Äkillisen välikorvatulehduksen yleisimmät aiheuttajat

Karman ym. «Karma P, Palva T, Kouvalainen K ym. Finnish approach to the treatment of acute otitis media. Report of the Finnish Consensus Conference. Ann Otol Rhinol Laryngol Suppl 1987;129:1-19 »1 katsauksessa raportoitiin Suomessa vuosina 1977–85 tehdyissä tutkimuksissa akuutin otitiin aikana välikorvaeritteistä (n = 3 447) löytyneet bakteerit.

Streptococcus pneumoniae oli selkeästi yleisimmin todettu patogeeni (27–44 %), seuraavina Haemophilus influenzae (5–20 %) ja Moraxella catarrhalis (4–13 %).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Bluestone ym. «Bluestone CD, Stephenson JS, Martin LM. Ten-year review of otitis media pathogens. Pediatr Infect Dis J 1992;11:S7-11 »2raportoivat Pittsburghissa, Yhdysvalloissa vuosina 1980–89 äkillistä välikorvatulehdusta sairastavien lasten välikorvaeritteistä (n = 2 807) tehdyt bakteerilöydökset.

S. pneumoniae todettiin 35 %:ssa välikorvaeritteistä, H. influenzae 23 %:ssa ja M. catarrhalis 14 %:ssa. Osassa näytteistä todettiin enemmän kuin 1 näistä bakteereista.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Pichichero ja Pichicheron «Pichichero ME, Pichichero CL. Persistent acute otitis media: I. Causative pathogens. Pediatr Infect Dis J 1995;14:178-83 »3 tutkimuksessa välikorvaeritteen bakteriologia selvitettiin 111:llä äkillistä välikorvatulehdusta sairastavalla lapsella, joilla ei ollut edeltävää antibioottihoitoa (yhteensä 154 korvaa).

S. pneumoniae löytyi 36 %:lla lapsista, H. influenzae 14 %:lla ja M. catarrhalis 12 %:lla lapsista. 30 %:lla lapsista välikorvaeritteestä ei löytynyt patogeenia bakteeria.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Eskola ym. «Eskola J, Kilpi T, Palmu A ym. Efficacy of a pneumococcal conjugate vaccine against acute otitis media. N Engl J Med 2001;344:403-9 »4 selvittivät konjugoidun pneumokokkirokotteen tehoa äkilliseen välikorvatulehdukseen. Yhteensä 1 662 lasta satunnaistettiin joko pneumokokki- tai hepatiitti-B-rokoteryhmään. 2 vuoden seuranta-aikana todettiin 2 596 äkillistä välikorvatulehdusta.

Pneumokokkirokote vähensi välikorvatulehduksia 6 %:lla. Rokotteeseen kuuluvien serotyyppien aiheuttamat välikorvatulehdukset vähenivät 57 %:lla, mutta muiden pneumokokin serotyyppien aiheuttamat tulehdukset lisääntyivät 34 %:lla.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kilven ym. «Kilpi T, Herva E, Kaijalainen T ym. Bacteriology of acute otitis media in a cohort of Finnish children followed for the first two years of life. Pediatr Infect Dis J 2001;20:654-62 »5 tutkimuksessa seurattiin 329 lasta 2 kuukauden iästä 2 vuoden ikään saakka. Välikorvaeritteen bakteeriviljely tehtiin yhteensä 772 äkillisen välikorvatulehduksen yhteydessä.

Eri bakteerien osuudet välikorvaeritteissä olivat seuraavat: Streptococcus pneumoniae 26 %, Haemophilus influenzae 23 % ja Moraxella catarrhalis 23 %. Pneumokokin esiintymishuippu oli 12 kuukauden iässä, Hemofiluksen vasta 20 kuukauden ja Moraxellan jo 6 kuukauden iässä. Hemofilus liittyi muita bakteereja useammin nimenomaan toistuviin välikorvatulehduksiin.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruoholan ym. «Ruohola A, Meurman O, Nikkari S ym. Microbiology of acute otitis media in children with tympanostomy tubes: prevalences of bacteria and viruses. Clin Infect Dis 2006;43:1417-22 »6 tutkimuksessa analysoitiin välikorvaeritteen mikrobeja 79 äkillistä (< 48 tuntia) välikorvatulehdusta potevalla lapsella, joille oli asetettu tympanostomiaputket.

Vähintään yksi hengitystiepatogeeni löytyi 76 lapselta. Bakteereja löytyi 92 % ja viruksia 70 % tapauksista. Sekä bakteeri että virus löytyi 52 potilaalta. Picorna-virukset olivat yleisimpiä viruslöydöksiä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Sillanpään ym. «Sillanpää S, Oikarinen S, Sipilä M ym. Moraxella catarrhalis Might Be More Common than Expected in Acute Otitis Media in Young Finnish Children. J Clin Microbiol 2016;54:2373-9 »7 tutkimuksessa analysoitiin välikorvaeritteen mikrobeja 90 välikorvaeritteestä 5−39 kuukauden ikäisillä lapsilla. Menetelminä olivat sekä perinteinen bakteeriviljely että PCR-menetelmä.

Bakteeriviljelyssä patogeeni löytyi 47 %:ssa tapauksista, ja PCR:n liittäminen diagnostiikkaan nosti patogeenien toteamisen 77 %:iin. Yleisin PCR-menetelmällä todettu bakteeripatogeeni oli Moraxella catarrhalis.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä