Näytönastekatsaukset

Ryhmäterapia depression hoidossa

Näytönastekatsaukset
8.1.2020
Olavi Lindfors

Näytön aste: A

Lyhyillä ryhmäterapioilla voidaan ilmeisesti hoitaa depressioita yhtä tuloksellisesti tai lähes yhtä tuloksellisesti kuin yksilömuotoisilla lyhytterapioilla.

Verkostometa-analyysissa «Cuijpers P, Noma H, Karyotaki E ym. Effectiveness and Acceptability of Cognitive Behavior Therapy Delivery Formats in Adults With Depression: A Network Meta-analysis. JAMA Psychiatry 2019;76:700-707 »1, joka perustui 155 satunnaistettuun tutkimukseen (N = 15 191), verrattiin eri formaatilla toteutetun kognitiivis-behavioraalisen terapian (yksilö- ja ryhmäterapia, etäyhteys, itseapu ohjattuna tai ilman ohjausta) vaikuttavuutta ja hyväksyttävyyttä aikuisten depression akuuttivaiheen hoidossa.

Lukuun ottamatta ilman ohjausta toteutettua itseapua kaikki terapioiden toteutustavat tuottivat paremman tuloksen kuin hoidon odottaminen ja tavanomainen hoito; muut toteutustavat eivät eronneet merkitsevästi toisistaan masennusoireiden lieventymisen eivätkä hyväksyttävyyden suhteen. Ryhmämuotoinen kognitiivis-behavioraalinen terapia osoittautui tehokkaammaksi kuin ohjattu itseapu (SMD 0,25; 95 % luottamusväli 0,01–0,49).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Meta-analyysissä «Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Are individual and group treatments equally effective in the treatment of depression in adults? A meta-analysis. Eur J Psychiatry 2008;22:38-51»2, joka kattoi 15 vuosina 1966–2007 julkaistua kliinistä satunnaistettua koetta ja joissa oli mukana 673 potilasta, verrattiin depression yksilö- ja ryhmämuotoisten, lyhyiden (käyntimäärä 6–20) psykoterapioiden vaikuttavuutta masennusoireiden vähenemiseen. Valtaosa terapioista edusti kognitiivis-behavioraalisten psykoterapioiden eri muotoja.

Yksilöterapiat vähensivät masennusoireita enemmän kuin ryhmäterapiat (ES (efektikoko) = 0,20; 95 % luottamusväli 0,05–0,35, p < 0,01), mutta ero lienee kliinisesti vähämerkityksellinen; pidemmässä seurannassa eroa tuloksissa ei enää todettu. Yksilöterapioissa 12 tutkimuksen perusteella arvioituna hoidon keskeytyminen oli merkittävästi vähäisempää kuin ryhmämuotoisissa terapioissa (OR = 0,56; 95 % luottamusväli 0,37–0,86, p < 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Ongelmanratkaisuterapian vaikuttavuutta depression hoidossa analysoitiin meta-analyysissä «Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Problem solving therapies for depression: a meta-analysis. Eur Psychiatry 2007;22:9-15 »3, joka sisälsi 13 vuosina 1986–2004 toteutettua satunnaistettua tutkimusta (N = 588). Yksilö- tai ryhmämuotoisen ongelmanratkaisuterapian (käyntikertojen määrä 6–12) vaikuttavuutta verrattiin suhteessa vertailuhoitoon (yleisimmin hoitoa odottavat tai tavanomainen psykiatrinen hoito).

Standardoitu keskimääräinen ES (efektikoko) oli yksilömuotoisessa terapiassa (8 tutkimusta) merkittävästi vähäisempi (ES = 0,20; 95 % luottamusväli 0,05–0,34) kuin ryhmämuotoisessa (5 tutkimusta) ongelmanratkaisuterapiassa (ES = 1,56; 95 % luottamusväli 1,15–1,97).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Tutkimusten laadussa oli kuitenkin erittäin mittavaa heterogeenisyyttä, mikä rajoittaa tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä.

Systemaattisessa katsauksessa «Huntley AL, Araya R, Salisbury C. Group psychological therapies for depression in the community: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2012;200:184-90 »4 arvioitiin vuosina 1981–2010 julkaistuihin 23 satunnaistettuun tutkimukseen (joista 19 edusti kognitiivis-behavioraalisia terapioita ja 4 yksittäisiä muita terapioita) perustuen perusterveydenhuollossa toteutetun lyhyen ryhmäterapian vs. tavanomaisen hoidon (n = 19) tai yksilömuotoisen kognitiivis-behavioraalisen terapian (n = 7) vaikutusta masennukseen.

Hoidon päättyessä masennusoireet (HAMD, Hamilton Rating Scale for Depression) vähenivät enemmän ryhmäterapiassa kuin tavanomaisessa hoidossa (-0,55; 95 % luottamusväli -0,78 – -0,32), ja 6 tutkimuksen perusteella vaikuttavuusero näytti säilyvän muutaman kuukauden seurannan ajan. Yksilömuotoinen terapia tuotti paremman tuloksen kuin ryhmäterapia hoidon päättyessä (0,38; 95 % luottamusväli 0,09–0,66), mutta seurannassa eroa ei enää havaittu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Cuijpers P, Noma H, Karyotaki E ym. Effectiveness and Acceptability of Cognitive Behavior Therapy Delivery Formats in Adults With Depression: A Network Meta-analysis. JAMA Psychiatry 2019;76:700-707 «PMID: 30994877»PubMed
  2. Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Are individual and group treatments equally effective in the treatment of depression in adults? A meta-analysis. Eur J Psychiatry 2008;22:38-51
  3. Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Problem solving therapies for depression: a meta-analysis. Eur Psychiatry 2007;22:9-15 «PMID: 17194572»PubMed
  4. Huntley AL, Araya R, Salisbury C. Group psychological therapies for depression in the community: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2012;200:184-90 «PMID: 22383765»PubMed