Passiivinen immunisaatio akuutin otiitin ehkäisyssä

Jörgensen ym. «Jørgensen F, Andersson B, Hanson LA ym. Gamma-globulin treatment of recurrent acute otitis media in children. Pediatr Infect Dis J 1990;9:389-94 »1 (1990) seurasivat puolen vuoden ajan 44 lasta (keski-ikä 15 kk), joista puolet sai lihaksensisäisesti gammaglobuliinia (0,45 mg/kg) kolmen viikon välein ja toinen puoli lapsista toimi kontrolliryhmänä. Seuranta-aikana ryhmien välillä ei todettu merkitseviä eroja akuutin otiitin ilmaantuvuudessa tai antibioottien käytössä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Shurin ym. «Shurin PA, Rehmus JM, Johnson CE ym. Bacterial polysaccharide immune globulin for prophylaxis of acute otitis media in high-risk children. J Pediatr 1993;123:801-10 »2 (1993) tutkivat passiivisen immunisaation tehoa antamalla lapsille lihaksensisäisesti hyperimmunoglobuliinia, joka oli valmistettu bakteerirokotteilla rokotettujen aikuisten plasmasta. Lapset satunnaistettiin saamaan joko immunoglobuliinia tai keittosuolaa kahdesti 30 päivän välein, ja heitä seurattiin 4 kuukauden ajan. Yhteensä 76 lasta pysyi seurannassa loppuun saakka (35 immunoglobuliini, 41 lume). Tympanosenteesillä varmistetuista otiiteista löytyi pneumokokki 20 %:ssa tapauksista immunoglobuliiniryhmässä ja 45 %:ssa lumeryhmässä (p = 0,038). Akuutin otiitin kokonaisilmaantuvuudessa ei kuitenkaan ollut eroja ryhmien välillä: vähintään yksi akuutti otiitti todettiin 26 (74 %) lapsella immunoglobuliiniryhmässä ja 29 (71 %) lapsella lumeryhmässä (p = 0,73).

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Simoes ym. «Simoes EA, Groothuis JR, Tristram DA ym. Respiratory syncytial virus-enriched globulin for the prevention of acute otitis media in high risk children. J Pediatr 1996;129:214-9 »3 (1996) analysoivat retrospektiivisesti akuuttien otiittien määrät 109 lapsella (mediaani-ikä 0,5 vuotta), jotka olivat olleet mukana RSV-immunoglobuliinitutkimuksessa (käytetty immunoglobuliinivalmiste sisälsi runsaasti RSV-vasta-aineita, mutta myös muita vasta-aineita). Lapset oli jaettu satunnaisesti kolmeen ryhmään: korkea-annoksinen immunoglobuliini (750 mg/kg/kk), matala-annoksinen immunoglobuliini (150 mg/kg/kk) tai ei lainkaan infuusioita. Immunoglobuliinit annosteltiin suonensisäisesti kuukausittain puolen vuoden ajan. Sairauskertomusten perusteella vähintään yhden akuutin otiitin oli sairastanut 5 lasta korkea-annosryhmässä, 8 lasta matala-annosryhmässä ja 19 lasta kontrolliryhmässä (p = 0,008). On kuitenkin mahdollista, että ainakin osa todetuista eroista johtui sekoittavista tekijöistä, joita ei ollut otettu analyysissä huomioon: osalla lapsista oli tuubit ja osa lapsista sai sulfaestohoitoa, mutta näiden lasten jakaantumista hoitoryhmiin ei raportoitu.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Lindbergin ym. «Lindberg K, Hammarström L, Samuelson A ym. Children with recurrent episodes of acute otitis media: the effect of local administration of immunoglobulin G on acute otitis media, colonization and turnov»4 (2000) tutkimuksessa oli 50 lasta, joille oli laitettu tuubit toistuvien otiittien vuoksi. Lapset saivat puolen vuoden ajan kolmesti päivässä nenäsuihkeena joko immunoglobuliini G:tä tai lumetta. Seuranta-aikana tuubivuotoa esiintyi molemmissa ryhmissä yhtä paljon (31 episodia). Myöskään nenänielun kolonisaatio H. influenzaella ei muuttunut hoidon myötä. Otoskokolaskelmia ei esitetty.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko