Rintaruokinnan merkitys hepatiitti C:n (HCV) tarttumisriskiin äidistä lapseen

Latifa ym. «Yeung LT, King SM, Roberts EA. Mother-to-infant transmission of hepatitis C virus. Hepatology 2001;34:223-9 »1 käyvät katsausartikkelissaan läpi kaikki tutkimukset, joissa käsitellään hepatiitti C:n tarttumista äidistä lapseen vuosina 1990–2000. Artikkelit haettiin MEDLINE:sta ja EMBASE:sta. Tartunnaksi tulkittiin, jos lapsen HCV-vasta-aineet olivat positiiviset 12 kuukauden iän jälkeen tai lapsella löytyi HCV:n RNA:ta. Vain ne artikkelit hyväksyttiin analyysiin, joissa oli yli 10 tapausta (yhteensä 77 tutkimusta). Potilasmäärät vaihtelivat 10:stä tapauksesta 1 338:aan. Yhteensä 363 lapsen tartuntatapausta kuvattiin. Useimmat tutkimuksista olivat prospektiivisia kohorttitutkimuksia.

Artikkeli käsittelee monia aspekteja, mutta tässä näytönastekatsauksessa kiinnitettiin huomio vain rintaruokintaan liittyviin tutkimuksiin. 77:stä tutkimuksesta 10:ssä oli arvioitu rintaruokinnan osuutta lapsen saamaan tartuntaan. Kaiken kaikkiaan tartuntamäärät imetetyissä ryhmissä olivat samanlaisia verrattuna ei-imetettyyn ryhmään. Tartuntaprosentti oli 3,7 rintaruokittujen ryhmässä ja 3,9 ei-rintaruokituilla.

Vaikka joissain tutkimuksissa on pystytty osoittamaan HCV:n RNA:ta rintamaidossa, ei ole pystytty osoittamaan HCV:n tarttumista äidistä lapseen rintamaidon välityksellä.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Restin työ «Resti M, Azzari C, Galli L ym. Maternal drug use is a preeminent risk factor for mother-to-child hepatitis C virus transmission: results from a multicenter study of 1372 mother-infant pairs. J Infect »2 vuodelta 2002 oli prospektiivinen monikeskustutkimus, jossa tutkittiin yhteensä 1 372 peräkkäistä valikoimatonta HCV-positiivista äitiä ja heidän lastaan. 360 lasta sai rintamaitoa ja 921 sai korviketta. Rintamaidolla ruokituista lapsista HCV-tartunnan sai 6,1 % ja korvikkeilla ruokituista 7,9 %.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

European Pediatric Hepatitis C Virus Network julkaisi 2001 tutkimuksen «European Paediatric Hepatitis C Virus Network.. Effects of mode of delivery and infant feeding on the risk of mother-to-child transmission of hepatitis C virus. European Paediatric Hepatitis C Virus N»3 muun muassa lapsen ruokinnan merkityksestä hepatiitti C viruksen tartuntariskiin äidistä lapseen. Kyseessä oli analyysi 24 keskuksen lähettämistä tiedoista. Yhteensä 1 474 hepatiitti C positiivista naista identifioitiin, heistä 35 %:lla oli myös HIV. HIV-äideillä oli lähes 2-kertainen riski siirtää HCV lapselle kuin vain HCV-positiivisilla.

Kaiken kaikkiaan rintaruokituista lapsista 8,3 % sai tartunnan ja ei-rintaruokituista 9,5 %. Ne 13 äitiä, jotka sekä imettivät että olivat HCV- ja HIV-positiivisia, tartuttivat HCV:n lapseen 4 kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät imettäneet.

Tutkimuksen yhteenvetona rintaruokinnan suhteen todettiin, että HCV-äidit, joilla on lisäksi HIV, eivät saa imettää, mutta äidit, joilla on pelkkä HCV, saavat imettää.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä