Konjugoitu pneumokokkirokote äkillisen välikorvatulehduksen ehkäisyssä

Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 37 868 lasta, joista puolet satunnaistettiin saamaan yhteensä 4 pistosta 7-valenttista pneumokokkirokotetta (CRM197) (2, 4, 6 ja 12–15 kuukauden iässä). Kontrollilapsille annettiin meningokokkirokotetta «Black S, Shinefield H, Fireman B ym. Efficacy, safety and immunogenicity of heptavalent pneumococcal conjugate vaccine in children. Northern California Kaiser Permanente Vaccine Study Center Group. Pe»1, «Fireman B, Black SB, Shinefield HR ym. Impact of the pneumococcal conjugate vaccine on otitis media. Pediatr Infect Dis J 2003;22:10-6 »2.

Seurannassa koko rokotesarjan saaneilla lapsilla todettiin otiitista johtuvia vastaanottokäyntejä 1,85/vuosi, kun vastaava luku kontrolliryhmässä oli 2,00/vuosi (vähenemä 7,8 %, luottamusväli 5,4–10,2 %). Kun rokotteen tehoa mitattiin yksittäisten otiittiepisodien vähenemällä, ero oli pienempi kuin vastaanottokäynneillä mitattuna, muitta tarkkoja lukuja otiittiepisodeista ei ole annettu. Antibioottireseptien määrä rokoteryhmässä oli 5,7 % pienempi kuin kontrolleilla (luottamusväli 4,2–7,2 %).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Eskolan ym. suomalaisessa tutkimuksessa «Eskola J, Kilpi T, Palmu A ym. Efficacy of a pneumococcal conjugate vaccine against acute otitis media. N Engl J Med 2001;344:403-9 »3 (2001) oli mukana yhteensä 1 662 lasta, jotka saivat samaa pneumokokkirokotetta saman aikataulun mukaisesti kuin edellä mainitussa tutkimuksessa. Kontrollilapset saivat hepatiitti B -rokotetta.

2 vuoden ikään jatkuneessa seurannassa pneumokokkirokote vähensi rokotteen sisältämien serotyyppien aiheuttamia otiitteja 57 %:lla (luottamusväli 44–67 %) ja kaikkia pneumokokkiotiitteja 34 %:lla (luottamusväli 21–45 %). Muiden kuin rokoteserotyyppien aiheuttamien pneumokokkien aiheuttamat otiitit lisääntyivät kuitenkin 33 %:lla, joten kaikkiaan pneumokokkirokotteen teho otiitin ehkäisyssä oli vain 6 % (luottamusväli -4–16 %), mikä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainitussa kotimaisessa tutkimuksessa «Kilpi T, Ahman H, Jokinen J ym. Protective efficacy of a second pneumococcal conjugate vaccine against pneumococcal acute otitis media in infants and children: randomized, controlled trial of a 7-vale»4 testattiin myös toista konjugaattirokotetta, jossa kantajaproteiinina käytettiin meningokokin ulkokalvon proteiinikompleksia (2003).

Tällä rokotteella rokotteen sisältämien serotyyppien aiheuttamat otiitit vähenivät 56 %:lla ja kaikki pneumokokkiotiitit 25 %:lla. Muiden kuin rokoteserotyyppien (tai ristireagoivien serotyyppien) aiheuttamien pneumokokkien aiheuttamat otiitit lisääntyivät kuitenkin 27 %:lla. Kun vielä hemofiluksen aiheuttamat otiitit lisääntyivät rokoteryhmässä 9 %:lla ja moraksellan aiheuttamat 16 %:lla, lopputuloksena oli, että otiittien kokonaismäärissä ei todettu minkäänlaista eroa rokote- ja lumeryhmien välillä (rokotteen teho -1 %; 95 % luottamusväli -12–10 %).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Veenhoven ym. «Veenhoven R, Bogaert D, Uiterwaal C ym. Effect of conjugate pneumococcal vaccine followed by polysaccharide pneumococcal vaccine on recurrent acute otitis media: a randomised study. Lancet 2003;361:21»5 (2003) selvittivät pneumokokkikonjugaattirokotteen (CRM197) tehoa vähintään 1-vuotiailla lapsilla, joilla oli jo aiemmin ollut vähintään 2 otiittia. Tehosterokotukseksi lapset saivat 23-valenttisen polysakkaridirokotteen, ja kontrollilapsille annettiin hepatiitti A tai B -rokotus. Lapsia seurattiin 18 kuukauden ajan.

Pneumokokkirokoteryhmässä otiitteja todettiin 1,25 kertaa enemmän kuin vertailuryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (95 % luottamusväli 0,99–1,57).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Prymula ym. «Prymula R, Peeters P, Chrobok V ym. Pneumococcal capsular polysaccharides conjugated to protein D for prevention of acute otitis media caused by both Streptococcus pneumoniae and non-typable Haemophil»6 (2006) käyttivät tutkimuksessaan uudenlaista pneumokokkikonjugaattirokotetta. Tässä rokotteessa oli mukana 11 pneumokokkiserotyyppiä, jotka kaikki oli konjugoitu Haemophilus influnzae -bakteerin D-proteiiniin. Satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 4 968 lasta, jotka saivat joko pneumokokki- tai hepatiitti A -rokotteen 3, 4, 5, ja 12 kuukauden iässä. Lapsia seurattiin 2. ikävuoden loppuun saakka. Kun lapsi sairastui, vanhemmat ottivat yhteyttä lastenlääkäriin, joka ohjasi potilaan edelleen korvalääkärille, mikäli lapsella epäiltiin otiittia.

Pneumokokkirokotetta saaneilla lapsilla (n = 2 455) todettiin seuranta-aikana 333 akuuttia otiittia ja kontrollilapsilla (n = 2 452) 499 akuuttia otiittia (suhteellinen vähenemä 33,6 % (95 % luottamusväli 20,8–44,3 %). Otiittien absoluuttinen vähenemä oli 6,8 %. Rokotteen teho sen sisältämien pneumokokkityyppien aiheuttamia otiitteja vastaan oli 52,6 % (95 % luottamusväli 35,0–65,5 %). Sen lisäksi rokotteen todettiin vähentäneen myös H. influenzaen aiheuttamia otiitteja 35,3 %:lla (95 % luottamusväli 1,8–57,4 %).

Tutkimustulosten julkaisua seuranneessa keskustelussa «Arguedas A, Soley C. Pneumococcal vaccination for acute otitis media. Lancet 2006;367:1897-8; author reply 1898 »7on esitetty epäilyjä aineiston jonkinlaisesta vinoutumisesta pääasiassa siitä syystä, että otiittin ilmaantuvuus myös tutkimuksen kontrolliryhmässä oli erittäin matala (0,125 episodia vuodessa / lapsi), kun esimerkiksi Eskolan ym. «Eskola J, Kilpi T, Palmu A ym. Efficacy of a pneumococcal conjugate vaccine against acute otitis media. N Engl J Med 2001;344:403-9 »3 suomalaisessa tutkimuksessa vastaava luku oli 1,2. Tutkijat ovat itsekin myöntäneet, että tutkimusta ei edes suunniteltu löytämään kaikkia otiitteja, vaan ainoastaan kaikkein hankalimmat otiittiepisodit «Prymula R, Peeters P, Chrobok V ym. Pneumococcal capsular polysaccharides conjugated to protein D for prevention of acute otitis media caused by both Streptococcus pneumoniae and non-typable Haemophil»8. On siksi selvää, että näiden tulosten yleistämiseksi tarvitaan vielä muita tutkimuksia.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen