Paikalliset ihonalaiset kyhmyt ja alumiinia sisältävät allergeeniuutteet

Tutkimuksessa «García-Patos V, Pujol RM, Alomar A ym. Persistent subcutaneous nodules in patients hyposensitized with aluminum-containing allergen extracts. Arch Dermatol 1995;131:1421-4 »1 kuvataan 10 iältään 26–63-vuotiasta aikuispotilasta, joille ilmaantui siedätyshoidossa pöly- (DUST!) tai siitepölyuutteilla ihonalaisia noduluksia 1 kuukauden – 6,5 vuoden kuluttua pistosten aloittamisesta. Nodulukset olivat kipeitä ja kutisevia.

Histopatologisesti tutkijat erottivat 2 tyyppisiä muutoksia. Alle 9 kuukauden kestoisissa muutoksissa vallitseva histologinen kuva oli puhdas histosyyttinen vieras esine -reaktio. Vanhemmissa leesioissa oli todettavissa viivästynyt granulomatoottinen -reaktio. Histologisen löydöksen ja epikutaanitestituloksen välillä ei ollut korrelaatiota.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: hyvä

Granulomatoottiset reaktiot saattavat liittyä alumiinia sisältävän allergeeniuutteen joutumisesta dermikseen eli ihon sisäisestä injektioista. Artikkelissa «Vogelbruch M, Nuss B, Körner M ym. Aluminium-induced granulomas after inaccurate intradermal hyposensitization injections of aluminium-adsorbed depot preparations. Allergy 2000;55:883-7 »2 korostetaan, että allergeeniruiskutus tehdään ihonalaiskudokseen.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus: kelvollinen
• Kommentti: Epikutaanitestin tekemistä ja tulkintaa ei ollut kuvattu riittävästi.

Tutkimuksessa «Netterlid E, Hindsén M, Björk J ym. There is an association between contact allergy to aluminium and persistent subcutaneous nodules in children undergoing hyposensitization therapy. Contact Dermatiti»3 testattiin 61 AR/A lasta, joista 37 iältään 4–17-vuotiasta oli saanut siedätyshoidon. Epikutaanitestauksessa käytettiin 2- ja 10-prosenttista alumiinikloridiheksahydraattia vaseliinipohjaisena. Kliinisessä tutkimuksessa mahdolliset kyhmyt pistosalueella tutkittiin, ja niitä seurattiin testin aikana. Pistospaikan kyhmyisyys todettiin 13 siedätyshoidon saaneella potilaalla.

Positiivinen reaktio alumiinille todettiin 8 potilaalla, jotka kaikki olivat saaneet siedätyshoidon. Heistä 3 reagoi sekä 2- että 10-prosenttiselle alumiinikloridiheksahydraatille ja 1 myös tyhjälle alumiinikuvulle, muut vain 10-prosenttiselle.

Tilastollisesti merkittävä yhteys todettiin viivästyneen alumiiniallergian ja siedätyshoidon aikana pistoskohtiin kehittyneiden kyhmyjen välillä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: hyvä

Toisessa satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa «Netterlid E, Hindsén M, Siemund I ym. Does allergen-specific immunotherapy induce contact allergy to aluminium? Acta Derm Venereol 2013;93:50-6 »4 selvitettiin pistosiedätyshoidon aiheuttaman alumiinille herkistymisen riskiä. Tutkimukseen osallistui 205 potilasta, joilla ei todettu kosketusallergiaa alumiinille ennen tutkimuksen aloitusta.

Sekä kontrolli- että pistossiedätyshoitoryhmässä todettiin kummassakin 4 alumiinille herkistynyttä. 6/8 herkistyneestä sairasti myös atooppista ihottumaa. Alumiinille herkistyneistä 5/78 oli lapsia ja 3/127 aikuisia.

Tämän tutkimuksen perusteella pistossiedätyshoito ei vaikuta olevan alumiinikosketusallergian kehittymisen selkeä riskitekijä. Alumiinille herkistyneissä lapset ja atooppista ihottumaa sairastavat olivat kuitenkin yliedustettuina.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: hyvä