisia maneereita ja toistavaa käyttäytymistä.
- Kliinisen arvioinnin osana on hyvä käyttää strukturoitua diagnostista menetelmää, mutta diagnoosia ei tule tehdä pelkästään yhden menetelmän tulosten perusteella.
- Etiologisten tutkimusten ja muiden erikoisalojen konsultoinnin tarve tulee arvioida tapauskohtaisesti.
- Aikuisikäisen diagnostisessa tutkimuksessa on keskeistä osoittaa autismikirjolle tyypillisten oireiden ilmeneminen lapsuudessa ja jatkuminen nykyhetkeen.
Kuntoutus
Yleiset periaatteet
- Tukitoimet kaikissa arkiympäristöissä ja tarpeenmukainen ympäristön muokkaus tulee käynnistää heti, kun herää epäily tai huoli autismikirjon piirteistä.
- Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia.
- Kuntoutus on tärkeää suunnitella yksilöllisesti.
- Kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus tulee tehdä kehitystaso ja ikä huomioiden yhteistyössä henkilön itsensä sekä vanhempien ja/tai lähiympäristön kanssa.
- Keskeistä on
- arvioida, mitkä oireet ja arjen haasteet vaikuttavat keskeisimmin yksilön toimintakykyyn, ja suunnitella kuntoutus sen pohjalta
- toteuttaa kuntoutus niin, että taitojen yleistyminen arkiympäristöihin mahdollistuu
- hyödyntää kuntoutuksessa henkilön vahvuuksia ja voimavaroja.
Lääkinnällinen kuntoutus
- Kuntoutusmuodon valinta perustuu huolelliseen moniammatilliseen arvioon henkilön tuen tarpeesta ja voimavaroista.
- Ikä, mahdolliset taitopuutokset, kognitiivinen kehitystaso ja kommunikoinnin taso, henkilön motivaatio sekä samanaikaishäiriöt ohjaavat kuntoutusmuodon sekä kuntoutuksessa käytettävien menetelmien valintaa.
- Kuntoutus voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisena tai kohdentaa yhdelle tai useammalle osa-alueelle (kohdennetut interventiot).
- Varhaiset kokonaisvaltaiset kuntoutusmallit «In children with autism spectrum disorders, early comprehensive treatment models may have a large effect on the functioning of children, especially in terms of symptom- and language-related outcomes, extending up to mid-childhood or adolescence.»C, intensiiviset sovelletun käyttäytymisanalyysin interventiot «Aikaisen vaiheen intensiiviset sovelletun käyttäytymisanalyysin interventiot (EIBI, NDBI: PRT, ESDM) saattavat parantaa kognitiivisia kykyjä sekä päivittäisiä taitoja autistisilla alle kouluikäisillä lapsilla, joilla on lievä älyllinen kehitysvammaisuus.»C (lapsilla) ja TEACCH-ohjelma «TEACCH-ohjelma saattaa vähentää autismikirjon henkilöiden haastavaa käyttäytymistä sekä vaikuttaa myönteisesti kognitiivisten taitojen, havaitsemisen taitojen ja motoristen taitojen kehitykseen, mutta lisää tutkimusta tarvitaan.»C (kaikenikäisillä) saattavat olla hyödyllisiä autismikirjon ydinoireiden ja toimintakyvyn kuntoutuksessa.
- Kohdennetuista interventioista hyödyllisiä voivat olla sosiaalisten taitojen ryhmät «Sosiaalisten taitojen ryhmät saattavat jonkin verran parantaa kognitiivisesti hyvätasoisten 5–21-vuotiaiden autismikirjon henkilöiden sosiaalista kompetenssia.»C ja jäljittelyyn, leikkitaitoihin tai jaettuun tarkkaavuuteen kohdennetut interventiot «In young children (6 years of age or younger) with autism spectrum disorders, focused intervention practices (FIPs) probably have medium size positive effects on those social and communicative skills that are practiced.»B, «Joint attention interventions may improve joint attention abilities in children with ASD.»C, «Lapsen kanssa toteutettavat leikkitaitoihin kohdennetut interventiot, erityisesti yksilöllisesti toteutettuna, saattavat parantaa lapsen leikkitaitoja.»C.
- Vanhemman ottaminen mukaan kuntoutukseen ilmeisesti lievittää hieman alle kouluikäisten autismikirjon lasten kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita «Vanhempien kautta toteutettavat interventiot ilmeisesti lievittävät hieman alle kouluikäisten autismikirjon lasten kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita.»B ja saattaa parantaa vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen samantahtisuutta ja jaettua tarkkaavuutta «Vanhempien kautta toteutettavat interventiot saattavat hyödyttää alle kouluikäisiä autismikirjon lapsia ja heidän vanhempiaan parantamalla vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen samantahtisuutta ja jaettua tarkkaavuutta .»C.
- Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä käyttävät interventiot ilmeisesti lievittävät autismikirjon ydinpiirteisiin liittyviä oireita ja sosioemotionaalisia vaikeuksia kognitiivisesti hyvätasoisilla autismikirjon lapsilla ja nuorilla «CBT-based interventions probably improve the symptoms related to ASD and social-emotional problems in children and adolescents with ASD.»B.
- Suomessa autismikirjon häiriön kuntoutukselle on tyypillistä yksilöllisesti suunniteltu, arjessa toteutuva ja eri lähestymistapoja yhdistävä kuntouttava toiminta. Kuntoutusmuotoja ovat muun muassa puheterapia, toimintaterapia, neuropsykologinen kuntoutus, kognitiivinen käyttäytymisterapia, musiikkiterapia ja monimuotoinen perhekuntoutus.
- Kuntouttajan tulee olla perehtynyt autismikirjon kuntoutukseen, ja kuntoutuksessa suositellaan käytettäväksi menetelmiä, joista on tutkimusnäyttöä autismikirjon häiriöissä.
- Psykiatrisen samanaikaishäiriön hoito ja kuntoutus on suositeltavaa suunnitella yksilöllisesti. On tärkeää tunnistaa psykiatriseen oireiluun vaikuttavat ja sitä lisäävät tekijät ja kohdentaa hoidollisia interventioita tarpeen mukaan myös niihin huomioiden autismikirjon ydinpiirteet.
- Psykiatristen samanaikaishäiriöiden hoidossa vahvin näyttö on autismikirjon erityispiirteet huomioivasta kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta kognitiivisesti hyvätasoisten lasten ja nuorten ahdistusoireiden hoidossa «Cognitive-behavioral therapy may probably have positive short-term effect on the anxiety symptoms of children and adolescents with high-functioning ASD.»B.
- Samanaikainen ADHD on tavallista, ja sen hoitaminen on tärkeää.
- Kuntoutus voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisena tai kohdentaa yhdelle tai useammalle osa-alueelle (kohdennetut interventiot).
Lääkehoito
- Ydinoireiden lääkehoito:
- Ydinoireisiin ei ensisijaisesti suositella lääkehoitoa missään ikävaiheessa.
- Lääkehoidosta ei ilmeisesti ole hyötyä rajoittuneen tai toistavan käyttäytymisen hoidossa «Autismin rajoittuneen tai toistavan käyttäytymisen lääkehoidosta ei ilmeisesti yleensä ole merkittävää hyötyä.»B.
- Oksitosiini ei näytä merkittävästi lievittävän autismikirjon ydinoireita «Oksitosiini ei näytä merkittävästi lievittävän autismikirjon ydinoireita (sosiaalinen toimintakyky, toistavat käyttäytymismallit).»C.
- Psykiatristen ja neuropsykiatristen samanaikaishäiriöiden lääkehoito:
- Lähtökohtaisesti käytetään samoja käyttöaiheen mukaisia psykiatrisia lääkkeitä kuin muillakin potilasryhmillä.
- Joissakin erityistilanteissa, kuten haastavan käytöksen hoidossa, voidaan harkita lääkehoitoa, mikäli yksinomaan lääkkeettömällä hoidolla ei saada riittävää vastetta. Lääkehoidon mahdolliset haittavaikutukset tulee ottaa huomioon. Haastavan käyttäytymisen lääkehoidon aloitus ja seuranta suositellaan tehtäväksi lapsilla lääkehoitoon perehtyneen lastenpsykiatrian tai -neurologian erikoislääkärin toimesta tai ohjauksessa ja nuorilla ja aikuisilla psykiatrian alojen erikoislääkärin toimesta tai ohjauksessa (erikoistuvat lääkärit) tai kyseisten alojen erikoislääkäriä konsultoiden.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen Yhdistyksen, Suomen Kehitysvammalääkäreiden, Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä
Hanna Raaska (pj.)
Marie Korhonen
Terhi Koskentausta
Anna Koskinen
Sari Kujanpää
Tuulia Lepistö-Paisley
Sami Leppämäki
Marja-Leena Mattila
Anne Sarajuuri
Maria Sumia
Mia Tapiola
Laura Timonen-Soivio
Virpi Vauhkonen
Arja Tuunainen (Käypä hoito -toimittaja)