Lonkkalaskimon stenttaus oireisen laskimoahtauman hoitona
Näytön aste: B
Oireisen lonkkalaskimoahtauman stenttaus on turvallista ja parantaa valikoitujen potilaiden elämänlaatua.
Shekarchian ym. «Shekarchian S, Van Laanen J, Esmaeil Barbati M, ym. Editor's Choice - Quality of Life after Stenting for Iliofemoral Venous Obstruction: A Randomised Controlled Trial with One Year Follow Up. Eur J Va»1 satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin oireisen posttromboottisen tai ei-tromboottisen lonkkalaskimoahtauman hoitoa konservatiivisesti tai stenttaustoimenpiteellä ja konservatiivisilla menetelmillä. Kaikilla potilailla oli taustalla jo ainakin vuosi konservatiivista hoitoa. Toimenpiteessä käytettiin laskimokäyttöön suunniteltua stenttiä. Elämänlaatumittarina käytettiin VEINES-QoL-pisteytystä sekä EQ-5D-5L-, PDI-, VCSS- ja Villalta-pisteytyksiä. Tuloksia vertailtiin lähtötilanteen ja 12 kuukauden kohdalla. Tutkimus jouduttiin keskeyttämään etuajassa heikon rekrytoinnin vuoksi (COVID-19). Tavoitteena oli rekrytoida 130 potilasta. Lopulta 63 potilasta satunnaistettiin, mutta ainoastaan 50 potilaasta saatiin riittävät seurantatiedot. VEINES-QoL-pisteiden perusteella toimenpideryhmään kuuluneiden elämänlaatu parani ja konservatiiviseen hoitoryhmään kuuluneiden huononi vuoden seuranta-aikana. Ero (adjusted mean difference) ryhmien välillä oli VEINES-QoL-pisteissä 8,07 (95 % luottamusväli 3,04–13,09; p = 0,002). PDI-pisteet (stenttausryhmän lähtötilanne 27,86, 12 kk 12,24; vertailuryhmän lähtötilanne 31,23, 12 kk 16,15; p = 0,011) ja VCSS-pisteet olivat myös stenttausryhmässä paremmat (stenttausryhmän lähtötilanne 7,18, 12 kk 4,78; vertailuryhmän lähtötilanne 7,78, 12 kk 7,92; p = 0,040). Villalta-pisteet olivat stenttausryhmässä pienemmät, mutta eivät merkitsevästi, ja EQ-5D-5L-pisteissä ei ollut eroa ryhmien välillä.
- Tutkimuksen laatu: kelvollinen
- Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
- Kommentti: Satunnaistettu työ, mutta jouduttiin keskeyttämään ennenaikaisesti.
Rossin ym. «Rossi FH, Kambara AM, Izukawa NM, ym. Randomized double-blinded study comparing medical treatment versus iliac vein stenting in chronic venous disease. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2018;6(2):183-»2 satunnaistetussa sokkoutetussa tutkimuksessa verrattiin oireisen lonkkalaskimoahtauman hoitoa stenttauksella tai konservatiivisella hoidolla. Toimenpiteessä ei käytetty nimenomaan laskimoihin suunniteltuja stenttejä. Sisäänottokriteerit olivat CEAP-luokka C3–C6 ja kipu VAS > 3 ja ≥ 50 %:n kaventuma IVUS:llä arvioituna. Kaikkia potilaita oli hoidettu samassa yksikössä jo vähintään vuoden ajan konservatiivisella hoidolla. Vaikutus oireisiin ja elämänlaatuun arvioitiin VAS-asteikolla sekä VCSS- ja SF-36-kyselyillä. Tutkimukseen satunnaistettiin 51 potilasta. Stenttiryhmään kuuluneiden kipu väheni VAS-asteikolla arvioituna merkitsevästi enemmän kuin konservatiiviseen hoitoryhmään kuuluneiden (stenttiryhmässä mediaani pieneni 9:stä 2,5:een, vertailuryhmässä 8:sta 7:ään, p < 0,001), stenttiryhmän VCSS-oirepisteet vähenivät merkitsevästi enemmän kuin konservatiivisen hoitoryhmän (stenttiryhmän mediaani pieneni 18,5:stä 11:een ja vertailuryhmän 15:stä 14:ään, p < 0,001), ja SF-36-kyselyllä arvioituna stenttiryhmään kuuluneiden elämänlaatu parani merkitsevästi konservatiiviseen hoitoryhmään kuuluneisiin verrattuna (stenttiryhmän mediaani suureni 53,9:stä 85,0:aan ja vertailuryhmän 48,3:sta 59,8:aan, p < 0,001).
- Tutkimuksen laatu: kelvollinen
- Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
- Kommentti: Satunnaistettu työ, varsin pieni määrä potilaita.
Badeshan ym. «Badesha AS, Black SA, Khan G, ym. A meta-analysis of the medium- to long-term outcomes in patients with chronic deep venous disease treated with dedicated venous stents. J Vasc Surg Venous Lymphat Dis»3 meta-analyysissa tutkittiin keskipitkän ja pitkän aikavälin tuloksia laskimostenttauksesta kroonisen laskimoahtauman hoidossa nimenomaan laskimokäyttöön tarkoitetuilla stenteillä. Analyysiin sisältyi 17 seurantatutkimusta ja yhteensä 2 218 potilasta. Stenttien yhden vuoden ensisijainen aukipysyvyys oli 83 % ja toissijainen 95 %. Stenttaustoimenpiteisiin ei liittynyt kuolleisuutta. Merkittävän verenvuodon yleisyys oli 1,7 % ja vähäisen 3,2 %. Stenteistä 5,0 % tukkeutui seurannan aikana. Oiremuuttujissa ja elämänlaatukyselyissä todettiin parantumista stenttauksen jälkeen, mutta näitä oli raportoitu vain osassa tutkimuksia.
- Tutkimuksen laatu: kelvollinen
- Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
- Kommentti: Laaja meta-analyysi, ei konservatiivisen hoidon vertailuryhmiä, töiden laatu ja raportoidut muuttujat vaihtelevia.
Kirjallisuutta
- Shekarchian S, Van Laanen J, Esmaeil Barbati M, ym. Editor's Choice - Quality of Life after Stenting for Iliofemoral Venous Obstruction: A Randomised Controlled Trial with One Year Follow Up. Eur J Vasc Endovasc Surg 2023;66(5):678-685 «PMID: 37517579»PubMed
- Rossi FH, Kambara AM, Izukawa NM, ym. Randomized double-blinded study comparing medical treatment versus iliac vein stenting in chronic venous disease. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2018;6(2):183-191 «PMID: 29292114»PubMed
- Badesha AS, Black SA, Khan G, ym. A meta-analysis of the medium- to long-term outcomes in patients with chronic deep venous disease treated with dedicated venous stents. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2024;12(3):101722 «PMID: 38104855»PubMed
