Ergonomisten toimenpiteiden vaikuttavuus niskakivun hoidossa

Systemoituun katsaukseen «Aas RW, Tuntland H, Holte KA ym. Workplace interventions for neck pain in workers. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD008160 »1 löydettiin 10 RCT-tutkimusta, joista 2:ssa arvioitiin harhan mahdollisuus pieneksi. Kaikissa tutkimuksissa vähintään 50 %:lla osallistujista (yhteensä 2 745 henkilöä) oli lähtötilanteessa niskakipua, jota pyrittiin hoitamaan työhön kohdistuvilla toimenpiteillä. 8:ssa tutkittiin toimistotyöntekijöitä. Koska vain muutamat osallistujat olivat sairauslomalla, työhönpaluu oli harvoin tulosmuuttujana.

Huonolaatuisen näytön perusteella kivun esiintyvyydessä tai määrässä ei ollut merkitsevää eroa interventio- ja kontrolliryhmän välillä. Jos ero syntyi, se ei säilynyt seurannassa. 1 kohtalaisen laadukkaan tutkimuksen mukaan useammasta komponentista koostuva interventio oli merkitsevästi tehokkaampi vähentämään sairauslomia keskipitkällä (OR 0,56; 95 % luottamusväli 0,33–0,95), mutta ei lyhyellä (OR 0,83; 95 % luottamusväli 0,52–1,34) eikä pitkällä aikavälillä (OR 1,28; 95 % luottamusväli 0,73–2,26).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemaattiseen katsaukseen «Driessen MT, Proper KI, van Tulder MW ym. The effectiveness of physical and organisational ergonomic interventions on low back pain and neck pain: a systematic review. Occup Environ Med 2010;67:277-85»2kelpuutettiin 10 RCT-tutkimusta, joissa selvitettiin ergonomisten toimenpiteiden vaikutusta alaselkä- ja niskakivun ehkäisyssä tai vähentämisessä.

Korkeintaan kohtuullisen laatuisen näytön mukaan 3–4 tutkimuksen meta-analyysissä fyysiset tai organisaatioon liittyvät ergonomiset interventiot eivät tuoneet eroa niskakivun lyhyen tai pitemmän ajan esiintyvyyteen tai ilmaantuvuuteen verrattuna ryhmään, jolle ei tehty interventiota. Niskakivun voimakkuutta ei voitu tutkia meta-analyysissä. 1 kohtalaisen tasoisen tutkimuksen perusteella arveltiin työtuolin muotoilun lyhyessä seurannassa ja kyynärtuen käytön pidemmässä seurannassa vaikuttavan kivun intensiteettiin.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

113 näyttöpäätetyötä tekevää satunnaistettiin 7 kuukautta kestäneeseen tutkimukseen «Dropkin J, Kim H, Punnett L ym. Effect of an office ergonomic randomised controlled trial among workers with neck and upper extremity pain. Occup Environ Med 2015;72:6-14 »3, jossa tutkittiin ei-dominantin käden tietokoneen käytön apuvälineiden vaikutusta niska- ja yläraajakipuun.

Tutkimuksessa ei tullut eroa interventio- ja kontrolliryhmien välille muun muassa kivun voimakkuudessa.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

37 osastoa (yhteensä 2 047 työntekijää) satunnaistettiin joko osallistavaan ergonomiaan tai kontrolliryhmään tavoitteena vähentää alaselkä- ja niskakipua «Driessen MT, Proper KI, Anema JR ym. The effectiveness of participatory ergonomics to prevent low-back and neck pain--results of a cluster randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health 2011»4. Ergonomiainterventioryhmä selvitti ja priorisoi työpaikalla tarvittavat ergonomiset toimenpiteet. Ensisijaisina tulosmuuttujina oli alaselkä- ja niskakivun esiintyvyys, toissijaisena kivun voimakkuus ja kesto. Seurantatiedot saatiin 0, 3, 6, 9 ja 12 kuukauden kohdalla. Lisäksi mallinnettiin alaselkä- ja niskakivun kulku (oireista oireettomaksi ja päinvastoin).

Interventio ei osoittautunut olevan kontrollia tehokkaampi niskakivun esiintyvyyden, voimakkuuden tai keston vähentämisessä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen