Relaksaatiokisko aikuisten TMD:n hoidossa

Ruotsalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Dahlström L, Haraldson T. Bite plates and stabilization splints in mandibular dysfunction. A clinical and electromyographic comparison. Acta Odontol Scand 1985;43:109-14 »1 verrattiin stabilisaatiokiskoa (n = 10) relaksaatiokiskoon (n = 9) lihasperäisistä TMD-vaivoista kärsivillä 17–41-vuotiailla naispotilailla. Purentakiskoja käytettiin yöllä 6 viikon ajan, jonka jälkeen potilaiden oireet ja kliiniset löydökset arvioitiin Helkimon kliinisen dysfunktioindeksin mukaan. Lisäksi mitattiin m. temporaliksen ja m. masseterin EMG-aktiviteetti bilateraalisesti lepoasennossa sekä kevyen että maksimaalisen yhteenpuremisen aikana ilman kiskoa.

Purentakiskon käyttö 6 viikon aikana ei muuttanut EMG-aktiviteettia lepoasennossa tai maksimaalisen yhteenpuremisen aikana. Kliiniset löydökset paranivat tilastollisesti merkitsevästi stabilisaatiokiskoryhmässä (p < 0,05). Subjektiiviset oireet paranivat kummassakin ryhmässä ja tilastollisesti enemmän stabilisaatio- kuin relaksaatiokiskoryhmässä (p < 0,05).

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus: kohtalainen
• Kommentti: Tutkimus ei ollut sokkoutettu, ja 2 tutkijaa tutki potilaita kliinisesti. Aineisto oli pieni.

Saksalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Siegert R, Gundlach KK. [Stabilizing splint versus relaxing appliances in the treatment of myofacial pain. Preliminary results of a prospective randomized study]. Dtsch Zahnarztl Z 1989;44:S17-9 »2 verrattiin alaleuan stabilisaatiokiskoa (n = 12) relaksaatiokiskoon (n = 12, joista 2 tutkittavaa ei ollut loppuarvioinnissa enää mukana) lihasperäisistä TMD-vaivoista kärsivillä potilailla 2,2 kuukauden aikana. Loppuarvioinnissa käytettiin Helkimon kliinistä dysfunktioindeksiä sekä subjektiivisesti ilmoitettua puremalihaskipua.

Kummassakin ryhmässä tapahtui paranemista oireiden suhteen, stabilisaatiokiskoryhmässä 92 %:ssa (11/12) verrattuna 42 %:iin relaksaatiokiskoryhmässä (5/12).

Tulos oli tilastollisesti merkitsevä stabilisaatiokiskon eduksi.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus: kohtalainen
• Kommentti: Tutkimus ei ollut sokkoutettu, aineisto oli pieni ja alkutilanteen kliininen dysfunktioindeksi oli matalampi relaksaatio- kuin stabilisaatiokiskoryhmässä.

Kirjallisuutta

1. Dahlström L, Haraldson T. Bite plates and stabilization splints in mandibular dysfunction. A clinical and electromyographic comparison. Acta Odontol Scand 1985;43:109-14 «PMID: 3863444»PubMed
2. Siegert R, Gundlach KK. [Stabilizing splint versus relaxing appliances in the treatment of myofacial pain. Preliminary results of a prospective randomized study]. Dtsch Zahnarztl Z 1989;44:S17-9 «PMID: 2700332»PubMed