Pari- ja perheterapian teho alkoholiongelman hoidossa

Vuonna 2003 julkaistun katsauksen «Andreasson S, Öjehagen A. Psychosocial treatment of alcohol dependence. Kirjassa: Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Treating alcohol and drug abuse. Wiley VCH, Weinheim 2003:43-188»1mukaan pari- ja perheterapiaa oli tutkittu 22 satunnaistetussa tutkimuksessa. Monissa tutkimuksissa aineistot olivat pieniä, ja käytetyt hoitomenetelmät vaihtelivat. Seuraavassa kuvataan katsauksen eräiden tutkimusten keskeisiä tuloksia.

Bowers ym. «Bowers TG, al-Redha MR. A comparison of outcome with group/marital and standard/individual therapies with alcoholics. J Stud Alcohol 1990;51:301-9 »2 vertasivat kognitiivista pariterapiaa tavanomaiseen tukihoitoon (n = 16). Seuranta-aika oli 6 ja 12 kuukautta. Päivittäin käytetty juomien määrä oli hoitoryhmässä merkittävästi alhaisempi kuin kontrolliryhmässä sekä 6 että 12 kuukauden kuluttua. Lisäksi pariterapia paransi merkitsevästi enemmän parisuhdetta kuin standarditerapia.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Monti ym. «Monti PM, Abrams DB, Binkoff JA ym. Communication skills training, communication skills training with family and cognitive behavioral mood management training for alcoholics. J Stud Alcohol 1990;51:26»3 vertasi kahta kognitiivista käyttäytymisperheterapian muotoa yksilöhoitoon, jossa pyrittiin käsittelemään emotionaalisia reaktioita (n = 69). Tulosmittareita olivat raittiiden päivien lukumäärä ja juomapäivinä juotujen drinkkien määrä. Perheen osallistuminen hoitoon paransi merkitsevästi hoitotulosta.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kahdessa tutkimuksessa «O'Farrell TJ, Cutter HS, Choquette KA, Floyd FJ, Bayog RD. Behavioral marital therapy for male alcoholics: Marital and drinking adjustment during the two years after treatment. Behav Ther 1992;23:529-»4, «O'Farrell TJ, Choquette KA, Cutter HS ym. Behavioral marital therapy with and without additional couples relapse prevention sessions for alcoholics and their wives. J Stud Alcohol 1993;54:652-66 »5 selvitettiin pariterapian tavoitteiden ja keston vaikutusta hoitotulokseen. Hoidon jälkeisen retkahduksen esto-ohjelman todettiin parantavan hoitotulosta. Erityisesti tämä tuli näkyviin niiden potilaiden kohdalla, joilla oli vaikeampi alkoholiongelma sekä suuremmat ongelmat parisuhteessa. Potilaiden lukumäärä oli 59 ja heidän alkoholiongelmansa vaikeusaste oli kohtalainen. Seuranta oli 12, 18, 24 ja 30 kuukautta.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Hoidon kohdistaminen pelkästään omaisiin voi edistää myös alkoholiongelmaisen itsensä hoitohalukkuutta. Tähän Barberin ym. tutkimukseen «Barber JG, Crisp BR. The 'pressures to change' approach to working with the partners of heavy drinkers. Addiction 1995;90:269-76 »6 osallistui 22 aviovaimoa ja yksi aviomies. Henkilöt saivat joko yksilö- tai ryhmäterapiaa. Kontrolleina toimivat jonossa olevat. Seuranta oli 12 kuukautta. Ryhmissä 1 ja 2 olevat hakeutuivat useammin hoitoon ja vähensivät enemmän alkoholin kulutustaan kuin jonossa olevat (10/16 vs 0/7).

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Edellisiä tutkimuksia tuoreemmassa Fals-Stewartin ym. tutkimuksessa «Fals-Stewart W, Birchler GR, Kelley ML. Learning sobriety together: A randomized clinical trial examining behavioral couples therapy with alcoholic female patients. J Consult Clin Psychol 2006;74:579-»7 oli 138 parisuhteessa elävää naista, joiden diagnoosina oli alkoholiriippuvuus tai väärinkäyttö. Heidät satunnaistettiin kolmeen ryhmään: 1. behavioraalinen pariterapia ja yksilöhoito, 2. pelkkä yksilöhoito tai 3. yksilöhoito ja opetusluentoja myös puolisolle. Pariterapian ja opetusluentojen määrä oli 12. Yhden vuoden seuranta-ajan jälkeen pariterapiaan osallistuneilla naisilla oli muita ryhmiä vähemmän juomispäiviä ja -haittoja. Heidän parisuhteensa oli myös muita ryhmiä parempi ja partnerin väkivaltaisuutta esiintyi vähemmän.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Perheterapia voi olla hyödyksi myös alaikäisten alkoholiongelman hoidossa:

Yhdessä katsauksessa «Chun TH, Linakis JG. Interventions for adolescent alcohol use. Curr Opin Pediatr 2012;24:238-42 »8 ja kahdessa erillisessä meta-analyysissa «Kelley ML, Fals-Stewart W. Couples- versus individual-based therapy for alcohol and drug abuse: effects on children's psychosocial functioning. J Consult Clin Psychol 2002;70:417-27 »9, «Kelley ML, Fals-Stewart W. Treating paternal alcoholism with learning sobriety together: effects on adolescents versus preadolescents. J Fam Psychol 2007;21:435-44 »10todettiin, että perheterapia on hyödyksi alaikäisen alkoholiongelman hoidossa, joskin teho heikkeni kaikilla 12 kk kohdalla.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Pariterapia voi myös hyödyttää perheen lapsia «Kelley ML, Fals-Stewart W. Couples- versus individual-based therapy for alcohol and drug abuse: effects on children's psychosocial functioning. J Consult Clin Psychol 2002;70:417-27 »9, «Kelley ML, Fals-Stewart W. Treating paternal alcoholism with learning sobriety together: effects on adolescents versus preadolescents. J Fam Psychol 2007;21:435-44 »10 tai vähentää perheväkivaltaa «O'Farrell TJ, Van Hutton V, Murphy CM. Domestic violence before and after alcoholism treatment: a two-year longitudinal study. J Stud Alcohol 1999;60:317-21 »11.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen