Bilateraalisen subtalaamisen tumakkeen sähköstimulaation (STN-DBS) neuropsykologiset vaikutukset Parkinsonin tautia sairastavilla

Woods työtovereineen «Woods SP, Fields JA, Tröster AI. Neuropsychological sequelae of subthalamic nucleus deep brain stimulation in Parkinson's disease: a critical review. Neuropsychol Rev 2002;12:111-26 »1on tehnyt katsauksen DBS-hoidon vaikutuksista neuropsykologiseen suoriutumiseen. Heidän arvioitavanaan oli 18 artikkelia, joissa käsiteltiin 1–63 potilaan aineistoihin perustuvia julkaisuja bilateraalisesta STN-stimulaatiosta. Potilaiden kokonaismäärä oli yli 200.

He havaitsivat yleisenä huomiona läpikäydyistä tutkimuksista useiden potilaiden ilmoittaneen masennusoireidensa lievittymisestä mutta myös puheen sujuvuuden heikentymisestä. Kognitiiviset toiminnot, muisti, huomiokyky ja otsalohkon hallitsemat päätöksentekotoiminnot muuttuivat sattumanvaraisesti. Muutokset olivat korkeintaan lieviä ja useimmissa tapauksissa ainoastaan ohimeneviä. Varovaisena johtopäätöksenä oli, että yli 69-vuotiailla potilailla on suurempi riski neuropsykologisten toimintojen heikentymiseen leikkauksen jälkeen.

Tutkijoiden mielestä DBS-hoito vaikutti turvalliselta, koska ilmiselvä motoristen toimintojen paraneminen kompensoi reilusti pienehköt ja ohimenevät neuropsykologiset haitat.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa «Witt K, Daniels C, Reiff J ym. Neuropsychological and psychiatric changes after deep brain stimulation for Parkinson's disease: a randomised, multicentre study. Lancet Neurol 2008;7:605-14 »2seurattiin 6 kuukautta 60:ta STN-DBS-hoitoa saavaa potilasta ja verrattiin mahdollisia neuropsykologisia ja psykiatrisia haittavaikutuksia 63:n parasta mahdollista lääkehoitoa saavan potilaan tilanteeseen. Otsalohkoalueen kognitiivisissa toiminnoissa havaittiin selektiivistä huononemista DBS-hoitoa saaneilla, mikä ei kuitenkaan estänyt elämänlaadun kohenemista.

Stimulaatiohoidon ei havaittu heikentävän yleistä kognitiota tai mielialaa. Johtopäätöksenä oli, että STN-DBS-hoito on turvallinen neuropsykologisten ja psykiatristen vaikutustensa osalta huolellisesti hoitoon valikoiduilla potilailla.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Witt K, Granert O, Daniels C ym. Relation of lead trajectory and electrode position to neuropsychological outcomes of subthalamic neurostimulation in Parkinson's disease: results from a randomized tri»3 tutkittiin DBS-elektrodin kulkureitin ja elektrodin stimuloivan kärkiosan merkitystä neuropsykologisten oireiden synnyssä 62 potilaalla. Puolet tutkimuksen potilaista satunnaistettiin lääkeryhmään (paras lääkehoito) ja puolet DBS-ryhmään. Sekä semanttinen puheen sujuvuus, yleinen kognitio että työmuisti huononivat hieman DBS-ryhmässä. Sekä yleinen kognitio että työmuisti huononivat lähes suorassa suhteessa siihen, kuinka paljon DBS-elektrodi kulki häntätumakkeen alueella. Toisaalta semanttinen puheen sujuvuus heikkeni selkeästi, mikäli aktiiviset elektrodit eivät olleet lasketussa kohteessaan STN:ssa.

Tutkimus korostaa sekä elektrodin kulkureitin että elektrodin stimuloivan kärjen sijainnin merkitystä neuropsykologisen oirekuvan ehkäisyssä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä