Endometriumin tuhoamisen eri metodien vertailu

Cochrane-katsaukseen «Lethaby A, Penninx J, Hickey M ym. Endometrial resection and ablation techniques for heavy menstrual bleeding. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD001501 »1 otettiin mukaan 25 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli yhteensä 4 040 naista. Vuoden seurannassa amenorreamäärässä (RR 0,94; 95 % luottamusväli 0,74–1,2), vuodon määrän vähenemisessä (RR 1,02; 95 % luottamusväli 0,97–1,08) ja potilastyytyväisyydessä (RR 1; 95 % luottamusväl 0,97–1,02) ei ollut eroa perinteisen hysteroskooppisen resektion ja toisen sukupolven tekniikoiden välillä.

Toisen sukupolven ablaatiotekniikat olivat nopeampia toteuttaa (keskimäärin 15 minuuttia nopeampia), ja ne toteutettiin useimmiten paikallispuudutuksessa (RR 2,78; 95 % luottamusväli 1,76–4,4). Komplikaatiota oli myös vähemmän toisen sukupolven tekniikoilla tehtyjen ablaatioiden jälkeen (RR 0,32; 95 % luottamusväli 0,1–1,01). Pitkäaikaisseurannassa tarve uuteen kirurgiseen interventioon oli toisen sukupolven tekniikoilla vähäisempi kuin hysteroskooppisessa endometriumin resektiossa (RR 0,69; 95 % luottamusväli 0,48–0,99).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Brittiläisessä meta-analyysissä «Daniels JP, Middleton LJ, Champaneria R ym. Second generation endometrial ablation techniques for heavy menstrual bleeding: network meta-analysis. BMJ 2012;344:e2564 »2 selvitettiin toisen sukupolven endometriumablaatiotekniikoiden välisiä eroja vuodon määrässä ja potilastyytyväisyydessä. Tutkimukseen otettiin mukaan 19 RCT-tutkimusta, joissa oli 3 287 naista.

Bipolaarisella radioaaltoenergialla ja mikroaaltoablaatiolla oli vuoden seurannassa enemmän amenorreaa (OR 2,5 ja 1,66) verrattuna lämpöpallohoitoon. Potilastyytyväisyydessä ei kuitenkaan ollut eroa.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä