Fluoresenssiin perustuvat menetelmät kariesvaurioiden havainnoinnin apuna

Ruotsissa vuonna 2013 tehdyn systemaattisen kirjallisuuskatsauksen «Twetman S, Axelsson S, Dahlén G ym. Adjunct methods for caries detection: a systematic review of literature. Acta Odontol Scand 2013;71:388-97 »1 tavoitteena oli arvioida kariesvaurioiden havainnoinnissa käytettyjen uusien menetelmien luotettavuutta. Katsaukseen otettiin mukaan 17 tutkimusta, joissa oli tutkittu laserfluoresenssimenetelmää kariesvaurioiden havainnoinnissa. Poimintaehdot täyttävistä tutkimuksista 5 oli toteutettu poistetuilla hampailla ja 12 oli kliinistä tutkimusta. Pysyvien hampaiden purupintojen dentiiniin ulottuvien vaurioiden havainnoinnissa sensitiivisyys (75 %) oli spesifisyyttä (55 %) parempi, eli ongelmana oli väärien positiivisten suuri osuus. Maitohampaissa spesifisyys (95 %) oli sensitiivisyyttä (73 %) parempi.

Näiden tutkimusten perusteella menetelmän sensitiivisyys (kyky havaita vauriot) ja spesifisyys (kyky todeta hammas terveeksi) olivat 70–80 %. Menetelmän sensitiivisyys oli hyvä sekä kiille- että dentiinivaurioiden suhteen. Kiillevaurioiden suhteen ongelmana olivat väärät positiiviset löydökset. Kliinisistä tutkimuksista, jotka pääosin raportoivat löydöksiä pysyvien ja maitohampaiden purupinnan vaurioista, 1 oli korkeatasoinen, 4 tasoltaan kohtalaista ja 7 huonoja.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä

Gimenezin ym. (2013) systemaattinen kirjallisuuskatsaus «Gimenez T, Braga MM, Raggio DP ym. Fluorescence-based methods for detecting caries lesions: systematic review, meta-analysis and sources of heterogeneity. PLoS One 2013;8:e60421 »2 ja meta-analyysi tutkivat fluoresenssiin perustuvien menetelmien tarkkuutta. Analyysiin sisällytettiin 75/434 artikkelia tietokannoista PubMed, Embase ja Scopus vuoteen 2012 mennessä. Kaikkien tutkittujen menetelmien tarkkuus oli samanlainen.

Kliinisten tutkimusten perusteella fluoresenssiin perustuvat menetelmät havaitsivat näönvaraista paremmin pidemmälle edenneet purupinnan kariesvauriot. Toisaalta menetelmien spesifisyys on kliinistä tarkastusta alhaisempi. Sama oli totta myös hammasvälivaurioiden suhteen.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä

Kommentit

«Twetman S, Axelsson S, Dahlén G ym. Adjunct methods for caries detection: a systematic review of literature. Acta Odontol Scand 2013;71:388-97 »1: Katsaukseen sisällytettyjen tutkimusten taso oli vain kohtalainen ja löydökset osin ristiriitaisia.

«Gimenez T, Braga MM, Raggio DP ym. Fluorescence-based methods for detecting caries lesions: systematic review, meta-analysis and sources of heterogeneity. PLoS One 2013;8:e60421 »2: Väärien positiivisten löydösten takia ei hoitopäätöstä voida tehdä pelkästään fluoresenssimittauksen perusteella.